Ihminen käyttää eläimiä hyväkseen, joten vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu meille kaikille. Eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi ihmisten tulee huomioida kaikessa toiminnassaan, todetaan EU:n Lissabonin sopimuksessa.
”Laji, pitopaikka ja käyttötarkoitus ratkaisevat eläimen aseman – päätyykö se ruuaksi, riistaksi, ystäväksi vai viholliseksi.”
Suhtautumisemme eläimiin on moninaista ja epäjohdonmukaista. Esimerkiksi koiria pidetään meillä lemmikkeinä ja perheenjäseninä, toisaalla taas ruoaksi kasvatettavina tuotantoeläiminä. Myös uskonnot, kulttuurit ja tottumukset vaikuttavat suhtautumiseemme eläimiin.
Lue lisää
EU:n yhteisen Lissabonin sopimuksen mukaan eläimet ovat tuntevia, mikä on huomioitava esimerkiksi niiden hoidossa ja pito-olosuhteissa. Suomen eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Eläinsuojelulain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. EU:ssa on suunnitteilla yhteinen eläinten hyvinvoinnin puitelaki, ja Suomen omaa eläinten hyvinvointilainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Maailmanlaajuisia sopimuksia eläinten hyvinvoinnista ei kaupan vapauden vuoksi kuitenkaan ole.
Lue lisääEläinten hyvinvoinnista käytävä kansallinen keskustelu on vilkastunut viime aikoina huomattavasti. Lehtien pääkirjoituksissa ja mielipideosioissa on useaan otteeseen puututtu eläinten hyvinvoinnin valvontaan ja lainsäädännön rikkomuksiin, hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin, eläinten kohtelun etiikkaan, eläinten hyvinvointiin elintarvikkeiden laatukriteerinä, tehotuotannon oikeutukseen, sekä eläinsuojelun ja -lainsäädännön tilaan Suomessa ja maailmalla.
Eläimen omistaja on ensisijaisesti vastuussa eläimensä hyvinvoinnista. Eläinten kanssa toimiessa on noudatettava vähintään eläinsuojelusäädöksiä eläinten pidosta, hoidosta, kohtelusta, käsittelystä ja kuljetuksesta. Viranomaiset valvovat erilaisin tarkastuksin eläinten suojelua koskevien säädösten noudattamista.
EU-komission mielestä kansalaisten näkemyksiin ja tietämykseen eläinten hyvinvointiasioista on vaikutettava jo lapsena, jolloin eläinten hyvinvointiasioissa valistaminen on kaikkein tehokkainta. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eläinten hyvinvointi on nostettu ensimmäistä kertaa opetettavaksi sisällöksi sekä ala- että yläkoulussa. Perusopetuksen oppimateriaalit ja opettajien tiedot eläinten hyvinvoinnista onkin nyt tarpeen päivittää.
Lue lisää
Eläinten hyvinvointi on nopeasti kasvava tutkimusala, joka on viime vuosina noussut vahvasti perinteisten eläintutkimusalojen rinnalle. Hyvinvointitutkimuksen vahvin alue on pitkään ollut luonnontieteellinen eläinten käyttäytymisen tutkiminen. Käyttäytyminen on herkkä ja luotettava mittari eläimen hyvinvoinnin tilan muutosten seuraamisessa, ja käyttäytyminen yhdistettynä fysiologisiin menetelmiin antaa varsin kokonaisvaltaisen kuvan eläimen tilasta. Eläinten hyvinvoinnin tutkimus ei kuitenkaan ole pelkästään luonnontieteellistä: hyvinvointi, sen määritteleminen, säätely ja valvonta ovat yhteiskunnallisia aiheita, joita tutkitaan myös yhteiskunta- ja oikeustieteiden menetelmin.
Lue lisää”Neuvottelukuntien avulla halutaan nostaa eläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa sekä lisätä eettistä keskustelua hyvinvointikysymyksistä.”
Valtioneuvoston asettamat eläinten hyvinvoinnin ja suojelun neuvottelukunnat toimivat maa- ja metsätalousministeriön apuna eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Ne seuraavat ja arvioivat eläinten hyvinvoinnin tasoa Suomessa, tekevät ministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antavat lausuntoja eläinten hyvinvointia ja suojelua koskevista aloitteista ja ehdotuksista. Neuvottelukunnilla on myös tärkeä tehtävä viranomaisten ja alan toimijoiden välisen yhteistyön lisääjänä.
Lue lisää
