Eläinten ristiriitainen asema yhteiskunnassa näkyy useiden eläinlajien ja -ryhmien kohtelussa: esimerkiksi villiä rottaa pidetään tuho- ja haittaeläimenä, laboratoriossa lääketieteelle arvokkaana koe-eläimenä ja kotioloissa lemmikkinä. Joissakin kulttuureissa ja uskonnoissa rotta taas on palvottu ja ruokittu rituaalieläin. Suomalaiseen jouluun on pitkään kuulunut sian kinkku ja juhannukseen grillattu possu; muslimit taas eivät kasvata sikoja eivätkä syö sianlihaa.
Epäjohdonmukaisuutta ilmenee myös eläinten hyvinvointiin vaikuttavissa säädöksissä. Esimerkiksi vähimmäisvaatimukset eläimen pitopaikan suhteen vaihtelevat sen mukaan, miten eläimen luokittelemme eläimen pito- tai käyttötarkoituksen. Eläintarhassa ketun pito-olosuhteita koskevat aivan erilaiset – tiloiltaan väljemmät ja virikkeellisemmät – pitopaikkavaatimukset kuin tuotantoeläimenä häkissä pidettävää lajitoveriaan.