fbpx Siirry sisältöön

Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin

Kirjolohi on kasvatetuista kalalajeistamme merkittävin. Noin 95 % (lähes 12 miljoonaa kg vuosittain) Suomessa kasvatetuista kaloista on kirjolohia. Toisin kuin muiden tuotantoeläinten kohdalla, ruokakalaksi kasvatettujen kirjolohien yksilömääristä ei ole tilastoitua tietoa.

Lue lisää

Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Suomi on turkistuotannon suurvalta: meillä kasvatetaan vuosittain yhteensä yli neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja supikoiraa. Turkiseläimet ovat jalostuksen myötä kesyyntyneet, mutta niillä on edelleen lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät pysty häkkioloissa toteuttamaan.

Lue lisää

Kana ja broileri ovat samaa lajia

Kana on nokkiva, kuopsuttava ja hiekassa kylpevä parvilintu. Siipikarjatuotannossa muniva kana elää yhden vuoden ja broileri noin viisi viikkoa. Siipikarjan lintujen jalostus on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lue lisää

Sika tahtoo tonkia

Sika on sosiaalinen ja utelias sekasyöjä, joka tarvitsee tekemistä ja toisten sikojen seuraa voidakseen hyvin. Sika voi kuitenkin olla riski kaverilleen, sillä se voi stressaantuneena purra karsinatoveriltaan hännän.

Lue lisää

Nauta on luonnoltaan laiduntaja

Nauta on märehtijä, joka luonnonoloissa liikkuu laiduntaen. Voidakseen hyvin naudat tarvitsevat toisten nautojen seuraa, karkearehua pureskeltavaksi, tilaa liikkua ja mukavan, pehmeän makuupaikan.

Lue lisää

Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa

Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.

Lue lisää

Koira on vanhin kesyeläimemme

Koira on sekaravintoa syövä lihansyöjä, jonka päivään kuuluu toimintaa, lepoa ja seurustelua ihmisten ja toisten koirien kanssa. Jalostus ja vääränlainen hoito aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia.

Lue lisää

Kissa on aktiivinen metsästäjä

Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissa on tehokas saalistaja, joka ei kuulu villinä Suomen luontoon.

Lue lisää

Uusimmat blogimerkinnät

Leikkisaalistus ja liharuoka vähentävät kissan saalistustarvetta

/ Tiina Kauppinen

Kissan leikittäminen ja lihapitoisen ruoan tarjoaminen kissalle voivat tutkimuksen mukaan vähentää kissan tarvetta saalistaa luonnoneläimiä. Leikkisaalistus auttaa tyydyttämään kissan luontaista saalistustarvetta. Lihapitoinen ruokavalio taas varmistaa sen, että kissa saa kaikki tarvitsemansa ravinteet, eikä kissalla ole ainakaan mikroravinteiden puutoksesta johtuvaa tarvetta saalistaa. Brittikissojen metsästysretket syynissä Viljattomalla, lihapitoisella ruokavaliolla olleiden kissojen kotiin tuoma metsästyssaalis oli kolmanneksen pienempi…

Lue lisää

Liian moni vasikka saa hengitystietulehduksen

/ Tiina Kauppinen

Hengitystietulehdus on vasikoiden kansantauti ja vakava uhka vasikoiden hyvinvoinnille. Tutkimuksen mukaan jopa kolmannes välikasvatukseen tulleista vasikoista on valmiiksi sairaita. Vasikoista otetut näytteet osoittivat, että suomalaisilla vasikoilla on vakavia puutteita vastustuskyvyssä. Antibioottia kuluu hengitystietulehdusten hoitoon Vasikoiden sairastavuus on lisääntynyt 2000-luvulla niissä vasikkakasvattamoissa, joihin lypsykarjatilojen vasikat siirretään noin kolmen viikon ikäisinä. Välitysvasikoiden terveyttä selvittäneessä Helsingin yliopiston tutkimuksessa…

Lue lisää

Jeesiä luonnonvaraisille eläimille

/ Tiina Kauppinen

Miksi yleisin keinomme auttaa hätään joutunutta luonnonvaraista eläintä on eläimen lopettaminen? Ympäristö- ja eläinetiikan dosentti Elisa Aaltola pohtii vieraskynäkirjoituksessaan, voisiko muitakin keinoja olla, ja millainen moraali meitä velvoittaa. Aaltolan mukaan auttamiselle on rajansa, mutta me emme ole vielä niitä lähelläkään. Kapinen citykettu lääkittiin terveeksi Turussa kohistiin talvella 2020 kapisesta ketusta, joka karvattomana viipotti pitkin kaupungin…

Lue lisää

Wild animal welfare is widely impacted by human activities. What should our responsibility be towards welfare of wild animals, and how to fulfill this responsibility in practice? These issues are brought up in seminar Animal welfare for wild animals – conservation, rewilding, research & experimentation, rehabilitation, hunting, and other human activities on October 30th and 31st 2019 in Helsinki, Finland. The seminar can also be followed by webcast.

Seminaarin ohjelma

Hyvinvoinnin näkee kyljyksestä päällepäin, ja pienryhmäkanalassa kanoilla on kivaa. Totta vai tarua? Vastaavatko sinun mielikuvasi eläinten hyvinvoinnista todellisuutta?

Testaa tietosi

v

Tiedätkö mitä syöt?

Kaupassa voi olla vaikea valita tuotteita eläinten hyvinvoinnin perusteella, sillä hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta. Tutustu ja tee tietoinen valinta!

Kuluttajan opas

Millainen ruokapersoona olet?

Testaamallahan se selviää.

Tee testi

Hyvinvointi

Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite. Siihen sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Lue lisää

Eläin yhteiskunnassa

Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi ihmisten tulee huomioida kaikessa toiminnassaan, todetaan EU:n Lissabonin sopimuksessa.

Lue lisää
  • 1.3K
  •  
  •  
Eläinten hyvinvointikeskus EHK on riippumaton asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.
EHK levittää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan välillä.

Lue lisää