Lammas voi hyvin vain toisten lampaiden seurassa

Lammas on laumaeläin, joka seuraa kaikissa tilanteissa laumatovereitaan. Lammas tarvitsee lajitovereiden lisäksi osaavan hoitajan, hyvälaatuista korsirehua, puhdasta vettä ja hyvin kuivitetut olosuhteet lampolassa.

Ongelmat ruokinnassa ja vedensaannissa heikentävät lampaiden hyvinvointia. Riittämätön terveydenhuolto sekä pitkät teuraskuljetukset ovat myös hyvinvointiongelmia suomalaisilla lampailla.

Lammas tarvitsee ympärilleen lauman

Lue lisää: Lampaan hyvinvointi

Lammasta ei tule pitää yksin eikä edes kaksin – lampaan hyvinvoinnin turvaamiseksi ryhmässä on oltava useampia yksilöitä, vähintään 4-5. Kun lampaat ovat talviaikaan sisällä lampolassa, sisätilan kosteus on pidettävä hallinnassa hyvällä kuivituksella ja ilmanvaihdolla. Liian kosteassa lampolassa lampaiden ruokahalu kärsii ja lampaat sairastuvat herkästi. Laitumella olevien lampaiden riittävästä ravinnon- ja vedensaannista on huolehdittava päivittäin. Runsaasti energiaa tarvitsevat imettävät uuhet ja kasvavat karitsat eivät kuulu ravinteiltaan heikoille luonnonlaitumille. Lampaan kunnon tarkkailu pelkästään lammasta katsomalla on paksun villan vuoksi vaikeaa. Villa pitää leikata eli lammas keritä vähintään kerran vuodessa. Hyvä käytäntö on keritä lampaat keväällä ennen laitumelle laskua ja syksyllä laidunkauden päättyessä.

Lue lisää

Luonnonoloissakin lampaat laiduntavat laumoissa. Sosiaalisuus on tärkein lammasta määrittävä piirre. Laumassa kaikki syövät, juovat, liikkuvat ja lepäävät samaan aikaan. Yksin jäädessään lammas stressaantuu. Luontaisten lammaslaumojen vähimmäiskoko on neljästä viiteen eläintä.

Lampaiden käyttäytyminen laumassa perustuu vahvaan emän ja karitsan väliseen suhteeseen sekä seurallisuuteen ja seuraamiskäyttäytymiseen. Lauma koostuu useista pienemmistä perheryhmistä. Synnyttävä uuhi vetäytyy laumasta, mutta palaa sinne pian karitsan kanssa.

Sukukypsät pässit muodostavat pieniä laumoja, joissa on arvojärjestys. Uuhilaumat viihtyvät luonnossa pitkään samoilla laitumilla. Pässilaumat vaihtavat säännöllisesti paikkaa, ja niiden lauma hajoaa lisääntymiskaudella. Uuhet karitsoivat yleensä keväisin 1–3 karitsaa kerralla.

Lammaslauma toimii yhtäaikaisesti

Lue lisää: Lammas luonnossa

1_luonnossa — Luonnossa lammaslaumassa voi olla jopa 80 yksilöä.

Lue lisää

Lammasnaaras on uuhi, uros on pässi ja jälkeläinen on karitsa.

Lampaita pidetään Suomessa niiden tuottaman lihan ja villan vuoksi. Lihan ja villan lisäksi lampaat tekevät töitä maisemanhoitajina.

Maailmalla lampaista hyödynnetään myös uuhien tuottama maito muun muassa fetajuuston valmistukseen. Maailmalla on tuhansia lammasrotuja. Suomen yleisin lammasrotu on erittäin hedelmällinen suomenlammas.

Ammattimaiset lampurit ovat yleensä varsin hyvin perillä lampaiden hoidosta, kuten ruokinnasta, mutta harrastekasvattajien ja kesälampaiden pitäjien tietotaso vaihtelee. Olennaista lampaille on, että tilaa ja lajitovereita sekä ruoka-, juoma- ja lepopaikkoja on aina tarpeeksi.

Suomen lammastalous kasvaa pikkuhiljaa

Lue lisää: Lammas tuotantoeläimenä

1_lammastalous kasvaa_satu — Lampolassa tarvitaan riittävästi tilaa ja kuiviketta, jotta kosteus pysyy hallinnassa.

Lue lisää