Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Suomi on turkistuotannon suurvalta: meillä kasvatetaan vuosittain yhteensä yli neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja supikoiraa. Turkiseläimet ovat jalostuksen myötä kesyyntyneet, mutta niillä on edelleen lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät pysty häkkioloissa toteuttamaan.

etusivu — Ketun häkissä on oltava hylly tai taso, jolle kettu voi kiivetä. Hyllyn olemassaolo ei välttämättä lisää ketun hyvinvointia, mutta se tekee häkkitilasta monipuolisemman.

Tuotanto-oloissa ongelmina ahtaus ja virikkeettömyys

Lue lisää: Turkiseläimet tuotannossa

Suomessa on vajaa tuhat turkistilaa, joilla syntyy vuosittain yli kaksi miljoonaa kettua, kaksi miljoonaa minkkiä ja 130 000 supikoiraa. Muutamilla tiloilla pidetään myös hillereitä, soopeleita ja sinsilloja. Monilla turkiseläintiloilla kasvatetaan useaa eläinlajia sekä kettujen lajiristeymiä. Yksilömäärissä laskettuna turkistarhaus on siipikarjatuotannon jälkeen Suomen toiseksi suurin eläintuotannon ala.

Turkiseläinten pitoa säätelevät eläinsuojelulaki ja -asetus sekä valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta. Turkiseläinten hyvinvointia valvotaan eläinsuojelutarkastuksin. Valvonnan tulokset ovat viime vuosina vaihdelleet riippuen tarkastettujen tilojen määristä. Epäkohtia on havaittu jopa kolmanneksella valvotuista tiloista.

Lue lisää

Yleisimmät turkiseläimemme elävät Suomessa myös luonnonvaraisina. Niillä on luonnossa laajat reviirit, joita ne puolustavat vierailijoilta. Ketut, naalit ja supikoirat elävät yleensä lisääntymiskaudella pareittain; erityisesti supikoirauros osallistuu pentujen hoitoon aktiivisesti. Yksin viihtyvä minkki on tehokas peto, joka saalistaa ruokansa usein vedestä. Kettu on sopeutunut monenlaisiin ympäristöihin ja vaihtelevaan ravintoon ja tulee toimeen niin ihmisen läheisyydessä kuin erämaissakin. Sen arktinen sukulainen naali taas elää Suomessa vain puurajan yläpuolisilla alueilla ja on äärimmäisen uhanalainen. Kettu, minkki ja supikoira ovat tehokkaita levittäytyjiä: niitä esiintyy lähes koko Suomessa. Suurpetojen, kuten suden, reviireillä pienemmät pedot ovat harvinaisempia. Suurpetoja enemmän turkiseläinten kantoja rajoittavat kuitenkin taudit, liikenne ja metsästys.

Luonnossa turkiseläimillä on laajat reviirit

Lue lisää: Turkiseläimet luonnossa

Ketunpoika_iloisena_pesäkiven edessä_140204 — Kettu on kaikkiruokainen ja hyvin sopeutumiskykyinen petoeläin.

Lue lisää

Pienet, virikkeettömät tilat ja terveysongelmat heikentävät turkiseläinten hyvinvointia ja näkyvät usein eläinten käyttäytymismuutoksina, kuten apatiana.

Turkiseläinten hyvinvointiin liittyy useita ongelmia

Lue lisää: Turkiseläinten hyvinvointi

Turkiseläinten hoidolla ja olosuhteilla on suuri merkitys niiden hyvinvoinnille. Ketun, naalin, minkin ja supikoiran hyvinvoinnissa tarhaoloissa on parannettavaa. Eläimet kärsivät muun muassa lihavuuden aiheuttamista terveysongelmista, virikkeettömästä ympäristöstä johtuvista käyttäytymisongelmista ja erilaisista tulehduksista, puremista, ripulista sekä virustaudeista. Eläinten hyvinvoinnista turkistarhoilla voivat osaltaan kertoa niiden lisääntymismenestys ja kasvu sekä käyttäytymisongelmien puuttuminen. Tarhaoloissa turkiseläinten pentueet ovat usein suurempia kuin luonnossa, mutta osa pennuista kuolee ennen vieroittamista emosta.

Lue lisää