Kirjolohi on kasvatetuista kalalajeistamme merkittävin. Noin 95 % (lähes 12 miljoonaa kg vuosittain) Suomessa kasvatetuista kaloista on kirjolohia. Toisin kuin muiden tuotantoeläinten kohdalla, ruokakalaksi kasvatettujen kirjolohien yksilömääristä ei ole tilastoitua tietoa.
Hyvin sopeutuvana ja monenlaisia olosuhteita ja käsittelyjä kestävänä kalalajina kirjolohi soveltuu hyvin kalankasvatukseen. Kirjolohen kasvatus teuraskokoon vie tavallisesti 2-3 vuotta. Ruokakalaksi kasvatettavat kirjolohet ovat kaikki naaraita.
Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on alun perin peräisin Yhdysvaltojen Tyynenmeren puoleiselta rannikolta. Kirjolohi kuuluu lohikalojen lahkoon ja tyynenmerenlohien sukuun, toisin kuin Atlantilta kotoisin oleva serkkunsa lohi (Salmo salar). Kirjolohi on meillä luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, eikä sillä juuri ole lisääntyviä kantoja Suomen vesissä.
Nykytiedon mukaan kalat pystyvät tuntemaan kipua. Kirjolohi reagoi käyttäytymisellään myös kasvatustiheyteen, veden laatuun ja ruokintaan.
Kirjolohen hyvinvoinnin osatekijöistä terveys on yleisesti ja maailmanlaajuisesti hyväksytyin. Terveys ei kuitenkaan takaa hyvinvointia kirjolohelle, sillä terveys ei ole hyvinvoinnin ainoa tekijä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan kalojen hyvinvoinnin arvioimisessa tulee käyttää useita mittareita. Kalojen hyvinvoinnin mittareiden pitäisi olla kalalajikohtaisia, luotettavia, käytännöllisiä, validoituja sekä tarkastettavissa.
Lue lisää