Siirry sisältöön
Takaisin

Tutkittua tietoa eläinten hyvinvoinnista tarvitaan lainsäädännön ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi

tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on tarpeen; kuvassa kanadanhanhia

Uusi eläinten hyvinvointilaki on osoittanut tarpeellisuutensa lisäämällä eläimiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Myös eläinten oikeuksien näkökulma on saanut mediatilaa ja laajentanut keskustelua ihmisen toiminnan vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin ja ihmisen vastuusta muunlajisten eläinten paremman elämän puolesta. Tutkitun tiedon tuottaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu eläinten asemasta on tärkeää, jotta pysymme jatkuvalla eläinten hyvinvoinnin edistämisen tiellä.

Tutkimustieto tarjoaa vakaan pohjan säädösten uudistamiselle

Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa eläimistä ja niiden omasta fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kokemuksesta. Tämän tiedon kerääminen ja jalostaminen lainsäädännön, viranomaisten, eläinten pitäjien ja eläinharrastajien sekä laajan yleisön tarpeisiin on alusta asti ollut Eläinten hyvinvointikeskuksen päätehtävä.

Vuoden 2024 alussa voimaan astuneen eläinten hyvinvointilain valmistelu oli pitkällinen ponnistus. Lakia työstettiin vuodesta 2012 lähtien. Tehtävänämme prosessissa oli muun muassa työskentely lakiuudistuksen ohjausryhmässä ja kansalaisille suunnattu viestintä ohjausryhmän työstä. Useamman hallituksen, kahden lausuntokierroksen ja kahdeksan vuoden jälkeen ohjausryhmän työn päättymisestä laki saatiin vihdoin voimaan.

Uuden lain eläinten hyvinvointia edistävät periaatteet eivät käy toteen, ellei eläinlajikohtaisia asetuksia uudisteta lain mukaisiksi. Asetukset antavat lakia yksityiskohtaisemmat määräykset siitä, miten kunkin lajin kohdalla hyvinvointia edistetään.

Lakiin perustuvien asetusten valmistelussa tarvitaan tutkimus- ja tilastotietoa eläinten hyvinvoinnista. Eläinten hyvinvointi ja sitä koskevat säädökset taas koskettavat laajasti kansalaisia ja sidosryhmiä, joten uusista säädöksistä ja niiden valmistelusta on tarpeen viestiä tehokkaasti, useissa kanavissa. Esimerkiksi parhaillaan uudistettava asetus hevosten hyvinvoinnista on herättänyt vilkasta keskustelua ja osoittanut, että asetusten uudistustyö vaatii huolellista viestintää ja sidosryhmien kuulemista.

Tilastotieto eläinten hyvinvoinnista on sirpaleista; lemmikkieläinten hyvinvoinnista tietoa kaikkein vähiten

Tutkitun tiedon jakamisen ohella tehtävämme on myös raportoida eläinten hyvinvoinnin tilasta Suomessa. Raportointiin tarvitsemme riippumatonta, avointa tilastotietoa Suomen eläimistä. Tällaista tietoa tuottavat viranomaiset, lähinnä Ruokavirasto. Lähtökohtana on tieto eläinyksilöiden määrästä, sillä määrittelemme eläimen hyvinvoinnin yksilön kokemukseksi sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä tilasta.

Yksilökohtaista hyvinvointitietoa, kuten tietoa eläinyksilöiden määristä, on heikosti saatavilla esimerkiksi Suomen koirista, kissoista sekä kasvatetuista tai pyydystetyistä kaloista. Tuotantoeläinten määristä, pidosta ja olosuhteista kerätään tietoa huomattavasti enemmän ja laajemmin kuin lemmikkieläintemme hyvinvoinnista. Luotettavan tiedon sirpaleisuus tekee hyvinvoinnin tilan arvioinnista ja raportoinnista valtakunnan tasolla vaikeaa.

Eläinkysymys on laaja ja koskettaa kaikkia yhteiskunnan alueita. Jotta tietoa olisi helposti ja yleistajuisesti saatavilla, julkaisemme kaiken työstämämme materiaalin eläintieto.fi-sivuillamme ja sosiaalisen median kanavillamme. Eläinten hyvinvoinnin tilasta raportoimme kattavasti säännöllisissä Eläinten hyvinvointi Suomessa -julkaisuissamme, käy tutustumassa!

Teksti on julkaistu alun perin mukailtuna Suomen Eläinlääkäriliiton Eläinlääkäri-lehdessä 7/2024.

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi Suomessa III

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.