Uusi eläinten hyvinvointilaki on osoittanut tarpeellisuutensa lisäämällä eläimiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Myös eläinten oikeuksien näkökulma on saanut mediatilaa ja laajentanut keskustelua ihmisen toiminnan vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin ja ihmisen vastuusta muunlajisten eläinten paremman elämän puolesta. Tutkitun tiedon tuottaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu eläinten asemasta on tärkeää, jotta pysymme jatkuvalla eläinten hyvinvoinnin edistämisen tiellä.
Tutkimustieto tarjoaa vakaan pohjan säädösten uudistamiselle
Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa eläimistä ja niiden omasta fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kokemuksesta. Tämän tiedon kerääminen ja jalostaminen lainsäädännön, viranomaisten, eläinten pitäjien ja eläinharrastajien sekä laajan yleisön tarpeisiin on alusta asti ollut Eläinten hyvinvointikeskuksen päätehtävä.
Vuoden 2024 alussa voimaan astuneen eläinten hyvinvointilain valmistelu oli pitkällinen ponnistus. Lakia työstettiin vuodesta 2012 lähtien. Tehtävänämme prosessissa oli muun muassa työskentely lakiuudistuksen ohjausryhmässä ja kansalaisille suunnattu viestintä ohjausryhmän työstä. Useamman hallituksen, kahden lausuntokierroksen ja kahdeksan vuoden jälkeen ohjausryhmän työn päättymisestä laki saatiin vihdoin voimaan.
Uuden lain eläinten hyvinvointia edistävät periaatteet eivät käy toteen, ellei eläinlajikohtaisia asetuksia uudisteta lain mukaisiksi. Asetukset antavat lakia yksityiskohtaisemmat määräykset siitä, miten kunkin lajin kohdalla hyvinvointia edistetään.
Lakiin perustuvien asetusten valmistelussa tarvitaan tutkimus- ja tilastotietoa eläinten hyvinvoinnista. Eläinten hyvinvointi ja sitä koskevat säädökset taas koskettavat laajasti kansalaisia ja sidosryhmiä, joten uusista säädöksistä ja niiden valmistelusta on tarpeen viestiä tehokkaasti, useissa kanavissa. Esimerkiksi parhaillaan uudistettava asetus hevosten hyvinvoinnista on herättänyt vilkasta keskustelua ja osoittanut, että asetusten uudistustyö vaatii huolellista viestintää ja sidosryhmien kuulemista.
Tilastotieto eläinten hyvinvoinnista on sirpaleista; lemmikkieläinten hyvinvoinnista tietoa kaikkein vähiten
Tutkitun tiedon jakamisen ohella tehtävämme on myös raportoida eläinten hyvinvoinnin tilasta Suomessa. Raportointiin tarvitsemme riippumatonta, avointa tilastotietoa Suomen eläimistä. Tällaista tietoa tuottavat viranomaiset, lähinnä Ruokavirasto. Lähtökohtana on tieto eläinyksilöiden määrästä, sillä määrittelemme eläimen hyvinvoinnin yksilön kokemukseksi sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä tilasta.
Yksilökohtaista hyvinvointitietoa, kuten tietoa eläinyksilöiden määristä, on heikosti saatavilla esimerkiksi Suomen koirista, kissoista sekä kasvatetuista tai pyydystetyistä kaloista. Tuotantoeläinten määristä, pidosta ja olosuhteista kerätään tietoa huomattavasti enemmän ja laajemmin kuin lemmikkieläintemme hyvinvoinnista. Luotettavan tiedon sirpaleisuus tekee hyvinvoinnin tilan arvioinnista ja raportoinnista valtakunnan tasolla vaikeaa.
Eläinkysymys on laaja ja koskettaa kaikkia yhteiskunnan alueita. Jotta tietoa olisi helposti ja yleistajuisesti saatavilla, julkaisemme kaiken työstämämme materiaalin eläintieto.fi-sivuillamme ja sosiaalisen median kanavillamme. Eläinten hyvinvoinnin tilasta raportoimme kattavasti säännöllisissä Eläinten hyvinvointi Suomessa -julkaisuissamme, käy tutustumassa!
Teksti on julkaistu alun perin mukailtuna Suomen Eläinlääkäriliiton Eläinlääkäri-lehdessä 7/2024.
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointi Suomessa III
- Johdanto
- Eläinten hyvinvoinnin trendit
- Visaiset ongelmat ja eläinten hyvinvointi
- Seura- ja harrastuseläinten hyvinvointi
- Tuotantoeläinten hyvinvointi
- Eläinten hyvinvoinnin valvonta
- Eläinsuojelurikostuomiot
- Eläinten hyvinvoinnin sääntely
- Koe-eläinten hyvinvointi
- Eläinten hyvinvoinnin opetus ja koulutus
- Politiikka ja talous
- Eläinten hyvinvoinnin tutkimus
- Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi