fbpx Siirry sisältöön

Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin

Kirjolohi on kasvatetuista kalalajeistamme merkittävin. Noin 95 % (lähes 12 miljoonaa kg vuosittain) Suomessa kasvatetuista kaloista on kirjolohia. Toisin kuin muiden tuotantoeläinten kohdalla, ruokakalaksi kasvatettujen kirjolohien yksilömääristä ei ole tilastoitua tietoa.

Lue lisää

Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Suomi on turkistuotannon suurvalta: meillä kasvatetaan vuosittain yhteensä yli neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja supikoiraa. Turkiseläimet ovat jalostuksen myötä kesyyntyneet, mutta niillä on edelleen lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät pysty häkkioloissa toteuttamaan.

Lue lisää

Kana ja broileri ovat samaa lajia

Kana on nokkiva, kuopsuttava ja hiekassa kylpevä parvilintu. Siipikarjatuotannossa muniva kana elää yhden vuoden ja broileri noin viisi viikkoa. Siipikarjan lintujen jalostus on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lue lisää

Sika tahtoo tonkia

Sika on sosiaalinen ja utelias sekasyöjä, joka tarvitsee tekemistä ja toisten sikojen seuraa voidakseen hyvin. Sika voi kuitenkin olla riski kaverilleen, sillä se voi stressaantuneena purra karsinatoveriltaan hännän.

Lue lisää

Nauta on luonnoltaan laiduntaja

Nauta on märehtijä, joka luonnonoloissa liikkuu laiduntaen. Voidakseen hyvin naudat tarvitsevat toisten nautojen seuraa, karkearehua pureskeltavaksi, tilaa liikkua ja mukavan, pehmeän makuupaikan.

Lue lisää

Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa

Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.

Lue lisää

Koira on vanhin kesyeläimemme

Koira on sekaravintoa syövä lihansyöjä, jonka päivään kuuluu toimintaa, lepoa ja seurustelua ihmisten ja toisten koirien kanssa. Jalostus ja vääränlainen hoito aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia.

Lue lisää

Kissa on aktiivinen metsästäjä

Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissa on tehokas saalistaja, joka ei kuulu villinä Suomen luontoon.

Lue lisää

Uusimmat blogimerkinnät

Yhteiseurooppalainen eläinten hyvinvointimerkintä vahvasti agendalla

/ Tiina Kauppinen

Ajatus EU:n yhteisestä, eläinten hyvinvoinnista kertovasta merkistä eläinperäisille tuotteille on saanut vahvan jalansijan Saksan EU-puheenjohtajakaudella. Saksan maatalousministeri Julia Klöckner nosti merkin kehittämisen keskusteluun ministeritasolla, ja eläinsuojelujärjestö Eurogroup for Animals toi aiheen laajempaan keskusteluun syyskuisessa webinaarissaan. Uskottavan, läpinäkyvän eläinten hyvinvointimerkinnän uskotaan olevan ratkaisevan tärkeä EU:n sisämarkkinoilla. Samalla se jättää tilaa myös kotimaiselle merkinnälle, jos oma tuotantomme…

Lue lisää

Kauriiden ruokinnassa on riskejä

/ Tiina Kauppinen

Kauriita ruokitaan Suomessa, jotta ne saisivat riittävästi ravintoa ja pystyisivät tuottamaan vasoja seuraavaa metsästyskautta ajatellen. Oikein toteutettu ruokinta voi parantaa kauriiden hyvinvointia ja auttaa vähentämään liikenneonnettomuuksia, mutta sillä on myös riskinsä: ruokintapaikat voivat toimia tautipesäkkeinä ja houkutella paikalle muitakin eläinlajeja, joille ruoka ei ole tarkoitettu. Valkohäntäkauris on tuontilaji Valkohäntäkauris tuotiin Suomeen 1930-luvulla, toiveissa saada siitä…

Lue lisää

Koekärpäsen elämällä ei ole inhimillistä päätepistettä

/ Tiina Kauppinen

Tutkimustoiminnassa käytettävien hyönteisten hyvinvointi ja eettisesti hyväksyttävät lopetusmenetelmät kiinnostavat tutkijoita. Koe-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalta on pyydetty suosituksia hyönteisten eettiseen lopetukseen koetoiminnan yhteydessä. Myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on käsitellyt aihetta. Neuvottelukunnat ovat kuulleet hyönteistutkijoita ja perehtyneet koe- ja tuotantoeläiminä käytettävien selkärangattomien, erityisesti hyönteisten, hyvinvointikysymyksiin kasvattamisen, lisäämisen, kuljettamisen ja lopettamisen aikana. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon, kuten inhimillisen…

Lue lisää

Wild animal welfare is widely impacted by human activities. What should our responsibility be towards welfare of wild animals, and how to fulfill this responsibility in practice? These issues are brought up in seminar Animal welfare for wild animals – conservation, rewilding, research & experimentation, rehabilitation, hunting, and other human activities on October 30th and 31st 2019 in Helsinki, Finland. The seminar can also be followed by webcast.

Seminaarin ohjelma

Hyvinvoinnin näkee kyljyksestä päällepäin, ja pienryhmäkanalassa kanoilla on kivaa. Totta vai tarua? Vastaavatko sinun mielikuvasi eläinten hyvinvoinnista todellisuutta?

Testaa tietosi

v

Tiedätkö mitä syöt?

Kaupassa voi olla vaikea valita tuotteita eläinten hyvinvoinnin perusteella, sillä hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta. Tutustu ja tee tietoinen valinta!

Kuluttajan opas

Millainen ruokapersoona olet?

Testaamallahan se selviää.

Tee testi

Hyvinvointi

Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite. Siihen sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Lue lisää

Eläin yhteiskunnassa

Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi ihmisten tulee huomioida kaikessa toiminnassaan, todetaan EU:n Lissabonin sopimuksessa.

Lue lisää
  • 1.2K
  •  
  •  
Eläinten hyvinvointikeskus EHK on riippumaton asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.
EHK levittää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan välillä.

Lue lisää