fbpx Siirry sisältöön
Eläinten hyvinvointi Suomessa III

Eläinsuojeluasiamiehen loppusanat

Eläinten hyvinvointi ja asema yhteiskunnassa ovat alati kasvavia yhteiskunnallisia teemoja. Eettinen keskustelu siitä, miten kohtelemme muiden lajien eläimiä, lisääntyy koko ajan. Saamme jatkuvasti lisää tietoa eläinten tuntemiskyvystä ja hyvinvointivaatimuksista. Kolmannen kerran julkaistava Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportti kokoaa arvokasta tietoa eläinten hyvinvoinnin tilasta ja sen kehityksestä Suomessa. Tieto eläinten hyvinvoinnista on hajautunutta, ja koottua tietoa eläinten hyvinvoinnista tarvitaan yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi sekä kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Uusi, vuoden 2024 alusta voimaan astuva eläinten hyvinvointilaki asettaa yhteiskunnallemme tavoitteen edistää eläinten hyvinvointia ja lisätä eläinten kunnioitusta itseisarvoisina olentoina. Eläimen hyvinvointi tarkoittaa lain mukaan eläimen kokemusta sen psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Monipuolista, ajantasaista ja riippumatonta tietoa eläinten hyvinvoinnin tilasta tarvitaan, jotta meillä on mahdollisuuksia seurata, millä tavoin ja kuinka nopeasti etenemme eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Säännöllisen raportoinnin avulla voimme havaita myös keskeisiä kehittämiskohteita sekä tunnistaa ajoissa eläinten hyvinvointia heikentäviä kehityspolkuja. Tiedonkeruu on välttämätöntä päätettäessä toimenpiteistä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Raportin trendiosiossa on ehdotettu useita mittareita eläinten hyvinvoinnin tilan ja kehityksen seuraamiseksi. Suomelta puuttuvat kansalliset ja kattavat eläinten hyvinvoinnin seurantamittarit, joten ehdotus on tervetullut. Eläinten hyvinvoinnin kehitystä tulisi seurata useilla mittareilla, vastaavasti kuin muilla yhteiskunnan aloilla seurataan esimerkiksi ihmisoikeuksien tai ympäristönsuojelun kehitystä erilaisilla indikaattoreilla. Koottu tieto hyvinvoinnin tilasta sekä edistymisen mittareiden käyttö tuovat mahdollisuuksia arvioida tehtyjen toimien ja lainsäädännön vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Tämä tukee päätöksentekijöitä ja viranomaisia politiikkatoimien arvioinnissa, yrityksiä yritysvastuutyössä ja järjestöjä toiminnan suunnittelussa. Mittarit myös lisäävät kansalaisten tiedonsaantia eläinten hyvinvoinnin tilasta.

Aikaisempien raporttien tapaan käsillä oleva raportti kokoaa yhteen tietoa tuotantoeläinten, seura- ja harrastuseläinten ja koe-eläinten hyvinvoinnista. Uutena kokonaisuutena raportissa on mukana luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi. Luonnonvaraisten eläinten asemaa on pitkään tarkasteltu esimerkiksi riistanhoidon ja luonnonsuojelun näkökulmista, kun taas eläinyksilön omaa kokemusta painottava hyvinvointinäkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Onkin tärkeää, että raportissa tuodaan kootusti esiin, kuinka monin tavoin ihmisen toiminta vaikuttaa luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin.

Raportissa on myös mukana uusi osio siitä, kuinka maailmanlaajuiset ongelmat – ilmastonmuutos, luontokato, antibioottiresistenssi ja zoonoosit – ovat kytköksissä planeettamme eläinasukkaiden hyvinvointiin. Ihmisten, eläinten ja luonnonjärjestelmien hyvinvointi ja terveys ovat monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen voi auttaa visaisten ongelmien ratkaisussa, ja siten edistää myös ihmisten ja luonnon hyvinvointia.

Muutamien vuosien välein julkaistut raportit tuovat esiin, että maassamme on entistä enemmän saatavilla avoimesti julkaistua tilastotietoa eläinten hyvinvoinnista. Tilastotietoa tuottavat viranomaisten lisäksi esimerkiksi järjestöt, elinkeino, kauppa ja neuvontaorganisaatiot. Toisaalta edelleen myös puuttuu perustavanlaatuista tietoa, tai sitä ei ole helposti saatavilla. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnista on saatavilla vain vähän viranomaisten keräämää seurantatietoa. Esimerkiksi lemmikkien hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitsemme tietoa yksilömääristä. Koirien ja kissojen merkinnän ja viranomaisrekisteröinnin avulla tulemme tulevaisuudessa saamaan tärkeää perustietoa Suomen yleisimmistä lemmikkieläimistä. Myös tuotantoeläinten pito-olosuhteista tarvittaisiin enemmän avoimesti julkaistua tilastotietoa, esimerkiksi sen seuraamiseksi, kuinka vapaaporsitus etenee. Koe-eläinten osalta korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen etenemisen seuraamiseksi tarvitsemme enemmän konkreettisia mittareita ja seurantaa.

Raportti tuo esiin useita myönteisiä kehityssuuntia eläinten hyvinvoinnin parantumisessa. Näistä keskeinen on eläinten hyvinvointilain valmistuminen sekä siihen kirjatut hyvinvointiparannukset ja määräajat edistymiselle. Lähitulevaisuudessa eläinten hyvinvointia voidaan entisestään parantaa lakia täydentävillä asetuksilla, joissa annetaan tarkempia lajikohtaisia vaatimuksia esimerkiksi jalostukselle, toimenpiteille, kohtelulle, hoidolle ja pito-olosuhteille. Tuotantoeläinten olosuhteet ovat yleisellä tasolla siirtymässä vapaamman liikkumisen suuntaan. Esimerkiksi enemmistö kanaloistamme on siirtynyt virikehäkeistä lattiajärjestelmiin, lypsylehmistä parsinavetoista pihatoihin, ja emakoiden pidossa ollaan siirtymässä häkittömään tiineytykseen ja porsimiseen. Myös kuluttajien mahdollisuudet tehdä hyvinvointia tukevia valintoja ovat lisääntyneet ensimmäisen eläinten hyvinvoinnin laatumerkin rantautuessa Suomeen. Asteittain siirrytään myös pois kivuliaista toimenpiteistä, joille ei ole enää tarvetta, ja kivunlievitys on tutkitun tiedon lisääntyessä parantunut.

Toisaalta raportista myös ilmenee, että eteneminen joissain kysymyksissä polkee paikallaan, esimerkiksi vasikkaterveyden parantaminen vaatii edelleen aktiivisia toimia, hiilidioksiditainnutukselle tarvitaan toimivia vaihtoehtoja ja turkiseläinten pidon lainsäädännölliset vaatimukset tulisi uudistaa pikaisesti. Broilereiden yksilömäärät ovat huomattavasti lisääntyneet, mikä enenevästi nostaa broilereiden hyvinvoinnin eettistä merkitystä. Raportti kertoo myös heikkenemistä, kuten lypsylehmien vähentyneestä laidunnuksesta ja pitkistä eläinten kuljetusmatkoista, mihin toimijoiden ja päättäjien on tärkeää kiinnittää huomiota. Myös metsästyslainsäädäntöä on muutettu osittain eläinten hyvinvointia heikentävään suuntaan. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi eettisesti kestävien toimintatapojen juurruttamiseen vieraslajeja pyydettäessä.

Eläinten hyvinvoinnin parantaminen edellyttää vahvaa tietopohjaa, avoimuutta, keskustelua ja päätöksenteon jatkuvaa arviointia. Raportissa on runsaasti hyödyllistä tietoa ja ajatuksen aihetta niin tavallisille kansalaisille, päätöksentekijöille kuin alan ammattilaisille.

Saara Kupsala, eläinsuojeluasiamies (31.12.2023 asti)

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.