Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin

Kirjolohi on kasvatetuista kalalajeistamme merkittävin. Noin 95 % (lähes 12 miljoonaa kg vuosittain) Suomessa kasvatetuista kaloista on kirjolohia. Toisin kuin muiden tuotantoeläinten kohdalla, ruokakalaksi kasvatettujen kirjolohien yksilömääristä ei ole tilastoitua tietoa.

Lue lisää

Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Suomi on turkistuotannon suurvalta: meillä kasvatetaan vuosittain yhteensä yli neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja supikoiraa. Turkiseläimet ovat jalostuksen myötä kesyyntyneet, mutta niillä on edelleen lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät pysty häkkioloissa toteuttamaan.

Lue lisää

Kana ja broileri ovat samaa lajia

Kana on nokkiva, kuopsuttava ja hiekassa kylpevä parvilintu. Siipikarjatuotannossa muniva kana elää yhden vuoden ja broileri noin viisi viikkoa. Siipikarjan lintujen jalostus on kansainvälistä liiketoimintaa.

Lue lisää

Sika tahtoo tonkia

Sika on sosiaalinen ja utelias sekasyöjä, joka tarvitsee tekemistä ja toisten sikojen seuraa voidakseen hyvin. Sika voi kuitenkin olla riski kaverilleen, sillä se voi stressaantuneena purra karsinatoveriltaan hännän.

Lue lisää

Nauta on luonnoltaan laiduntaja

Nauta on märehtijä, joka luonnonoloissa liikkuu laiduntaen. Voidakseen hyvin naudat tarvitsevat toisten nautojen seuraa, karkearehua pureskeltavaksi, tilaa liikkua ja mukavan, pehmeän makuupaikan.

Lue lisää

Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa

Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.

Lue lisää

Koira on vanhin kesyeläimemme

Koira on sekaravintoa syövä lihansyöjä, jonka päivään kuuluu toimintaa, lepoa ja seurustelua ihmisten ja toisten koirien kanssa. Jalostus ja vääränlainen hoito aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia.

Lue lisää

Kissa on aktiivinen metsästäjä

Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissa on tehokas saalistaja, joka ei kuulu villinä Suomen luontoon.

Lue lisää

Uusimmat blogimerkinnät

Laidunnus perinnebiotoopilla lisää luonnon monimuotoisuutta

/ Tiina Kauppinen

Kun karjan laidunnus ja vapaa liikkuminen luonnonlaitumilla on vähentynyt, on kokonaisia perinnebiotooppeja kadonnut Suomesta. Viime vuonna julkaistun Suomen luontotyyppien uhanalaisuusselvityksen mukaan perinnebiotoopit ovat äärimmäisen uhanalaisia. Laiduntamisen loppuminen tietää umpeenkasvua, ja koko luontotyyppi uhkaa hävitä. Nautojen ja lampaiden laidunnus perinnebiotoopilla edistää sekä laiduntavien eläinten hyvinvointia että perinnebiotoopin säilymistä ja lajiston monimuotoisuutta. Viljelty nurmi ei ole perinnebiotooppi…

Lue lisää

Kaikkien lehmien pitäisi päästä kesällä laitumelle

/ Tiina Kauppinen

Laidunnus lisää monin tavoin lehmän hyvinvointia ja edistää terveyttä. Pohdimme laidunnuksen hyötyjä 8.6.19 Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynässämme. Laiduntavat lehmät ovat kaunis näky Laiduntavat lehmät vihreällä nurmella kuuluvat kesäisen Suomen vakiokuvastoon. Laitumelle lasku on jokakeväinen iloinen tapahtuma, jossa muutaman epäröivän askeleen jälkeen lehmät kirmaavat utareet heiluen laitumelle talven sisälläolon jälkeen. Kaikkien suomalaisten lehmien soisi pääsevän kesälaitumille,…

Lue lisää

Eläinkokeiden etiikka ja tutkijan vastuu

/ Tiina Kauppinen

Kun puheenaiheena ovat eläinkokeet, nousee väistämättä keskusteluun myös niiden etiikka. Eläinten käytön eettistä hyväksyttävyyttä punnitaan tutkimuksesta koituvan hyödyn ja eläimille aiheutuvan haitan kautta. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan myös eläinkokeita tekeviä tutkijoita, totesi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES. Laki suojelee koe-eläimiä Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta…

Lue lisää

Hyvinvoinnin näkee kyljyksestä päällepäin, ja pienryhmäkanalassa kanoilla on kivaa. Totta vai tarua? Vastaavatko sinun mielikuvasi eläinten hyvinvoinnista todellisuutta?

Testaa tietosi

v

Tiedätkö mitä syöt?

Kaupassa voi olla vaikea valita tuotteita eläinten hyvinvoinnin perusteella, sillä hyvinvoinnissa on eroja eri eläinlajien ja tuotantotapojen osalta. Tutustu ja tee tietoinen valinta!

Kuluttajan opas

Millainen ruokapersoona olet?

Testaamallahan se selviää.

Tee testi

Hyvinvointi

Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Kokemus hyvinvoinnista voi vaihdella hyvästä huonoon. Hyvinvointi on laaja käsite, johon sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu, sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Lue lisää

Eläin yhteiskunnassa

Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi ihmisten tulee huomioida kaikessa toiminnassaan, todetaan EU:n Lissabonin sopimuksessa.

Lue lisää
  • 187
  •  
  •  
Eläinten hyvinvointikeskus EHK on riippumaton asiantuntijaverkosto, jonka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.
EHK levittää tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisvalvonnan välillä.

Lue lisää