Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin

Kirjolohi on kasvatetuista kalalajeistamme merkittävin. Noin 95 % (lähes 12 miljoonaa kg vuosittain) Suomessa kasvatetuista kaloista on kirjolohia. Toisin kuin muiden tuotantoeläinten kohdalla, ruokakalaksi kasvatettujen kirjolohien yksilömääristä ei ole tilastoitua tietoa.

Lue lisää

Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Suomi on turkistuotannon suurvalta: meillä kasvatetaan vuosittain yhteensä yli neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja supikoiraa. Turkiseläimet ovat jalostuksen myötä kesyyntyneet, mutta niillä on edelleen lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät pysty häkkioloissa toteuttamaan.

Lue lisää

Kana ja broileri ovat samaa lajia

Kana on nokkiva, kuopsuttava ja hiekassa kylpevä parvilintu. Siipikarjatuotannossa muniva kana elää yhden vuoden ja broileri noin viisi viikkoa. Siipikarjan lintujen jalostus on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lue lisää

Sika tahtoo tonkia

Sika on sosiaalinen ja utelias sekasyöjä, joka tarvitsee tekemistä ja toisten sikojen seuraa voidakseen hyvin. Sika voi kuitenkin olla riski kaverilleen, sillä se voi stressaantuneena purra karsinatoveriltaan hännän.

Lue lisää

Nauta on luonnoltaan laiduntaja

Nauta on märehtijä, joka luonnonoloissa liikkuu laiduntaen. Voidakseen hyvin naudat tarvitsevat toisten nautojen seuraa, karkearehua pureskeltavaksi, tilaa liikkua ja mukavan, pehmeän makuupaikan.

Lue lisää

Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa

Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.

Lue lisää

Koira on vanhin kesyeläimemme

Koira on sekaravintoa syövä lihansyöjä, jonka päivään kuuluu toimintaa, lepoa ja seurustelua ihmisten ja toisten koirien kanssa. Jalostus ja vääränlainen hoito aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia.

Lue lisää

Kissa on aktiivinen metsästäjä

Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissa on tehokas saalistaja, joka ei kuulu villinä Suomen luontoon.

Lue lisää

Uusimmat blogimerkinnät

Kommunikaatio, tiede ja suurpetojen suojelu korostuivat EHK:n seminaarissa

/ Tiina Strand

Lokakuun lopulla järjestettyyn seminaariimme luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnista saapui edustusta satoja ihmisiä kymmenistä eri maista. Aiheena oli luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi, kuten suurpetojen suojelu. Seminaarin puhujat edustivat useita eri tieteenaloja. Tämä on hyvä asia, sillä tuomalla eri alojen asiantuntijat yhteen, voidaan löytää uusia tapoja parantaa eläinten hyvinvointia. Mielenkiintoisia avauksia ei välttämättä synny heti paikalla, mutta toisten tutkijoiden…

Lue lisää

Luonnoneläinten hyvinvointi kiinnostaa kansainvälisesti

/ Tiina Strand

Mikä on ihmisen vastuu luonnonvaraisista eläimistä? Luonnoneläinten hyvinvointiin kuuluu monta näkökulmaa – luonnonsuojelu, villiinnytys, tutkimus, metsästys sekä muu ihmisen toiminta. Millainen tutkimusalue luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi on? Mikä nykytilanne on ja mihin ollaan menossa? Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään Helsingissä järjestettävässä NordCAW-seminaarissa. Pohjoismainen yhteistyö Helsingissä 30. – 31.10. järjestettävässä seminaarissa alan ammattilaiset ympäri pohjoismaita pohtivat, miten luonnonvaraisten…

Lue lisää

Naudanliha lautasella oli sonnipoika neljän seinän sisällä*

/ Tiina Kauppinen

Laitumella tyytyväisenä märehtivä lehmä ja aamukasteisessa maisemassa käyskentelevä lihanauta ovat sitä kuvastoa, jota kuluttajille mielellään tarjotaan suomalaisesta maidon- ja lihantuotannosta puhuttaessa. Suurin osa kuluttamastamme naudanlihasta on kuitenkin peräisin maitorotuisista sonneista, joita ei ole tapana päästää ulos jaloittelemaan, saati laitumelle. Kasvatusolosuhteilla ja ulkoilulla on iso vaikutus nautojen hyvinvoinnille, mutta naudanlihakeskustelussa eläinten hyvinvointi on toistaiseksi lähes täysin…

Lue lisää

Wild animal welfare is widely impacted by human activities. What should our responsibility be towards welfare of wild animals, and how to fulfill this responsibility in practice? These issues are brought up in seminar Animal welfare for wild animals – conservation, rewilding, research & experimentation, rehabilitation, hunting, and other human activities on October 30th and 31st 2019 in Helsinki, Finland. The seminar can also be followed by webcast.

Seminaarin ohjelma

Hyvinvoinnin näkee kyljyksestä päällepäin, ja pienryhmäkanalassa kanoilla on kivaa. Totta vai tarua? Vastaavatko sinun mielikuvasi eläinten hyvinvoinnista todellisuutta?

Testaa tietosi

v

Tiedätkö mitä syöt?

Kaupassa voi olla vaikea valita tuotteita eläinten hyvinvoinnin perusteella, sillä hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta. Tutustu ja tee tietoinen valinta!

Kuluttajan opas

Millainen ruokapersoona olet?

Testaamallahan se selviää.

Tee testi

Hyvinvointi

Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite. Siihen sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Lue lisää

Eläin yhteiskunnassa

Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi ihmisten tulee huomioida kaikessa toiminnassaan, todetaan EU:n Lissabonin sopimuksessa.

Lue lisää
  • 441
  •  
  •  
Eläinten hyvinvointikeskus EHK on riippumaton asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.
EHK levittää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan välillä.

Lue lisää