fbpx Siirry sisältöön
Eläinten hyvinvointi Suomessa III

Eläinten hyvinvoinnin sääntely

eläinten hyvinvoinnin sääntely muutoksessa; kuvassa tipu

Uutta eläinten hyvinvointilakia on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien. Keskeisiä muutoksia nykytilanteeseen tuovat muun muassa uudet säännökset emakoiden ja ensikoiden häkeissä pitämisen vähentämisestä, koiran- ja kissanpentujen kaupasta, eläinten jalostuksesta sekä jatkuvan juomaveden vaatimuksesta. Hyvinvointilain valmistelun ohella viime vuosina on kansallisesti säädetty joitakin eläinten hyvinvointiin vaikuttavia lakeja ja asetuksia. EU-tason eläinten hyvinvointisäädökset ovat parhaillaan muutoksen alla. Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportin tässä osassa tarkastellaan eläinten hyvinvointisäädösten muutoksia vuoden 2016 jälkeen.

Johdanto

Uutta eläinten hyvinvointilakia on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien, ja tätä raporttia kirjoitettaessa uusi lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Keväällä 2022 eduskunnan käsiteltäväksi tuleva lakiluonnos sisältää kirjauksia muun muassa emakoiden ja ensikoiden häkeissä pitämisen vähentämisestä, koiran- ja kissanpentujen kaupasta, eläinten jalostuksesta sekä jatkuvan juomaveden vaatimuksesta linnuille ja nisäkkäille.

Hyvinvointilain valmistelun aikana, tarkastelujaksolla 2017-2021 eläinten hyvinvointiin vaikuttavia uusia säädöksiä on tullut vähän. Jotkin eläinten hyvinvointia koskevat kansalliset säädökset uudistuvat vuosittain, kuten eläinten hyvinvointikorvausten säädökset ja tiettyjen eläinlajien metsästystä koskevat säädökset. Eläinten hyvinvointiin liittyvän uuden tai uudistetun lainsäädännön vähäinen määrä tällä tarkastelujaksolla koskee Suomea, mutta myös Euroopan unionia.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin säädösten uusiminen paremmin eläinten hyvinvointia edistäväksi edellyttää usein toimintatapojen muutoksia eläintenpidossa sekä uudenlaista osaamista ja investointeja. Osa eläinten hyvinvoinnin kiristyvistä vaatimuksista vaatii taloudellista panosta eläintuottajalta; toisaalta osa uudistuksista myös hyödyttää eläintuottajan taloutta eläinten parantuvan hyvinvoinnin ja terveyden kautta. Säädösten vaatimiin investointeihin, kuten uuden navetan, sikalan tai kanalan rakentamiseen, on tuottajan mahdollista saada taloudellista tukea.

Raportin tässä osassa tarkastellaan eläinten hyvinvointisäädösten muutoksia vuodesta 2017 eteenpäin. Muuttumattomien tietojen osalta viitataan edellisiin Eläinten hyvinvointi Suomessa I ja II -raporttien säädösosiin. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintälainsäädännön F-hakemistosta löytyvät linkit ajantasaiseen eläinsuojelulainsäädäntöön. Kaikki ajantasaiset kansalliset säädökset löytyvät säädöksen nimellä tai numerolla valtion FINLEX®-säädöstietopankista. EUR-Lex -sivustolla julkaistaan Euroopan unionin oikeudelliset tekstit ja muut julkiset asiakirjat kaikilla Euroopan unionin 23 virallisella kielellä. Suomessa eläinsuojelulain täytäntöönpano sekä eläinten hyvinvoinnin viranomaisvalvonnan ohjaus kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolle.

Osion ovat kirjoittaneet Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi ja erityisasiantuntija Tiina Kauppinen.

 

Eläinten hyvinvointilain uudistus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen esivalmistelut aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2009. Ministeriö asetti syksyllä 2012 ohjausryhmän ja työryhmän, joiden tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi. Tavoitteena oli saattaa osittain vanhentunut eläinsuojelulaki (247/1996) nykyisen perustuslain vaatimusten mukaiseksi sekä selkeyttää eläinsuojelulainsäädäntöä.

Laajan uudistushankkeen vaikutukset ulottuvat monille yhteiskunnan aloille. Kansalaisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta lain valmistelijoille koko uudistushankkeen ajan ministeriön verkkosivulla olevan palautelomakkeen kautta. Lakiuudistuksen työryhmän kausi päättyi vuoden 2014 lopussa, ohjausryhmän työtä jatkettiin vuoden 2015 loppuun. Tämän jälkeen lain valmistelu on jatkunut viranomaistyönä.

Luonnoksia uuden lain tarkoitukseksi

Eläinsuojelulaista on tulossa eläinten hyvinvointilaki, jossa lain tavoite on edistää eläinten hyvinvointia, suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta ja antaa eläimelle mahdollisuus olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Lain tarkoitukseksi on myös luonnosteltu eläimen itseisarvoon perustuvaa eläimen kunnioitusta. Itseisarvo olisi riippumaton eläimen arvosta ihmiselle.

Uuden lain yleisiin periaatteisiin kuuluisi, että eläimiä tulisi kohdella hyvin niiden itseisarvoa kunnioittaen, eikä eläimille saisi aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Eläimiä olisi pidettävä ja hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, mukavaan olotilaan, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Eläinten sairastumista ja vahingoittumista olisi pyrittävä ehkäisemään ennalta, ja eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niiden olisi saatava asianmukaista hoitoa.

Laki eläinten hyvinvoinnista tulee siis korvaamaan parhaillaan voimassa olevan eläinsuojelulain ja -asetuksen. Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista saatiin lausunnolle 4.11.2021. Lausuntoaikaa on vuoden 2022 tammikuun 14. päivään asti. Eduskunnassa lakia on tarkoitus käsitellä kevätistuntokaudella 2022, ja voimaan uusi laki tulisi vuonna 2023. Ensimmäistä kertaa hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi oli lausunnolla vuonna 2018. Uutta lakiesitystä ei tuolloin saatu käsiteltyä eduskunnassa. Lain valmistuminen sisältyy nykyisen pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan.

Voimassa oleva eläinsuojelulaki velvoittaa huomioimaan eläinten tarpeet

Voimassa olevan eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläinten pidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

Eläinsuojelulain perusteluissa

  • kärsimyksellä tarkoitetaan eläimen kokemaa henkistä tai ruumiillista hyvinvointiin tai terveyteen kielteisesti vaikuttavaa tuntemusta.
  • Kivulla viitataan eläimen tuntemaan fyysiseen kipuun ja tuskalla eläimen kokemaan henkiseen hätään, ahdistukseen, pelkoon tai vastaavaan epämiellyttävään tunteeseen.
  • Eläimen fysiologisilla tarpeilla tarkoitetaan eläimen elimistöön ja sen asianmukaiseen toimintaan pohjautuvia tarpeita, esimerkiksi riittävän ja sopivan ravinnon sekä liikunnan tarvetta.
  • Eläimen käyttäytymistarpeilla tarkoitetaan eläimen mahdollisuutta käyttäytyä riittävässä määrin kyseiselle eläinlajille tai -rodulle tyypillisellä tavalla.

 

Uuteen lakiluonnokseen ehdotettuja muutoksia

Nautojen parressa pito edelleen sallittu – jaloitteluvaatimukseen 30 lisäpäivää

Nautojen elinympäristöön uusi laki puuttuisi niin, että lain tultua voimaan kiellettäisiin parsinavetoiden rakentaminen ja käyttöönotto. Käytännössä uusia parsinavetoita ei juuri ole viime vuosina muutenkaan rakennettu, sillä kokonaan uuden parsinavetan rakentamiseen ei enää saa investointitukea. Lypsylehmiä ja hiehoja saisi jatkossakin pitää parsinavetoissa maidontuotantoa varten, mutta parsinavetan lehmien ja hiehojen pitäisi päästä jaloittelemaan vähintään 90 päivänä vuodessa aiemman 60 päivän sijaan.

Uusissa pihattonavetoissa lehmille ja hiehoille on luvassa enemmän ulkoilman haistelua, sillä investointitukia on luvattu jatkossa myöntää vain sellaisille pihattonavetoille, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun. Edellä mainittu säädös ei kuitenkaan sisälly eläinten hyvinvointilakiin, vaan tulevaan maa- ja metsätalousministeriön tuettavaa rakentamista koskevaan asetukseen.

eläinten hyvinvoinnin sääntely; kuvassa suomenkarjaa
Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään, ja pihattonavetoiden rakentamisen investointituen ehdoksi tulee lehmien ja hiehojen ulospääsy.

Uusille porsitushäkeille kielto

Sikojen elinympäristön suhteen lakiluonnos ottaa selkeästi eläinten hyvinvointia edistävän askeleen: uusissa tai vanhoissakaan sikaloissa ei lain tultua voimaan enää saisi ottaa käyttöön uusia kiinteärakenteisia häkkiporsituskarsinoita. Olemassa olevat porsitushäkit saisi kuitenkin käyttää loppuun, eikä niiden loppuun käyttämiselle esitetä siirtymäaikaa.

Porsaiden kastraatiosta on myöhemmin luvassa lakiin erilliset säännökset, sillä kirurgisesta kastraatiosta halutaan kokonaan eroon. Siitä, miten kirurgisesta kastraatiosta siirrytään muihin, sian hyvinvointia vähemmän haittaaviin toimiin, on parhaillaan tekeillä selvitys. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.

Sikojen hyvinvoinnin arvioinnin mahdollisuus teurastamolla sisältyy myös uuteen lakiluonnokseen. Monia sikojen hyvinvoinnistakin kertovia mittareita tarkastellaan teurastamoilla jo nyt lihantarkastussäädösten nojalla.

Kissan- ja koiranpentujen kaupan vaatimuksia tiukennetaan

eläinten hyvinvoinnin sääntely; kuvassa kissanpentuja
Kissan- ja koiranpentujen kauppaa rajoittavan sääntelyn tavoitteena on ehkäistä eläinten hyvinvointia uhkaavaa pentutehtailua.

Kissojen ja koirien hyvinvoinnin kohentamiseksi lakiluonnos antaa uusia työkaluja. Alle puolivuotiaita kissan- ja koiranpentuja ei enää saisi tuoda maahan kaupattavaksi alle kahden kuukauden kuluessa eläimen maahantuonnista. Kissan ja koiran myynti-ilmoituksessa pitäisi jatkossa ilmoittaa maa, jossa eläin on syntynyt, eläimen ikä ja sijaintipaikka sekä ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero.

Eläinlääkärin olisi jatkossa ilmoitettava koirille ja kissoille tekemistään toimenpiteistä, jotka on tehty lemmikkien perinnöllisten vikojen takia. Ilmoitusvelvollisuus liittyy tiukentuviin eläinjalostuksen säännöksiin, ja ilmoitus tehtäisiin tuleviin koira- ja kissarekistereihin.

Uusia ja uudistettavia hyvinvointiasetuksia luvassa

Uuden eläinten hyvinvointilain myötä on tarve uudistaa lukuisat valtioneuvoston eri eläinlajien hyvinvointia koskevat asetukset. Lisäksi uusia eläinten hyvinvointiin liittyviä asetuksia on tulossa, kuten asetus eläimille tehtävistä toimenpiteistä sekä eläinten jalostuksesta.

Turkiseläinten suojelun valtioneuvoston asetuksen uudistus on ollut kauan tekeillä. Uudistus luvattiin eduskunnassa käsitellyn ja hylätyn Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä vuonna 2013. Tästä Suomen ensimmäisestä eduskunnassa käsitellystä kansalaisaloitteesta on pian kulunut kahdeksan vuotta, mutta turkiseläinten suojelun asetusta ei ole edelleenkään uusittu.

Eläinten hyvinvoinnin viranomaisvalvonta saattaa siirtyä hyvinvointialueiden vastuulle

Eläinten hyvinvoinnin viranomaisvalvonta saattaa tulevaisuudessa siirtyä kunnilta hyvinvointialueille. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämistä kunnilta hyvinvointialueille on vuonna 2021 ehdotettu aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisessa selvityksessä.

Löytöeläinten kuljetusvastuuta ei lakiin

Edelliseen hallituksen esitykseen eläinten hyvinvointilaiksi sisältyi löytöeläinten kuljetus löytöpaikasta eläinten talteenottopaikkaan maakuntien kustannuksella. Kaavailtua maakuntauudistusta ei tullut, eikä löytöeläinten kuljetusta uudessa hallituksen esityksessä velvoiteta millekään taholle. Kunnille ei haluta aiheutuvan kustannuksia löytöeläinten kuljettamisesta. Löytöeläinten säilytysvelvollisuus palautetaan kuitenkin lakiluonnoksessa kaavaillusta 10 vuorokaudesta nykyiseen 15 vuorokauteen.

Vesipuhveli lihantuotantoeläimenä positiivilistalle

Uuden lakiluonnoksen liitteeksi on tulossa lista lintu- ja nisäkäslajeista, joita jatkossa voitaisiin pitää tuotantoeläiminä, sirkuseläiminä tai kiertävissä eläinnäyttelyissä. Säännösten tarkoituksena olisi varmistaa, että mainituissa tarkoituksissa pidettäisiin vain sellaisia eläimiä, joiden pito voidaan käytännössä järjestää kyseisessä pitomuodossa lain edellyttämällä tavalla. Listalle otettiin käytännössä kaikki tuotantoeläimenä nyt pidettävät lajit. Sallittujen tuotantoeläinten listalle lisättiin edelliseen 2018 hallituksen esitykseen verrattuna vesipuhveli, mutta vain lihantuotantotarkoituksessa, ei maidontuotannossa. Sallituista seura- ja harrastuseläinlajeista säädettäneen myöhemmin asetustasolla.

Lue lisää eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta:

Uudet eläinten hyvinvointisäädökset vuoden 2016 jälkeen

Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti

eläinten hyvinvoinnin sääntely; kuvassa koiranpentuja
Jatkossa kaikkien koirien on oltava tunnistusmerkittyjä ja rekisteröityjä. Sama velvoite tulee myöhemmin koskemaan myös kissoja.

Koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädettiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (1/2021), joka tulee voimaan vuoden 2023 alusta. Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä mahdollistaa lemmikkien tunnistusmerkintä- ja rekisterivelvoitteen laajentamisen koirien jälkeen muihinkin lajeihin. Kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädettäneen lähitulevaisuudessa.

Eläinkuljetuslain muutos

Eläinkuljetuslakiin (1429/2006) tehtiin vuonna 2021 useita eläinten hyvinvoinnin kannalta positiivisia muutoksia. Eläinkuljetuslaissa edellytetään nyt reittisuunnitelman tekemistä turkiseläinten ja porojen pitkissä kuljetuksissa, kun kuljetus suuntautuu Suomen ulkopuolelle. Reittisuunnitelman avulla voidaan varmistaa, että suunniteltu kuljetus on eläinten hyvinvoinnin toteutumisen kannalta mahdollinen.

Eläinkuljetuslaissa on myös mahdollisuus antaa maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten kuljetuskuntoisuuden vaatimuksista Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Jatkossa voidaan esimerkiksi säätää siitä, minkä ikäisinä vasikoita saa kuljettaa.

Tullille annettiin lakimuutoksessa toimivalta valvoa eläinkuljetuksia. Aiemmin Tullin roolina eläinkuljetusten valvonnassa oli virka-avun antaminen. Laittoman lemmikkieläinten pentukaupan toivotaan Tullin valvonnan avulla vähenevän.

Koe-eläinlainsäädännön muutos

Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (497/2013) on tarkoitettu varmistamaan, että eläimiä pidetään ja käytetään tieteellisiin tai opetustarkoituksiin vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä. Tarkoituksena on myös varmistaa, että eläimiä käytetään mahdollisimman vähäinen määrä ja että eläimille aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Lakia sovelletaan käytettäessä tai kasvatettaessa eläviä pääjalkaisia tai selkärankaisia eläimiä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin sekä kasvatettaessa näitä eläimiä niiden elinten tai kudosten luovuttamiseksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin.

Vuonna 2013 annettiin myös valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (564/2013), jolla yhdessä lain kanssa on pantu täytäntöön EU:n koe-eläindirektiivi. Direktiivin keskeisenä tavoitteena on koe-eläimiä käyttävien menetelmien korvaamisen, käytettävien koe-eläinten vähentämisen ja koe-eläinten hyvinvoinnin parantamisen 3R-periaatteen edistäminen.

Keväällä 2020 hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain ja asetuksen muuttamisesta. Esityksen taustalla oli EU-komission Suomelle vuonna 2019 antama virallinen huomautus tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta. Suomen hallitus sitoutui komissiolle antamassaan vastauksessa muuttamaan kansallista lainsäädäntöä suurelta osin komission edellyttämällä tavalla.

Lintujen ja matelijoiden sikiöt koe-eläinlainsäädännön piiriin

Samalla kansalliseen lainsäädäntöön tehtiin muitakin muutoksia. Uusimman tutkimustiedon mukaan ainakin joidenkin lintu- ja matelijalajien sikiöillä on kyky tuntea kipua sikiökauden viimeisen kolmanneksen aikana. Lain soveltamisalaa laajennettiin siksi koskemaan myös näitä sikiöitä sikiökauden viimeisellä kolmanneksella.

Eläinten lajikohtaisten tarpeiden huomioiminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä paitsi koetoiminnassa, myös eläinten kasvatuksen aikana (esimerkiksi kantojen ylläpidossa). Siksi eläinten hyvinvoinnin parantamisen periaate ulotettiin koskemaan koetoiminnan ohella eläinten kasvatusta, pitoa ja hoitoa.

Eläinkoetoiminnan harjoittajalle säädettiin velvoite laatia toimintasuunnitelma eläinten hyvinvointia uhkaavien häiriötilanteiden varalle, sillä koe-eläinlaitoksissa kasvatetaan ja pidetään yllä huomattavia määriä eläimiä, jolloin ongelmatilanteilla voi olla vaikutus suurten yksilömäärien hyvinvointiin. Samalla säädettiin mahdollisuus koe-eläintoiminnan keskeyttämiseksi väliaikaisesti kokonaan, jos koe-eläinten hyvinvoinnin on aihetta epäillä vaarantuvan, eikä tilannetta voida korjata riittävän nopeasti tai riittävällä varmuudella muilla toimenpiteillä. Myös muita, eläinten hyvinvointiin välillisesti vaikuttavia tai luonteeltaan teknisiä säädösmuutoksia tehtiin samassa yhteydessä.

Luonnonvaraisia eläimiä koskevat säädösmuutokset

Eläinsuojelulain tarkoitus, eläinten suojeleminen parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, koskee myös luonnonvaraisia eläimiä. Säädöksiä, joilla vaikutetaan voimakkaasti luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin, löytyy metsästyksen, kalastuksen, eläinsuojelun, luonnonsuojelun ja vieraslajisäätelyn piiristä. Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä on paljon, mutta kokonaisuuden hallinta on haastavaa.

eläinten hyvinvoinnin sääntelyssä muutoksia; kuvassa minkki
Minkki on Suomessa haitallinen vieraslaji ja rauhoittamaton eläin, jonka pyyntiin ei vaadita metsästäjäntutkintoa.

Myös vieraslajisia eläimiä suojeltava vältettävissä olevalta kivulta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1143/2014) haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta määrittää vieraslajisäännöt EU-tasolla. Asetuksessa säädetään toimenpiteistä, joilla jäsenvaltiot pyrkivät estämään haitallisten vieraslajien tuonnin EU:n alueelle ja niiden leviämisen alueella. Asetuksen nojalla on annettu useita alempiasteisia säädöksiä.

Asetuksen artiklassa 19 todetaan haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta seuraavasti: Toteuttaessaan hallintatoimenpiteitä ja valitessaan käytettyjä menetelmiä jäsenvaltioiden on ottava asianmukaisesti huomioon ihmisten terveys ja ympäristö, erityisesti muut kuin kohteena olevat lajit ja niiden elinympäristöt, ja varmistettava, että niiden kohteena olevat eläimet säästyvät kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä, vaarantamatta kuitenkaan hallintatoimenpiteiden tehokkuutta.

Asetuksen kohdan (25) mukaan ”hallintatoimenpiteillä ei saisi olla haittavaikutuksia ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Joidenkin haitallisten vieraseläinlajien hävittämis- ja hallintatoimet ovat joissain tapauksissa tarpeen, mutta ne saattavat kuitenkin aiheuttaa eläimille kipua, tuskaa, pelkoa ja muuta kärsimystä, vaikka käytettäisiin parhaita käytettävissä olevia teknisiä välineitä. Tästä syystä jäsenvaltioiden ja kaikkien haitallisten vieraslajien hävittämis-, säätely- tai leviämisen rajoittamistoimiin osallistuvien toimijoiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet eläinten säästämiseksi vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä menettelyn aikana ja otettava tässä yhteydessä mahdollisimman pitkälle huomioon alan parhaat toimintatavat, esimerkiksi Maailman eläintautijärjestön laatimat eläinten hyvinvoinnin pääperiaatteet.”

Vieraslajien pyynnin säädöksissä parantamisen varaa

Vieraslajisia eläimiä koskevat pyydystämisen ja tappamisen säädökset ovat moninaiset ja epäselvät ja aiheuttavat hyvinvointiriskejä sekä vieraslajisille että muille eläimille esimerkiksi sivusaaliiksi joutumisen kautta. Supikoirat aiheuttavat tuhoa linnustolle erityisesti kosteikkoalueilla. Siksi supikoiria kannattaisi pyytää erityisesti saaristoalueilla kevättalvella ennen poikasten syntymää, todetaan ehdotuksessa haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. Supikoiran tehopyynti imee lähialueita lisää supikoiria alueelle, ja tehopyynnin alla supikoirakanta nostaa lisääntymistehoaan, suunnitelmassa todetaan.

Merkittävä on myös supikoiran aiheuttama riski rabieksen ja loisten, eritoten myyräekinokokin, mahdollisena levittäjänä. Rabieksen torjunnassa ainoa tehokas keino on syöttirokotteiden käyttäminen. Syöttirokotteiden käyttö on linjassa EU:n vieraslajiasetuksen kanssa, sillä niiden käyttö ei aiheuta eläimille kipua, tuskaa tai kärsimystä.

Vieraslajisia eläimiä koskevia säädösmuutoksia on tehty viime vuosina myös metsästyslakiin ja -asetukseen. Aiemmin metsästyslaissa (611/1993) riistaeläimiksi luokitellut supikoira (haitallinen vieraslaji koko EU-alueella) ja minkki (haitallinen vieraslaji Suomessa) poistettiin vuonna 2019 metsästyslain riistaeläinluettelosta tarkoituksena helpottaa ja tehostaa minkin ja supikoiran pyyntiä.

Supikoiraan ja minkkiin sovelletaan nyt rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Näin määrätään laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015). Supikoiran ja minkin pyynnissä saa käyttää riistalajien metsästyksessä kiellettyjä menetelmiä, keinovaloa, elektronisia tähtäinlaitteita ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta.

Heti tappavissa raudoissa vakavia hyvinvointiriskejä

Minkin pyynnissä saa käyttää myös heti tappavia, maalle asetettavia ansarautoja. Rautojen käyttöä ei säädellä ajallisesti eikä paikallisesti, eikä niiden käyttäjältä edellytetä metsästäjätutkinnon tuomaa osaamista. Suomessa ei ole ansarautojen osalta ennakkohyväksyntää, ja rautoja voi ostaa huokeaan hintaan. Rautojen laadusta ja tehosta välittömästi tappavana pyyntimenetelmänä ei ole varmuutta. Myös supikoiraa voi pyytää ilman metsästäjätutkintoa, mutta supikoiran ja sitä isompien vieraslajisten eläinten pyynti ansaraudoilla on kielletty valtioneuvoston asetuksella vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (704/2019).

Elävänä pyytävä loukku täytyy metsästysasetuksen (666/1993) mukaan kokea vähintään kerran vuorokaudessa. Sen sijaan heti tappavaa ansarautaa ei tarvitse päivittäin kokea, vaan kokemisväli voi olla jopa kaksi viikkoa.  Heti tappava ansarauta ei välttämättä tapa heti, jolloin rautaan kiinni jäänyt, mutta hengissä oleva eläin voi joutua kärsimään tarpeetonta kipua, tuskaa ja kärsimystä. Uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan heti tappaviksi tarkoitettujen rautojen tehossa ja tappavuudessa on suuria eroja.

Eläimen pitkittynyt kuolema rautaan, joka ei vastoin odotuksia tapakaan eläintä heti, ei ole eläimen hyvinvoinnin kannalta eikä eettisesti tarkastellen hyväksyttävää. Maastoon viritetyssä ansaraudassa ei tarvitse olla tietoa siitä, kuka raudan on virittänyt. Maanomistajan lupa ansojen virittämiseen tulee kuitenkin olla. Maastoon väärin viritetty rauta aiheuttaa suuren riskin sille, että uhriksi joutuu myös eläimiä, joille rautoja ei ole tarkoitettu. Minkille tarkoitettujen, mahdollisesti puutteellisesti asennettujen rautojen käyttö on noussut keskusteluun, kun mediassa on vuonna 2021 uutisoitu useista ansaraudan tassuunsa saaneista ja sen vuoksi lopetetuista emokarhuista.

Huolta eläinten hyvinvoinnin heikkenemisestä herättää myös se, että kuka tahansa saa pyytää vieraslajisia eläimiä. Kun pyytäjältä ei vaadita metsästäjäntutkintoa, riskinä on, että pyytäjän taitamattomuus aiheuttaa kohde-eläimelle tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Metsästyskortin suorittamiseen kuuluu eläinten lajintunnistus, lopetusmenetelmien tuntemus ja metsästyksen eettisiin sääntöihin tutustuminen.

Vieraslajeilla ei pesimärauhaa – myös piisamin pesärauha poistettiin

Riistaeläimiä koskee yleisesti metsästysasetuksella (666/1993) säädetty määräaikainen rauhoitus, joka on ajoitettu lisääntymis- ja pesintäaikaan. Supikoira-, pesukarhu-, rämemajava- ja minkkinaaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, ovat aiemmin olleet metsästysasetuksen nojalla rauhoitettuja touko-, kesä- ja heinäkuun ajan.

Edellä mainitut lajit on nyt luokiteltu vieraslajeina rauhoittamattomiksi eläimiksi, joilla ei ole pesintäaikaista rauhoitusta. Niitä saa siis pyydystää ja tappaa mihin vuodenaikaan tahansa, myös lisääntymisaikaan. Sama koskee myös piisamia, jonka pesärauhoitus poistettiin metsästysasetuksella. Ehdotuksessa haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi todetaan, että tarkka tieto Suomen piisamikannan koosta puuttuu. Kanta kuitenkin vaikuttaa melko hajanaiselta ja yksilömäärältään pieneltä, ja piisamin metsästyssaalis on vuonna 2017 ollut melko vähäinen. Näin ollen piisamin pesärauhan poistoa metsästysasetuksesta ei voi pitää eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta aiheellisena.

Emostaan riippuvaisten pesäpoikasten emon tappaminen aiheuttaa poikasille tarpeetonta kärsimystä ja voi johtaa poikasten nääntymiseen kuoliaaksi. Supikoiran tapauksessa myös isän tappaminen voi olla poikasille kohtalokasta, sillä supikoirauros osallistuu poikastensa hoitoon.

Jousiaseen käyttö sallituksi metsästysmenetelmäksi

Jousiase on nykyisin metsästysasetuksella sallittu menetelmä villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, tarhatun naalin, ketun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen ja rauhoittamattomien eläinten ampumiseen. Jos jousiasetta käytetään hirvieläinten pyyntiin, metsästäjän on suoritettava ampumakoe jousiaseella. Jousimetsästyksestä on parhaillaan käynnissä tutkimus, jossa selvitetään jousimetsästyksen vaikutuksia pyydettävien eläinten hyvinvointiin.

Metsästysasetuksen muutos sallii korkeampien ajavien koirien käytön ja aikaistetun kauriin koirametsästyksen

Hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeus nostettiin metsästysasetuksen (666/1993) muutoksella 28 cm:stä 39 cm:iin. Riski hirvieläinten hyvinvoinnin heikkenemiselle kasvaa, kun hirvieläintä saa ajattaa näännyksiin aiempaa korkeammilla ja nopeammilla koirilla. Ajometsästys ja metsästys koiran avulla ovat ylipäätään metsästettävälle hirvieläimelle stressaavampi kokemus kuin metsästys kyttäämällä, todettiin tutkimuksessa, jossa mitattiin saaliseläinten stressihormonipitoisuuksia eri metsästysmenetelmiä käytettäessä.

Metsäkauriiden metsästäminen koiraa käyttäen on sallittua nyt myös helmikuussa. Koiralla metsästyksen pidentämisen vaikutuksista erityisesti kantavien kaurisnaaraiden hyvinvoinnille ei ole tietoa.

eläinten hyvinvoinnin sääntely muutoksessa; kuvassa metsäkauris
Metsäkaurista saa pyytää muun muassa jousiaseella, ja sen pyynnissä saa käyttää apuna koiraa vielä helmikuun hangille saakka.

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisesta ehdotus

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamishankkeen tuloksena on syntynyt ehdotus hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulain uudistamisesta sekä ehdotus luonnonsuojeluasetukseksi, ehdotus hallituksen esitykseksi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä, sekä ehdotus ekologisen kompensaation järjestämisestä vaiheittain ja sitä koskeva ehdotus ympäristöministeriön ohjeiksi. Ehdotusten tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelu parantamalla lainsäädännön toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on myös lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa ja selkeyttää hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi parannetaan luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä.

Lue lisää:

 

Sikojen suojelusta annetun asetuksen muutos

Sikojen suojelun valtioneuvoston asetusta (629/2012) muutettiin vuonna 2017. Sikojen ryhmittelystä vieroituksen yhteydessä säädettiin seuraavasti: ’’Toisilleen tuntemattomien sikojen yhdistäminen samaan ryhmään on pyrittävä tekemään sikojen ollessa mahdollisimman nuoria ennen niiden vieroittamista tai korkeintaan viikko sen jälkeen.’’ Tämä hyvä toimintatapa todennäköisesti vähentää sikojen välisiä tappeluita ja edistää siten sikojen hyvinvointia. Asetukseen lisättiin myös säännös, joka mukaan tiineet emakot ja ensikot on tarvittaessa lääkittävä ulko- ja sisäloisia vastaan, mikä niin ikään auttaa edistämään sikojen hyvinvointia. Sikojen hyvinvoinnin kannalta takapakkia asetusmuutoksessa otettiin, kun vaatimusta ryhmäkarsinan lattiapinta-alan suurentamisesta siirrettiin kolmella vuodella eteenpäin.

Lampaiden suojelusta annetun asetuksen muutos

Lampaiden suojelua säätelee valtioneuvoston asetus (587/2010), jota muutettiin vuonna 2020 niin, että karitsojen yhtäaikaisen ruokailun mahdollisuudet heikkenivät. Aiempi säädös määritteli ruokintahäkkien vähimmäismitat kaikenikäisille lampaille. Muutoksen myötä yli nelikuisten lampaiden ja tiineiden uuhien vaatimukset pysyivät entisellään, mutta karitsojen ruokintatilalle säädettiin muita pienemmät vähimmäisvaatimukset.

Alle kaksikuisille karitsoille ei ole lainkaan vaatimuksia ruokintatilan suhteen, ja 2–4-kuisten karitsojen ruokintahäkin reunan vähimmäispituudeksi on nyt säädetty puolet lyhyempi pituus (suoralla häkillä 17,5 cm eläintä kohti, pyöreällä 10 cm eläintä kohti) kuin aikuisille lampaille. Niin ikään jatkuvalla rehunsaannilla olevien 2–4-kuisten karitsojen ruokintatilaa pienennettiin puoleen (suoralla häkillä 8,5 cm eläintä kohti, pyöreällä 5 cm eläintä kohti). Nämä vähimmäisvaatimukset lisättiin myös vuonna 2020 muutettuun maa- ja metsätalousministeriön asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista lammas- ja vuohitalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista.

Karitsojen ruokailutilan pienentäminen voi heikentää eläinten hyvinvointia, sillä laumaeläimenä lammas synkronoi käyttäytymistään toisten lauman jäsenten kanssa. Lampaat pyrkivät lepäämään, syömään ja juomaan yhtäaikaisesti, ja jos siihen ei ole riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia, hyvinvointiongelmia voi ilmetä. Kaikkien ryhmän karkearehua syövien lampaiden tulisi voida syödä samanaikaisesti, riippumatta siitä, onko rehua jatkuvasti tarjolla vai ei. Jos ruokintapaikkoja tai -tilaa ei ole riittävästi ryhmän kaikille lampaille, voi etenkin sosiaalisessa arvojärjestyksessä heikommille yksilöille jäädä liian vähän tilaa ja aikaa syömiseen. Kasvavat karitsat tarvitsevat tilaa syödä yhdessä ryhmänsä kanssa, joten ruokintapöytätilan vähimmäisvaatimusten heikentäminen alle nelikuisten karitsojen osalta ei edistä niiden hyvinvointia.

eläinten hyvinvoinnin sääntely; kuvassa lampaita
Karitsojen ruokailutila pieneni lampaiden suojelua koskevan asetuksen muutoksen myötä.

Kanojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen on kesken

Kanojen suojelusta säädetään valtioneuvoston asetuksella (673/2010). Alkuvuodesta 2021 munivien kanojen emoja koskevaa pykälää esitettiin muutettavaksi siten, että kanojen pesätilavaatimus pienenisi. Alkuperäisen säädöksen mukaan emokanalassa on neljää tai viittä emoa kohden oltava vähintään yksi pesä, ja jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on jokaista alkavaa sadan emon ryhmää kohden oltava vähintään yksi neliömetri. Ehdotetun muutoksen mukaan jokaista alkavaa seitsemän emon ryhmää kohden olisi oltava vähintään yksi pesä, ja yhteispesäkanalassa jokaista alkavaa 120 emon ryhmää kohden vähintään yksi neliömetri pesätilaa.

Perusteena tilan pienentämiseen pidettiin sitä, etteivät emokanat tarvitse munivia kanoja enempää pesätilaa. Emokanoille ei kuitenkaan olla säädösten puitteissa antamassa muita samoja resursseja kuin muniville kanoille. Kanoilla on kanojen käyttäytymistarpeet huolimatta siitä, ovatko ne emoja vai munijakanoja. Emokanojen hyvinvointia edistäisi, jos avokanaloita koskevat munijakanojen vaatimukset koskisivat myös emokanaloita eli myös emot pääsisivät käyttämään pehkua ja orsia.

Kananpoikasia koskevaa pykälää ehdotettiin muutettavaksi niin, että tipujen sallittu kasvatustiheys olisi aiempaa suurempi. Alkuperäisessä säädöksessä vaadittu enimmäistiheys lattiakasvatuksessa yli kuuden viikon ikäisillä linnuilla on 15 lintua/m2 ja 12-18-viikkoisilla 10 lintua/ m2. Ehdotetun muutoksen myötä avokanalassa enimmäistiheys saisi olla enintään 21 elopainokiloa/ m2, lattiakasvatuksessa yli kuuden viikon ikäisillä poikasilla enintään 20 lintua/m2 ja monikerroskasvatuksessa yli kuusiviikkoisilla poikasilla enintään 30 lintua/m2. Enimmäistiheyden kasvattaminen voi heikentää kanojen hyvinvointia, sillä tutkimusten mukaan väljyys on valttia: kasvatustiheydellä 10 kanaa/m2 kanojen höyhenten nokkiminen vähenee ja höyhenpeitteen kunto paranee.

Ehdotetun muutoksen mukaan kananpoikasia kasvatettaessa kanalassa olisi oltava orsia koko eläinryhmän käyttöön, ja avokanaloissa vähintään yhden neljäsosan lattiasta olisi oltava pehkulla. Nämä tarkennetut vaatimukset auttaisivat edistämään kananpoikasten hyvinvointia. Mitään edellä ehdotetuista muutoksista ei ole vielä vuoden 2021 loppuun mennessä hyväksytty.

Turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen uudistus on kesken

eläinten hyvinvoinnin sääntely; kuvassa sinikettu
Turkiseläinten hyvinvoinnin edistäminen edellyttäisi asetuksen pikaista uudistamista.

Turkiseläinten suojelusta on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1084/2011), ja asetuksen uudistusta on odotettu vuodesta 2013 lähtien. Maa- ja metsätalousministeriö perusti työryhmän asetuksen muuttamiseksi ajalle 1.3.2013–31.12.2014.

Turkiseläinten suojelun asetuksen uudistaminen kuitenkin keskeytettiin syksyllä 2015, eikä uutta asetusta ole edelleenkään annettu.

 

Euroopan unionin uudistuvat eläinten hyvinvointisäädökset

Euroopan Unionin eläinten hyvinvointipolitiikka ja säädösten toimeenpano kuuluvat terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastoon, jota kutsutaan myös nimellä DG-SANTE. Komissaarina on parhaillaan kyproslainen Stélla Kyriakídou.

Säädösuudistusten suuntaviivat selvillä vuoden 2023 lopussa

Euroopan komissiossa on meneillään eläinten hyvinvointia koskevien EU-säädösten tarkastelu lainsäädännön uudistamiseksi. Luonnoksia ja ehdotuksia uusiksi eläinten hyvinvoinnin EU-säädöksiksi on luvassa vuoden 2023 loppuun mennessä. Säädösuudistusten tarve on ilmeinen ja juontaa juurensa EU:n uudesta pellolta pöytään (Farm to Fork) -strategiasta (COM/2020/381), joka puolestaan kumpuaa Euroopan vihreän kehityksen Green Dealohjelmasta. Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on tehdä EU:n elintarvikeketjusta kestävämpi ja kehittää reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä.

Eläinten hyvinvointia koskevien EU-säädösten tulee olla linjassa vihreän kehityksen ohjelman sekä Pellolta pöytään -strategian kestävyystavoitteiden kanssa. Niiden tulee myös olla johdonmukaiset elintarvike-, ympäristö- ja sisämarkkinasääntöjen kanssa. Uuden lainsäädännön tulisi myös helpottaa valvontaa ja varmistaa eläinten hyvinvointi EU:ssa.

EU-säädösten toimivuutta tarkastellaan arviointimenettelyllä

Säädösuudistuksia valmistellaan EU:ssa arviointimenettelyn tai toimivuustarkastelun (Fitness Check) avulla. Toimivuustarkastelussa arvioidaan nykyisten säädösten toimivuus, tehokkuus ja merkityksellisyys sekä huomioidaan uusin eläinten hyvinvoinnin tutkittu tieto suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön. Myös yleisen mielipiteen kehittyminen eurooppalaisissa yhteiskunnissa eläimiä koskien arvioidaan.

Säädöksiä pyritään parantamaan ja mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistamaan. Toimivuustarkastelussa on tähän mennessä havaittu useita päivitystarpeita. Eurooppalaisen eläinten hyvinvointilainsäädännön ongelmia ovat säädösten epäselvyys ja epätasapaino vaatimuksissa eri eläinlajien välillä. Myös puutteellinen toimeenpano sekä riittämätön ja epätasainen tiedonsaanti nähdään ongelmallisina. Eläinten hyvinvointisäädösten toimivuustarkastelujen pitäisi valmistua vuonna 2022. Hyvinvointilainsäädännön arviointimenettelyn jälkeen arvioidaan ehdotuksiin liittyviä vaikutuksia.

Kansalaispalautetta kerätään lainsäädännön kehittämiseksi

EU:n eläinten hyvinvointisäätelyn arvioinnissa keskitytään aluksi viiteen EU-direktiiviin ja kahteen EU-asetukseen, joissa säädetään eläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksista tilatasolla, kuljetuksissa ja lopettamisen yhteydessä. Euroopan eläintarviketurvallisuusvirasto EFSA laatii vuosina 2022–2030 komission pyynnöstä useita eläinten hyvinvoinnin tutkittuun tietoon perustuvia selvityksiä ja arviointeja (EFSA scientific opinions on animal welfare), joiden luonnosversiot julkistetaan avoimesti lausuttaviksi. EFSA myös kerää kansalais- ja sidosryhmäpalautetta lainsäädännön kehittämiseksi.

Lainsäädäntöuudistuksista on komission toimesta tehty ja tekeillä on useita vaikutustenarviointeja, joihin sidosryhmät sekä kansalaiset ovat saaneet ja saavat yhä antaa palautetta. Ensimmäinen vaikutustenarvioinnin etenemissuunnitelma, niin kutsuttu tiekartta (Roadmap), on julkaistu vuonna 2021. Julkista on myös sidosryhmiltä ja kansalaisilta asiaan saatu palaute. Parhaillaan on käynnissä meneillään julkinen kuuleminen 21.1.2022 asti.

Eläinterveyssäännöstöllä pyritään ehkäisemään ja torjumaan tarttuvia eläintauteja

Niin kutsuttu eläinterveyssäännöstö eli eläinten terveyttä koskeva EU-asetus (2016/429) tarttuvista eläintaudeista on tullut voimaan EU-alueella vuonna 2021. Asetuksessa tunnustetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yhteys, mutta ei anneta eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä. Kansallisesti EU-asetusta sovelletaan 21.4.2021 voimaan tulleella eläintautilailla (76/2021), jossa säädetään eläintautien vastustamista koskevien Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanosta.

Tainnuttamatta tapahtuva teurastus voidaan kieltää kansallisesti

Euroopan unionin tuomioistuin on käsitellyt jäsenvaltioiden mahdollisuutta kieltää kansallisessa lainsäädännössään eläimen teurastus ilman tai ennen sitä edeltävää tainnutusta. Tuomioistuimen päätöksen mukaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi jäsenvaltio voi, rikkomatta perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, vaatia eläintä teurastettaessa käyttämään sellaista palautuvaa tainnutusmenetelmää, joka ei johda eläimen kuolemaan. Suomen eläinten hyvinvointilain luonnoksessa eläinten teurastusta koskevia pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläin olisi aina tainnutettava ennen teurastusta. Muutos koskisi paitsi uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa, myös yksityiskäyttöön teurastettavaa siipikarjaa.

Nykyisen eläinsuojelulain pykälässä 33 b sallitaan uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa, jossa verenlasku aloitetaan tainnuttamisen kanssa samanaikaisesti. Jatkossa teurastettava eläin olisi aina tainnutettava ennen verenlaskun aloittamista. Jatkossa olisi myös kiellettyä pykälän 33 mukainen eläimen omistajan suorittama siipikarjaan kuuluvan linnun teurastus katkaisemalla linnun kaula terävällä aseella. Teurastukseen liittyvä eläimen kokema kipu ja kärsimys voidaan nykyisen tieteellisen tutkimusnäytön perusteella välttää parhaalla mahdollisella tavalla verenlaskua edeltävällä tainnutuksella.

End the Cage Age -kansalaisaloite vaati häkkikasvatukselle loppua

Euroopan komissio ja parlamentti ovat puoltaneet eurooppalaista End the Cage Age -kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin munivien kanojen, kananuorikoiden, siitoskanojen, siitosbroilereiden, viiriäisten, ankkojen, hanhien, kanien, emakoiden ja vasikoiden häkkikasvatuksen kieltämistä. Turkiseläinten häkkikasvatukseen kansalaisaloitteella ei otettu kantaa. Häkit rajoittavat eläinten liikkumista ja mahdollisuuksia toteuttaa käyttäytymistarpeita. EU-komission mukaan häkeistä voitaisiin mahdollisesti luopua vuoteen 2027 ulottuvan siirtymäajan jälkeen. Komissio on luvannut häkkikieltoa koskevan lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2023 loppuun mennessä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA valmistelee tieteellisen kannanoton ankkojen, hanhien ja viiriäisten häkkikasvatuksen hyvinvointivaikutuksista.

Lue lisää End the Cage Age -kansalaisaloitteesta:

KMVET 12.8.2021: Komissio siivittää siirtymää kohti häkitöntä tuotantoa. Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalan kolumni

Viiden EU-maan julkilausuma kunnianhimoisemman EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön puolesta

Tanskan, Ruotsin, Saksan, Alankomaiden ja Belgian maatalousministerit vaativat julkilausumassaan (Position paper on a new EU legislative frame for animal welfare) EU:lta kunnanhimoisempaa eläinten hyvinvointilainsäädäntöä. Julkilausumassa korostetaan, että uuteen eläinten hyvinvointia koskevaan lainsäädäntökehykseen tulee sisältyä nykylainsäädännön päivittäminen uuden tieteellisen tiedon mukaan ja liian yleisten sekä epätarkkojen säännösten tarkentaminen ja korjaaminen.

Edellä mainituista syistä nykysäädöstenkin toimeenpanossa on ongelmia monessa jäsenvaltiossa; esimerkiksi EU:n sikadirektiivissä kielletään sikojen rutiininomainen hännäntypistys, mutta kieltoa toteuttavat käytännössä vain Suomi ja Ruotsi. Julkilausumassa toivotaan myös yksityiskohtaisempia säädöksiä sellaisille taloudellisessa toiminnassa hyödynnettäville eläimille, joille ei ole säädöksiä tai säädökset ovat liian yleisellä tasolla.

Euroopan unionin neuvoston päätelmät eläinten hyvinvoinnista

EU:n maatalousneuvosto hyväksyi joulukuussa 2019 Suomen puheenjohtajuuskaudella ja johdolla valmistellut päätelmät eläinten hyvinvoinnista kestävän eläintuotannon erottamattomana osana. Päätelmissä todetaan, että nykyistä EU-lainsäädäntöä on päivitettävä tuoreimman tutkimustiedon huomioimiseksi etenkin eläinten pitkien matkojen kuljetuksiin, aikuisten nautojen hyvinvointiin, koirien ja kissojen myyntiin sekä eläinten teurastukseen liittyen. Yksimielisesti allekirjoitetuilla päätelmillä on poliittista painoarvoa, vaikkeivat ne sido oikeudellisesti. Päätelmäteksti kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Eläimille oikeudet perustuslakiin?

Suomen eläinoikeusjuristit ry työskentelee eläinten vahvemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnallisen aseman puolesta. Yhdistys ehdottaa perustuslakiin muutosta, jolla turvattaisiin eläinten perusoikeudet – lue lisää eläinoikeusjuristien verkkosivuilta.

Seuraava: Tuotantoeläinten hyvinvointiEdellinen: Eläinten hyvinvoinnin sääntely