Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportti kokoaa monipuolisesti yhteen riippumatonta, ajantasaista tietoa eläinten hyvinvoinnin tilasta Suomessa. Tiedon avulla voidaan osaltaan päättää toimenpiteistä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.
11Johdanto
Eläinten hyvinvointi Suomessa – miksi kiinnostua siitä? Eläimen näkökulma ja kokemus nousevat pohdittaviksi, kun pyrimme tuottamaan tehokkaasti raaka-aineita, vähentämään ruoantuotannon ympäristövaikutuksia tai ehkäisemään tauteja. Yhtä lailla eläimen hyvinvointi on otettava huomioon valittaessa uutta kissa- tai koiraperheenjäsentä tai hävitettäessä jyrsijöitä loukuilla tai myrkyillä. Eläimen hyvinvointi on läsnä jokapäiväisessä elämässämme, syödessämme tai liikkuessamme luonnossa. Ihmisten ja eläinten hyvinvointi on tiiviissä yhteydessä toisiinsa ja ympäristön tilaan; tätä kuvaa yhteisen hyvinvoinnin käsite, one welfare.
Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä tilasta. Eläimen hyvinvoinnin kokemukseen sisältyvät eläinyksilön tunteet ja biologinen toiminta. Hyvinvoinnin turvaamiseksi ajatellaan joskus riittävän, että negatiiviset tunteet, kuten kipu ja pelko, saadaan minimoitua. Hyvinvoinnin kokemukseen sisältyy kuitenkin myös positiivinen puoli, tunne mielihyvästä. Mielihyvää eläimelle tuottavat – aivan kuten ihmisellekin – sille tärkeät asiat, kuten kiintymyssuhteet lajitovereihin.
Eläimelle aiheutuva vakava, jatkuva tai usein toistuva stressi heikentää eläinyksilön hyvinvointia. Eläimet ovat hyviä sopeutumaan, mutta joskus sopeutuminen vaatii niiltä liikaa: eläimen sopeutumiskyky ylittyy, tai eläimellä ei ole ympäristönsä puitteissa mahdollisuutta vaikuttaa omaan sopeutumiseensa. Näissä tilanteissa eläimen hyvinvointi heikkenee.
Eläimellä on tarve käyttäytyä tietyllä tavalla, riippumatta käyttäytymisen tuloksesta. Tällöin puhutaan käyttäytymistarpeesta, joka liittyy usein eläimen biologiaa ylläpitäviin toimintoihin. Terveys on hyvinvoinnin kannalta tärkeää, mutta lievä terveyshaitta, joka ei häiritse eläimen tuntemuksia, ei välttämättä haittaa eläimen hyvinvointia. Toisaalta terve eläin voi voida huonosti, jos se esimerkiksi turhautuu, kun ei pääse toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan.
Eläimen tuotos tai suoritus on hyvinvoinnin mittarina karkea. Se on mittariksi liian hidas, jos vasta tuotoksen laskun perusteella ryhdytään korjaamaan eläimen heikkoa hyvinvoinnin tilaa. Kotieläinten jalostuksessa painopisteenä on tuotos, ja jalostettu eläin voi tuottaa niin paljon, että sen hyvinvointi heikkenee. Jalostuksella on saatu aikaan uusia hyvinvointiongelmia, kuten niin kutsutut tuotosrasitussairaudet tai eläimen rakenteeseen liittyvät terveysongelmat. Hyvä asia on, että niitä voidaan myös korjata jalostuksen keinoin.
Se, miltä eläimestä tuntuu, on ratkaisevaa eläimen hyvinvoinnille. Eläinten tuntemuksia selvitetään eläinten hyvinvointitutkimuksen keinoin. Eläimen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet tulee huomioida ja järjestää kaikessa eläinten pidossa eläimelle mahdollisuus niiden toteuttamiseen, eläimen itsensä vuoksi. Me ja muut eläimet olemme kaikki biologisia resursseja ja samalla itseisarvoisia yksilöitä, joita tulee sellaisina kunnioittaa.
Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin kokoaa ja julkaisee Eläinten hyvinvointikeskus (EHK). Raportti julkaistaan sähköisenä vuoden 2021 mittaan eläintieto.fi -sivustolla osissa, jotka kootaan lopuksi yhteen.
Osat käsittelevät aiempien raporttien (2012, 2016) tapaan eläinten hyvinvoinnin tutkimusta ja opetusta, politiikkaa ja taloutta, viranomaisvalvonnan tuloksia, säädöksiä ja niiden rikkomuksista annettuja tuomioita, sekä tilastotietoja eläimistä.
Uusina kokonaisuuksia raportissa tarkastellaan luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia sekä isojen, maailmanlaajuisten ongelmien – ilmastonmuutoksen, luontokadon, antibioottiresistenssin ja zoonoosien – kytkeytymistä eläinten hyvinvointiin.