Avainsana-arkisto: eläinsuojelulaki

Hevosella tulee olla tarvittaessa ulkotarhassa ja laitumella suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan, jos hevosta ei voida ottaa talliin sisälle suojaan. Suomessa hevostenpidossa yksi ongelma on hevosten riittämätön säänsuojaan pääsy tai kokonaan säänsuojan puute. Säänsuojien käyttö ei vielä yleistä Säänsuojaa käytetään hevosten väliaikaisena suojana silloin, kun hevonen ulkoilee osan aikaa päivästä. Ympäri vuoden kokoaikaisesti ulkona pidettävillä hevosilla…

Valtioneuvosto on antanut 22.9. eduskunnalle esityksen eläinten hyvinvointilaiksi. Eduskunnan käsittelyn jälkeen lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 aikana. Laissa tulee olemaan uusia työkaluja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta lakiesityksen on kritisoitu jättävän myös paljon toivomisen varaa. Lain tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja suojelu sekä eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen. Laki vihdoin kansanedustajien käsiin…

Vuodesta 2010 saakka valmisteilla ollut lakiuudistus on vihdoin toteutumassa. Eläinsuojelulaki muuttuu eläinten hyvinvointilaiksi, joka keskittyy eläinten hyvinvoinnin ja kunnioituksen tarkasteluun. Miten uudessa laissa esitettävät muutokset heijastavat suhdettamme eläimiin ja niiden kunnioittamiseen? Kaisa-Reetta Seppänen pohtii aihetta oheisessa kirjoituksessaan, joka on julkaistu Oulun ylioppilaslehden numerossa 3/2022. Uutta eläinten hyvinvointilaissa Vuodelta 1996 peräisin oleva eläinsuojelulaki on muuttumassa eläinten…

Eläinten hyvinvointi on yksi kotimaisen ruoan laatutekijöistä, ja suomalaista ruokaa on totuttu pitämään laadukkaana. Eläinsuojelulain ja -asetusten valossa suomalaisen ruoan laatu ei eläinten hyvinvoinnin osalta poikkea olennaisesti EU-tasosta, sillä säädösvaatimuksemme ovat pitkälti EU:n keskitasoa. Vapaaehtoisin toimin tuottajat ja teollisuus voivat kuitenkin nostaa ruoan laatua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Valaisimme Suomen säädöstason suhdetta EU-lainsäädäntöön oheisessa kirjotuksessa, joka…

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista lähti lausuntokierrokselle 4.11.2021. Uusi laki tulee korvaamaan parhaillaan voimassa olevan eläinsuojelulain ja -asetuksen. Lakiluonnoksessa keskeisiä muutoksia eläinten hyvinvoinnin nykytilanteeseen toisivat muun muassa uudet säännökset koiran- ja kissanpentujen kaupassa, eläinten jalostuksen aiempaa tiukempi sääntely, jatkuvan juomaveden saanti useimmille eläinryhmille, sekä asteittainen sikojen tiineytys- ja porsimishäkeistä luopuminen. Lypsykarjan pitoa jo olemassa olevissa…

Eläinsuojelurikoksen tekijä pääsee todennäköisimmin vähäisellä rangaistuksella, jos poliisi, syyttäjä ja tuomari ovat kokemattomia eläinsuojeluasioissa. Myös tietyissä käräjäoikeuksissa tuomioita langetetaan vähemmän ja kevyempinä kuin toisissa. OTT, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela tarkasteli eläinsuojelurikoksista annettuja tuomioita ja havaitsi, että tuomioissa oli paljon alueellista ja tekomuotoihin liittyvää vaihtelua. Lisäksi tuomioistuimissa vaihteli tulkinta siitä, koska tekoa on pidettävä…

Eläinten hyvinvoinnin vertailu eri maiden välillä on suosittua, mutta vaikeaa: miten maita voi verrata, jos perussäädökset ovat kaikille EU-maille samat, mutta niiden noudattamisen valvonnassa tiedetään olevan vaihtelua? Eläinten hyvinvoinnissa on myös kansallisia säädöksiä, jotka eroavat jonkin verran toisistaan. Otimme vertailun pohjaksi nämä kansalliset hyvinvointisäädökset ja vertailukohteeksi tietysti rakkaan naapurimme Ruotsin. Onko WWF:n lihaoppaassa totuuden siemen?…

Hallituksen eron myötä luonnos uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi raukesi. Eläinten hyvinvoinnista päättäminen jää näin ollen uuden eduskunnan tehtäväksi. Uudesta hallituksesta riippuen lakiehdotusta voidaan lähteä viemään eteenpäin nykyisenlaisena tai se voidaan avata uudelleen arvioitavaksi. Meillä äänestäjillä on nyt valta valita, ketkä hyvinvointilain uudistuksen jatkosta seuraavaksi päättävät. Lakiluonnos voi muuttua Eläinten hyvinvointilain uudistus keskeytyi, kun sote- ja maakuntauudistus…

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti tänään (15.8.18) hallituksen esityksestä eläinten hyvinvointilaiksi. Olennaisimpia muutoksia lakiesityksen sisällössä olivat vaatimus jatkuvasta vedensaannista linnuille ja nisäkkäille, sekä lehmien laidunkauden vähimmäismitan pidentäminen 60:stä 90 vuorokauteen. Lisäksi koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi eläintunnistuslainsäädännössä. Ministeri Jari Leppä esitteli tiedotustilaisuudessa eduskunnan käsittelyyn annettavan lakiehdotuksen sisällön. Lain uudistaminen on Lepän mukaan tärkeää eläinten hyvinvoinnin…