fbpx Siirry sisältöön

Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin

Kirjolohi on kasvatetuista kalalajeistamme merkittävin. Noin 95 % (lähes 12 miljoonaa kg vuosittain) Suomessa kasvatetuista kaloista on kirjolohia. Toisin kuin muiden tuotantoeläinten kohdalla, ruokakalaksi kasvatettujen kirjolohien yksilömääristä ei ole tilastoitua tietoa.

Lue lisää

Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Suomi on turkistuotannon suurvalta: meillä kasvatetaan vuosittain yhteensä yli neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja supikoiraa. Turkiseläimet ovat jalostuksen myötä kesyyntyneet, mutta niillä on edelleen lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät pysty häkkioloissa toteuttamaan.

Lue lisää

Kana ja broileri ovat samaa lajia

Kana on nokkiva, kuopsuttava ja hiekassa kylpevä parvilintu. Siipikarjatuotannossa muniva kana elää yhden vuoden ja broileri noin viisi viikkoa. Siipikarjan lintujen jalostus on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lue lisää

Sika tahtoo tonkia

Sika on sosiaalinen ja utelias sekasyöjä, joka tarvitsee tekemistä ja toisten sikojen seuraa voidakseen hyvin. Sika voi kuitenkin olla riski kaverilleen, sillä se voi stressaantuneena purra karsinatoveriltaan hännän.

Lue lisää

Nauta on luonnoltaan laiduntaja

Nauta on märehtijä, joka luonnonoloissa liikkuu laiduntaen. Voidakseen hyvin naudat tarvitsevat toisten nautojen seuraa, karkearehua pureskeltavaksi, tilaa liikkua ja mukavan, pehmeän makuupaikan.

Lue lisää

Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa

Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.

Lue lisää

Koira on vanhin kesyeläimemme

Koira on sekaravintoa syövä lihansyöjä, jonka päivään kuuluu toimintaa, lepoa ja seurustelua ihmisten ja toisten koirien kanssa. Jalostus ja vääränlainen hoito aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia.

Lue lisää

Kissa on aktiivinen metsästäjä

Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissa on tehokas saalistaja, joka ei kuulu villinä Suomen luontoon.

Lue lisää

Uusimmat blogimerkinnät

Julkaisuharha jättää osan koe-eläimistä näkymättömiin

/ Tiina Kauppinen

Koe-eläimiä käytetään todellisuudessa enemmän kuin tutkimuksissa raportoidaan. Iso osa eläinkokeissa käytetyistä eläimistä ja niistä saadusta aineistosta jää raportoimatta, jos tutkimuksen tulos ei olekaan odotusten mukainen eikä sitä siksi julkaista. Samantyyppisestä julkaisuharhasta kärsivät muutkin tieteenalat, mutta eläinkokeita käyttävillä aloilla julkaisematta jäävien kokeiden taustalla on aina ollut eläviä eläimiä. Julkaisuharha vääristää tutkitun tiedon kertymistä Julkaisuharha on tieteen…

Lue lisää

Harjoittelupaikka auki – tule meille viestijäksi!

/ Tiina Kauppinen

Vuoden 2021 aikana tapahtuu eläinten hyvinvointiaiheissa: uusi luonnos eläinten hyvinvointilaiksi tulee lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn, ja eläinten hyvinvoinnin tilasta Suomessa raportoidaan vuoden mittaan EHK:n kanavilla. Eläinten hyvinvoinnista viestimisessä on luvassa haasteita ja haipakkaa. Jos etsit itsenäistä työskentelyä arvostavaa harjoittelupaikkaa merkityksellisen asioiden parissa, hae meille harjoitteluun! Viestintää tutkitun tiedon pohjalta Eläinten hyvinvointikeskus on kansallinen eläinten hyvinvoinnin…

Lue lisää

Lumi tuo kaivatun tauon hevosten hiekansyöntiin

/ Tiina Kauppinen

Hiekansyönti on kyseessä, kun hevosen ruoansulatuskanavaan joutuu hiekkaa joko rehun mukana tai hevosen syödessä sitä tarkoituksella. Hiekan kertyminen suolistoon aiheuttaa hevoselle ripulia ja ähkyoireita. Ongelmia yritetään estää kuonokopilla, jotka haittaavat sosiaalista kanssakäymistä, mutta eivät täysin estä hiekanhimoisten hevosten hiekansyöntiä. Hiekkaähkyjen ennaltaehkäisy ja hoidot lisäävät hevosenpidon kustannuksia ja aiheuttavat huolta hevosenomistajille, mutta lumen tulo eteläiseenkin Suomeen…

Lue lisää

Wild animal welfare is widely impacted by human activities. What should our responsibility be towards welfare of wild animals, and how to fulfill this responsibility in practice? These issues are brought up in seminar Animal welfare for wild animals – conservation, rewilding, research & experimentation, rehabilitation, hunting, and other human activities on October 30th and 31st 2019 in Helsinki, Finland. The seminar can also be followed by webcast.

Seminaarin ohjelma

Hyvinvoinnin näkee kyljyksestä päällepäin, ja pienryhmäkanalassa kanoilla on kivaa. Totta vai tarua? Vastaavatko sinun mielikuvasi eläinten hyvinvoinnista todellisuutta?

Testaa tietosi

v

Tiedätkö mitä syöt?

Kaupassa voi olla vaikea valita tuotteita eläinten hyvinvoinnin perusteella, sillä hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta. Tutustu ja tee tietoinen valinta!

Kuluttajan opas

Millainen ruokapersoona olet?

Testaamallahan se selviää.

Tee testi

Hyvinvointi

Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite. Siihen sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Lue lisää

Eläin yhteiskunnassa

Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi ihmisten tulee huomioida kaikessa toiminnassaan, todetaan EU:n Lissabonin sopimuksessa.

Lue lisää
  • 1.3K
  •  
  •  
Eläinten hyvinvointikeskus EHK on riippumaton asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.
EHK levittää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan välillä.

Lue lisää