fbpx Siirry sisältöön
Eläinten hyvinvointi Suomessa III

Tuotantoeläinten hyvinvointi

tuotantoeläinten hyvinvointi raportoinnissa; kuvassa nautoja

Tuotantoeläinten hyvinvoinnille on useita mittareita: omaa kulmaansa siitä valottavat muun muassa eläinten terveys, tuotos, pito-olosuhteet ja lajinmukaisen käyttäytymisen toteutuminen. Olennaisena osana tuotantoeläimen elämään ja hyvinvointiin kuuluvat lopulta myös teuraskuljetus, tainnutus ja teurastus (tai lopetus). Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin tässä osassa tarkastellaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä viime vuosien tunnuslukujen valossa.

Johdanto

Tuotantoeläinten hyvinvoinnissa on tilastojen valossa tapahtunut viime vuosina monenlaista edistystä: esimerkiksi pihattonavetoissa elävien lehmien osuus on kasvanut ja kytkettynä pito vähentynyt. Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen lehmistä 69 % elää nyt pihatoissa, kun vielä vuonna 2013 yli puolet lehmistä eli parsinavetoissa. Vasikoiden nupoutus eläinlääkärin tekemänä, kivunlievityksessä ja rauhoituksessa, on yleistynyt nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan kuuluvilla tiloilla. Vain pari prosenttia nupoutuksista tapahtuu enää tuottajan itse tekeminä, ilman vasikoiden hyvinvointia edistävää kivunlievitystä. Vuonna 2012 näin tehtiin vielä 24 %:ssa nupoutuksista.

Emakoiden vapaa porsiminen ja imetys yleistyvät Suomessa nopeasti. Vapaaporsitukseen siirtymistä ovat edesauttaneet erilaiset viljelijätuet, kuten eläinten hyvinvointikorvaus ja korotettu investointituki vapaaporsitukseen siirryttäessä.

Broilerien terveys on kansainvälisesti katsoen hyvällä tolalla; esimerkiksi kansallinen salmonellavalvontaohjelma pitää huolen siitä, ettei salmonellaa meillä käytännössä juuri esiinny. Broilerien lakisääteisesti tehtävän jalkapohjien kuntopisteytyksen mukaan lintujen jalkapohjat ovat erinomaisessa kunnossa: vuonna 2020 lähes 99 % Suomessa teurastetuista broileriparvista pääsi alle erinomaisen pisterajan, 20 pistettä. Jalkapohjaindeksi perustuu koko EU:n kattavaan broilerien hyvinvointidirektiiviin. Kaikkiaan eläintautitilanne on Suomessa maailmanlaajuisesti erittäin hyvä. Meillä on esimerkiksi vähän yleisvaarallisiksi luokiteltavia tarttuvia eläintauteja, mikä vähentää lääkitystarvetta ja edistää eläinten hyvinvointia.

Tuotantoeläinten pidossa riittää silti myös parannettavaa. Vasikkakuolleisuus ei ole viime vuosina toivotusti vähentynyt, eikä karjuporsaiden kirurgiselle kastraatiolle ole toistaiseksi löydetty toimivaa vaihtoehtoa. Myös hirvasporot kastroidaan yleisesti ilman kivunlievitystä. Valtaosa emakoistamme porsii yhä liikkumisen estävissä häkeissä. Siat ja kanat tainnutetaan teurastamoissa yleisimmin hiilidioksidikaasulla, joka aiheuttaa eläimelle kivuliaan tukehtumisen tunteen. Broilerien kasvatuksessa käytetään lähes yksinomaan nopeasti kasvavaa eläinaineista, jolla on omat hyvinvointiriskinsä. Lypsylehmiä ja hiehoja pidetään yhä merkittävissä määrin kokoaikaisesti sisällä pihattonavetassa ilman, että ne pääsevät ulos jaloittelemaan tai laiduntamaan.

Raportin tämä osa sisältää tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja ja tilastotietoja, kuten eläinten, eläintilojen ja teuraseläinten määriä sekä eläinkuljetusten kestoja. Lihantarkastuksen yhteydessä tehdyistä löydöksistä ja teuraseläinten ruhojen hylkäyksistä löytyy myös tilastotietoa. Tässä osassa kerrotaan lisäksi eläinten olosuhteista, terveydestä, tainnutuksesta, teurastuksesta ja lopetuksesta. Lajikohtaista perustietoa yleisimmistä tuotantoeläimistä sekä niiden hyvinvoinnista on tarjolla eläintieto.fi -sivujen laijosioissa (turkiseläimet, sika, nauta, lammas, kana ja kirjolohi). Eläintietosivustolta löytyvä Kuluttajan opas on tehty eläintuotteita käyttävän kuluttajan avuksi hahmottamaan, miten eläinten hyvinvointi toteutuu eri tavoin tuotetuissa kotimaisissa eläinperäisissä tuotteissa (kanamuna, maito ja jauheliha).

Osion ovat kirjoittaneet Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi ja erityisasiantuntija Tiina Kauppinen. 

 

Nautojen hyvinvointi

Suomen maidontuotannosta kerätään tietoa tuotosseurantajärjestelmään. ProAgrian maitotilojen tuotosseuranta on käynnistetty vuonna 1898. Tuotosseurantaa säätelee kansainvälinen organisaatio ICAR (International Committee for Animal Recording), jonka yhteisiä toimintatapoja ja standardeja noudattaa 128 jäsenjärjestöä 57 maassa. Suomessa seu­rantaan kuuluu 72 % maitotiloista ja 80 % lehmistä.

tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy mm. laidunnuksella; kuvassa lehmiä laitumella
Noin 60 % lypsylehmistä pääsee kesäisin laitumelle. Laidunnus edistää lehmien hyvinvointia monin tavoin.

Lypsylehmänavetoissa käytetään yhä useammin erilaisia automaattisia seurantalaitteita lehmien tilan seurantaan. Tällaisia ovat esimerkiksi aktiivisuusmittarit, märehtimisen ja tiineyden seurantalaitteet sekä poikimisesta hälyttävät laitteet ja valvontakamerat.

Tuotosseurantaan kuuluvat lehmät elävät keskimäärin 5,3 vuotta, poikivat 3,3 kertaa ja ehtivät elämänsä aikana lypsää lähes 31 000 kg maitoa. Tuotosseurantatilojen lehmistä 69 % elää vuonna 2021 pihattonavetassa, kun vastaava osuus vuonna 2013 oli alle 50 % lehmistä.

Lihakarjan naudoistamme noin viidennes eli parsinavetoissa vuoden 2010 tiedon mukaan. Osuus on tuosta todennäköisesti pienentynyt, mutta uutta arviota lihakarjan nautojen parressa pidon yleisyydestä ei ole saatavilla.

Kytkettynä pito rajoittaa naudan lajinmukaista käyttäytymistä

Parressa kytkettynä oleminen rajoittaa naudan mahdollisuuksia liikkua ja olla kanssakäymisissä toisten nautojen kanssa. Toisaalta parsinavetassa kytkettyinä pidettävien lypsylehmien ja hiehojen tulee päästä laidunkaudella ulkoilemaan, eikä tämä velvoite koske pihattonavetassa pidettäviä nautoja. Uusien parsinavetoiden rakentamiseen tai laajentamiseen ei enää saa valtion investointitukea, joten niitä ei juuri enää rakenneta. Investointitukea voi kuitenkin saada parsinavetan peruskorjaukseen eli seinä- ja kattorakenteiden sisäpuolelle tehtäviin investointeihin. Eläinsuojelulain uudistusta varten laaditusta Nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutusten selvityksestä vuodelta 2014 löytyy lisätietoja navettatyyppien vaikutuksista eläinten hyvinvointiin ja tuotannon talouteen.

lehmä makuuparressa pihattonavetassa
Lehmien pito kytkemättömänä yleistyy: jo lähes 70 % lypsylehmistä elää pihattonavetoissa.

Tuotosseurantaan kuuluvien lehmien parren (parsinavetassa lehmän pitopaikka ja pihattonavetassa lehmän makuupaikka) pintaa päällystää yleisimmin parsimatto (63 % parsipaikoista). Parsipetejä on 21 % parsipaikoista ja syväparsia 2 %. Muutamassa navetassa lehmillä on vesipeti, ja reilut 10 % parsipaikoista on betoniparsia.

Tuotosseurantakarjoista:

  • 10 % laiduntaa lehmiä kesällä ja ulkoiluttaa lisäksi talvella tarhassa
  • 59 % laiduntaa vain kesällä
  • 2 % ulkoiluttaa lehmiä tarhassa ympäri vuoden
  • 6 % ulkoiluttaa lehmiä tarhassa vain kesällä

Kokoaikaisesti sisällä pidettävät lehmät elävät pihatto­navetoissa.

Hoitokäytännöllä on iso vaikutus vasikan hyvinvointiin

Mikäli vasikoiden sarvenaiheet tuhotaan eli vasikka nupoutetaan, tekee toimenpiteen eläinlääkäri vasikan ollessa rauhoitettuna, puudutettuna ja kipulääkittynä noin 98 % nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan kuuluvista tiloista. Vastaava osuus vuonna 2012 oli noin 76 % Naseva-tiloista. Reilut 83 % kaikista Suomen nautatiloista kuului Nasevaan vuoden 2021 syksyllä.

Vasikat saavat maidon tuttiämpäristä, -pullosta tai juottoautomaatista imemällä noin 96 % tuotosseurannan maitotiloista. Tutti- tai automaattijuotto tarjoaa vasikalle luontaisen tavan imeä ja on siten vasikan hyvinvoinnille parempi kuin juotto suoraan ämpäristä.

Vasikkakuolleisuuden mediaani tuotosseurantatiloilla vuonna 2020 oli 6,7 %, kun se vuonna 2015 oli 6,3 %. Vasikkakuolleisuusluvulla tarkoitetaan kuolleena syntyneiden ja alle kolmen kuukauden ikäisenä kuolleiden vasikoiden osuutta kaikista syntyneistä vasikoista.

Edellä mainitut olosuhdetiedot lypsylehmistä ja vasikoista käyvät ilmi ProAgrian Tonkka -tietokannasta, jossa on noin 4 000 maitotilan olosuhdetietoja.

Nautojen hyvinvointikorvaus

Tuottaja voi saada nautojen hyvinvoinnin edistämiseen eläinten hyvinvointikorvausta tietyin ehdoin. Hyvinvointikorvausta myönnetään nautojen ruokinnan ja hoidon parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 4 168 kertaa), vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen pinta-alavaatimuksella  (vuonna 2020 toimenpide valittu 2 114 kertaa) tai ilman (vuonna 2020 toimenpide valittu 860 kertaa), emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 682 kertaa), vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 2 815 kertaa), vähintään 12 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen (vuonna 2020 toimenpide valittu 152 kertaa), nautojen laiduntamiseen laidunkaudella tai jaloitteluun laidunkauden ulkopuolella (vuonna 2020 toimenpide valittu 333 kertaa), nautojen pitkäaikaisempaan laidunnukseen laidunkaudella (vuonna 2020 toimenpide valittu 1 474 kertaa), lypsy-/emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinoihin (vuonna 2020 toimenpide valittu 1 863 kertaa) sekä nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinoihin (vuonna 2020 toimenpide valittu 1 863 kertaa) (lähde: Ruokavirasto). 

Naseva tuottaa tietoa nautojen hyvinvoinnista

Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva on kolmannen osapuolen sertifioima laatujärjestelmä, joka toimii Eläinten terveys ETT ry:n alaisuudessa. Nasevan kustannuksista vastaavat siihen kuuluvat 25 jäsenmeijeriä ja seitsemän teurastamoa. Nasevaan liittyminen on tuottajalle vapaaehtoista. Vuoden 2020 lopussa Nasevaan kuului reilut 83 % kaikista Suomen nautatiloista, kun vastaava osuus vuonna 2015 oli 58 %. Suomen lypsykarjatiloista Nasevaan kuului vuoden 2020 lopussa 93 % ja emolehmätiloista noin 55 %.

Eläinlääkäri tekee Nasevaan liittyvälle tilalle terveydenhuoltosuunnitelman ja vuosittaisen terveydenhuoltokäynnin. Naseva-terveydenhuoltokäyntejä tekeviä eläinlääkäreitä oli vuonna 2020 kaikkiaan 650. Nautojen ruokintaa, tautitilannetta ja oireilua, kuolleisuutta, olosuhteita ja käyttäytymistä arvioidaan käynnin aikana lomakkeella, jossa on noin 240 kohtaa. Eläinlääkärit tekivät vuonna 2020 yhteensä 7 013 vuosikatsausterveydenhuoltokäyntiä Naseva-tiloille. Vuosina 2012–2014 eläinlääkärien tekemien terveydenhuoltokäyntien määrä oli lähes 6 500 käyntiä vuodessa.

Taulukossa 12 on esitetty Nasevaan kirjattuja tietoja järjestelmään kuuluvilta tiloilta. Lukuarvot taulukossa ovat % havainnoista. Taulukossa ei ole huomioitu ’ei koske tilaa’ ja ’ei arvioitavissa’ -kategorioita eli tilanteita, joissa tilalla ei ole kyseisiä eläimiä, tietoa ei ole saatavilla, tai arviointia ei muusta syystä voida tehdä.

Yksittäisten mittarien arviointiohjeet on kerrottu taulukon alla. Arviointiohjeita on muutettu vuosien kuluessa. Vuosien 2020/2021 prosenttiosuudet perustuvat suurimmaksi osaksi vuosina 2020 (2 975 käyntiä) ja 2021 (4 399 käyntiä) tehtyihin terveydenhuoltokäynteihin. Naseva-pitopaikat ja siten taulukon lukuarvot eivät ole täysin samoja eivätkä verrattavissa vuosien 2012–2014 ja 2020 välillä. Tieto pitopaikoista elää jatkuvasti esimerkiksi nautojen pidon loppuessa (pitopaikka poistuu Nasevasta) tai uuden pitopaikan liittyessä Nasevaan. (Lähde: ETT ry.)

Taulukko 12. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan tietoja järjestelmään kuuluvilta tiloilta 1.5.2012–1.5.2013, 1.5.2013–1.5.2014 ja 2020/2021.

 Hyvä  Tyydyttävä  Korjattavaa  
2012/20132013/20142020/20212012/20132013/20142020/20212012/20132013/20142020/2021
1. Kuolleisuus, kaikki naudat*65.870.860.327.524.128.364.910.63
2. Veden saatavuus, lypsylehmät*6869.469.526.125.326.25.85.23.78
3. Veden saatavuus, vasikat 0–3 kk80.281.780.116.315.816.82.31.61.64
4. Iho ja nivelvauriot, lypsylehmät*70.766.655.828.232.842.50.90.61.29
5. Karvapeite, emolehmät83.583.285.414.615.713.61.50.90.31
6. Nupoutus vasikat*75.580.497.78.99.21.114.69.60.78
7. Puhtaus ja kuivuus, lypsylehmät*75.27577.223.123.621.51.61.30.99
8. Puhtaus ja kuivuus hiehot*78.278.479.819.419.918.12.21.61.64
9. Puhtaus ja kuivuus, vasikat 3–6 kk*82.683.385.416.115.613.00.80.80.73
10. Makuutila, lypsylehmät91.891.886.06.67.112.61.41.11.09
11. Makuutila, vasikat 3–6 kk93.294.192.55.65.260.80.40.71
12. Makuualueen mukavuus, lypsylehmät*76.276.158.923.423.637.50.40.33.35
13. Makuualueen mukavuus, sonnit*56.1596042.340.429.41.30.610.15
14. Makuualueen mukavuus, vasikat 3–6 kk*64.565.766.234.233.326.91.1-6.2
15. Makuualueen mukavuus, vasikat 0–3 kk*8889.587.79.78.89.3--1.52
Mittarien arviointiohjeet (vieritä alareunasta oikealle nähdäksesi tekstin kokonaan)

1. Kuolleisuus, kaikki naudat

2012–2014

Hyvä: kuolleisuus alle 3 % kaikissa eläinryhmissä (lypsylehmät, hiehot, vasikat ja sonnit). Tyydyttävä: kuolleisuus 3–10 % yhdessä tai useammassa eläinryhmässä. Korjattavaa: kuolleisuus yli 10 % yhdessä tai useammassa eläinryhmässä.

2020

Kuolleisuuden arviointiohje perustuu laskennalliseen kuukausikuolleisuuteen ja arviointiohje on muuttunut vuosiin 2012–2014 verrattuna. Hyvä: kuolleisuus alle 5 % kaikissa eläinryhmissä (lypsylehmät, emolehmät, hiehot, vasikat 0–3 kk, vasikat 3–6 kk ja sonnit). Tyydyttävä: kuolleisuus 5–10 % yhdessä tai useammassa eläinryhmässä. Korjattavaa: kuolleisuus yli 10 % yhdessä tai useammassa eläinryhmässä.

2. ja 3. Veden saatavuus, lypsylehmät ja vasikat

2012–2014

Hyvä: eläimillä on puhdasta vettä vapaasti saatavilla juomakupeista tai altaista. Pihatossa lypsylehmillä on 1 vesikuppi 5 lehmää kohti tai vastaava määrä allastilaa lehmää kohti. Kylmäpihatossa juoma-astia tai juottolaitteet ovat lämmitettäviä. Veden virtaus lypsylehmillä vähintään 15–20 litraa minuutissa ja vasikoilla 2 litraa minuutissa.

Tyydyttävä: lakisääteiset vaatimukset täyttyvät. Veden virtaus lypsylehmillä on vähintään 10 litraa ja vasikoilla vähintään kaksi litraa minuutissa. Jos eläimet saavat vetensä juomanipoista, arvioksi tulee korkeintaan tyydyttävä.

Korjattavaa: lakisääteiset vaatimukset eivät täyty tai veden virtaus lypsylehmillä on alle 10

litraa minuutissa.

2020

Hyvä: eläimillä on puhdasta vettä vapaasti saatavilla juomakupeista tai altaista. Pihatossa lypsylehmillä on 1 vesikuppi 4 lehmää kohti tai vastaava määrä allastilaa (noin 10 cm käytettävissä olevaa altaan reunaa) lehmää kohti. Muilla naudoilla on vähintään 1 vesikuppi 10 nautaa kohti tai vastaava määrä allastilaa eläintä kohti. Kylmäpihatossa juoma-astia tai juottolaitteet ovat lämmitettäviä. Veden virtaus lypsylehmillä vähintään 15–20 litraa minuutissa, nuorkarjalla ja lihanaudoilla 4–6 litraa ja vasikoilla 2 litraa minuutissa.

Tyydyttävä: lakisääteiset vaatimukset täyttyvät. Veden virtaus lypsylehmillä vähintään 10 litraa minuutissa, nuorkarjalla ja lihanaudoilla vähintään 4 litraa ja vasikoilla 2 litraa minuutissa. Jos eläimet saavat vetensä juomanipoista tai esimerkiksi juomakuppien virtausta ei voida mitata, arvioksi tulee korkeintaan tyydyttävä.

Korjattavaa: arviointi on sama kuin vuosina 2012–2014.

4. Iho ja nivelvauriot, lypsylehmät

2012–2014

Hyvä: terveet, hyväkuntoiset jalat. Lieviä vaurioita (limapussin tulehdukset, hiertymät ja turvotukset) on vain yksittäisillä eläimillä.

Tyydyttävä: lieviä iho- tai jalkavaurioita esiintyy useilla eläimillä (5–25 %).

Korjattavaa: yli neljänneksellä eläimistä nivelet ovat turvonneet tai havaitaan hiertymiä.

2020

Hyvä: terveet hyväkuntoiset jalat. Lieviä vaurioita havaitaan alle 10 %:lla eläimistä (karvattomat alueet, iho paksuuntunut, hiertymät ilman voimakasta turvotusta). Vakava-asteisia vaurioita ei havaittavissa (vereslihalla olevat laajat hiertymät, turvonneet nivelet, voimakas bursiitti). Ennenaikaisia poistoja tai teurastuksia nivelvaurioiden vuoksi alle 1 %.

Tyydyttävä: lieviä iho- tai jalkavaurioita korkeintaan 10–25 %:lla eläimistä, vakava-asteisempia vaurioita esiintyy vain 1–2 eläimellä tai alle 5 % eläimistä. Ennenaikaisia poistoja tai teurastuksia

nivelvaurioiden vuoksi 1–5 % ja 3–5 %.

Korjattavaa: lieviä ihovaurioita havaittavissa selvästi yli 25 % eläimistä tai vakava-asteisia vaurioita esiintyy selvästi yli 5 %:lla eläimistä. Ennenaikaisia poistoja tai teurastuksia nivelvaurioiden vuoksi > 5 %.

5. Karvapeite, emolehmät

2012–2014 ja 2020

Hyvä: eläimillä hyvä ja kiiltävä karvapeite. Lieviä karvapeitteen muutoksia havaittavissa korkeintaan yksittäisillä eläimillä.

Tyydyttävä: useilla eläimillä lievää ulkoloisten, puutteellisen ruokinnan-, rakenteiden tai muiden tekijöiden aiheuttamaa huonokarvaisuutta.

Korjattavaa: yli neljänneksellä eläimistä selkeitä edellä mainittuja oireita.

6. Nupoutus, vasikat

2012–2014

Hyvä: kaikki vasikat nupoutetaan eläinlääkärikäynnillä käyttäen rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä injektiona, tai eläimet ovat syntymänupoja, tai nupoutustarvetta ei ole.

Tyydyttävä: kaikki vasikat nupoutetaan eläinlääkärikäynnillä käyttäen rauhoitusta ja puudutusta, mutta eivät saa kipulääkettä tai omistaja nupouttaa kaikki vasikat käyttäen kipulääkettä.

Korjattavaa: omistaja nupouttaa vasikoita ilman kipulääkitystä tai vasikoita ei nupouteta, vaikka tarve on ilmeinen.

2020

Hyvä: vasikat nupoutetaan oikean ikäisinä eläinlääkärikäynnillä käyttäen rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä tai eläimet syntymänupoja tai ei nupouteta, eikä nupoutustarvetta.

Tyydyttävä: kaikki vasikat nupoutetaan eläinlääkärikäynnillä käyttäen vähintään puudutusta, mutta kipulääkityksessä puutteita tai eläinlääkäri joutuu usein nupouttamaan vasikoita liian vanhana tai sahaamaan yksittäisten vasikoiden sarvia.

Korjattavaa: vasikoita nupoutetaan ilman puudutusta ja kipulääkitystä tai ei nupouteta, vaikka tarve ilmeinen.

7., 8., 9. Puhtaus ja kuivuus, lypsylehmät, hiehot ja vasikat

2012–2014

Hyvä: lypsylehmien utareet ovat puhtaat. Karvapeite on lypsylehmillä ruununrajasta ylöspäin ja muilla naudoilla kinnerten ja etupolvien yläpuolelta lähtien kauttaaltaan kuiva, eikä siinä esiinny lantaisuutta. Tyydyttävä: eläimillä esiintyy korkeintaan hieman lantaisuutta, ei kuitenkaan lantapanssaria, tai karvapeite on kostea. Ulkokasvatuksessa olevien eläinten kastumista sateessa ei kuitenkaan katsota kosteudeksi, jos niillä olisi ollut tarjolla riittävä säänsuoja.

Korjattavaa: eläinten karvapeitteessä on lantapanssaria.

2020

Hyvä: kaikki eläimet puhtaita tai joukossa yksittäisiä hieman lantaisia eläimiä.

Tyydyttävä: yli 5 % eläimistä lievästi lantaisia ja joukossa yksittäisiä lantaisia eikä joukossa ole erittäin lantaisia yksilöitä. Tilalla on tehty toimenpiteitä lantaisuuden kurissa pitämiseksi.

Korjattavaa: yli 10 % eläimistä lantaisia ja joukossa joitakin erittäin lantaisia yksilöitä. Tilalla ei ole ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Katso lisätietoa Nasevan terveydenhuollon vuosikatsauksen ohjeista eläinlääkärille, kohta 2.1.3 Olosuhteet, 1. Eläinten puhtaus/kuivuus.

10. ja 11. Makuutila, lypsylehmät ja vasikat

2012–2014 ja 2020

Hyvä: eläimet mahtuvat yhtä aikaa makaamaan kaikissa luonnollisissa asennoissa makuualueella ja käyttävät makuualuetta.

Tyydyttävä: eläimet mahtuvat makaamaan yhtä aikaa makuualueelle tai parsiin, mutta muualla makaavia tai makuupaikalle jonottavia yksittäisiä eläimiä on havaittavissa pihatossa.

Korjattavaa: kaikille eläimille ei ole varattu omaa makuupaikkaa tai makuualue toimii huonosti tai useampia makuupaikoille jonottavia eläimiä on havaittavissa tai eläimet eivät mahdu kokonaan parteen makuulle.

12., 13., 14. ja 15. Makuualueen mukavuus, lypsylehmät, sonnit ja vasikat

2012–2014

Hyvä: makuupaikka on puhdas, kuiva ja pehmeä. Kuivikkeita käytetään riittävästi. Eläimet asettuvat makuulle nopeasti ja vaivatta.

Tyydyttävä: kuivitus on puutteellinen tai makuualue hieman lantainen tai eläimet joutuvat makaamaan kovalla alustalla. Ritilä- tai palkkipohjalle annetaan enintään tyydyttävä arvio.

Korjattavaa: eläimet joutuvat makaamaan märällä, jäisellä tai lantaisella alustalla tai alle 2 kk ikäisten vasikoiden makuualue ei ole pehmeä ja hyvin kuivitettu.

2020

Hyvä: makuupaikka on kuivitettu, puhdas, kuiva ja pehmeä. Eläimet asettuvat makuulle ja nousevat ylös nopeasti ja vaivatta.

Tyydyttävä: kuivitus on puutteellinen tai makuualue hieman lantainen tai eläimillä on riittävän suuri kumitettu makuualue, jolle kaikki eläimet mahtuvat makaamaan.

Korjattavaa: eläimet joutuvat makaamaan kovalla, märällä, jäisellä tai lantaisella alustalla (esimerkiksi kumittamattomalla betonisella makuualustalla) tai alle 2 kk vasikoiden makuualue ei ole pehmeä ja hyvin kuivitettu.

   

Sikojen hyvinvointi

Vapaa porsiminen edistää emakoiden hyvinvointia häkkiporsitukseen verrattuna ja yleistyy Suomessa nopeasti. Valtaosa emakoista porsii kuitenkin yhä liikkumisen estävissä häkeissä. Vapaaporsitukseen siirtymistä ovat edesauttaneet erilaiset viljelijätuet, kuten eläinten hyvinvointikorvauksen porsimisolosuhteita parantavat ja vapaaporsituksen sitoumusehdot sekä korotettu investointituki vapaaporsitukseen siirryttäessä.

emakko häkissä, porsimiskarsinassa porsaineen
Valtaosa Suomen emakoista porsii edelleen häkeissä.

Karjuporsaiden hyvinvointia heikentävälle kirurgiselle kastraatiolle ei ole Suomessa toistaiseksi löydetty vaihtoehtoa. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan antaman kannanoton mukaan karjuporsaiden kastraatiolle on etsittävä vaihtoehtoja. Maa- ja metsätalousministeriölle osoittamassaan kannanotossa neuvottelukunta ehdottaa, että kirurgisesta kastraatiosta luopumisen selvittämiseksi perustetaan työryhmä ja että kastraatiosta luopumista tuetaan eläinten hyvinvointikorvauksen ja tutkimuksen avulla.

Porsaiden kokonaiskuolleisuus syntymästä vieroitukseen (noin 29 päivän ikään saakka) oli Suomessa 21,1 % vuonna 2013 (lähde: AgroSoft®).

Sikojen hyvinvointikorvaus

Myös sikojen hyvinvoinnin edistämiseen voi saada eläinten hyvinvointikorvausta tietyin ehdoin. Hyvinvointikorvausta saa sikojen ruokinnan ja hoidon parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 656 kertaa), joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoiluun (vuonna 2020 toimenpide valittu 14 kertaa), emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 151 kertaa), emakoiden/ensikoiden parannettuihin porsimisolosuhteisiin (vuonna 2020 toimenpide valittu 104 kertaa), vieroitettujen porsaiden/lihasikojen karsinoiden kuivittamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 359 kertaa), karjuporsaiden kastraatiokivun lievitykseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 293 kertaa), sikojen virikkeisiin (vuonna 2020 toimenpide valittu 270 kertaa) sekä sikojen sairas- ja hoitokarsinoihin (vuonna 2020 toimenpide valittu 641 kertaa) (lähde: Ruokavirasto).

Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikava tuottaa tilatason tietoa sikojen hyvinvoinnista

Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Sikava toimii Eläinten terveys ETT ry:n alaisuudessa. Sen kustannuksista vastaavat jäsenteurastamot. Sikavan toiminnan perustana on sikaloiden terveysluokitus sekä kolmannen osapuolen auditoima laatujärjestelmä. Sikava on saanut kansallisen laatujärjestelmän aseman vuonna 2013. Tämä tarkoittaa, että kansallisen tason ehtojen mukaan kasvatetun sian tuotannossa toteutetaan toimenpiteitä, jotka ylittävät lakisääteiset vaatimukset. Tällaisia ovat esimerkiksi laatujärjestelmän piirissä olevilta pitopaikoilta vaadittava tautivapaus useiden tarttuvien sikatautien suhteen sekä kansallista salmonellan vastustamisohjelmaa tiukemmat salmonellatutkimusvaatimukset. Eläinlääkäri käy tiloilla useasti vuoden aikana havainnoimassa eläinten olosuhteita, terveyttä ja hyvinvointia sekä eläinten hoitoa.

Sikavassa oli vuonna 2010 mukana noin 2300 sikojen pitopaikkaa, vuonna 2019 1080 pitopaikkaa ja vuonna 2020 1036 pitopaikkaa. Sikavan kattavuus on yli 95 % kaupallisesta sianlihantuotannosta (pitopaikkojen väheneminen rekisterissä noudattaa sikatilojen yleistä vähenemistä).

Sikavaan lisättiin vuonna 2010 eläinten hyvinvoinnin arvioinnin mittareita Welfare Quality™ -protokollaa mukaillen. Sikavan puitteissa on myös sovittu vastuullisen eläintuotannon raja-arvoista, joita seurataan Sikavassa kaksi kertaa vuodessa. Terveydenhuoltokäyntien sisältöä on päivitetty vuosien varrella tarpeen mukaan. Sikavan terveydenhuoltoeläinlääkärit tekivät vuosina 2019 ja 2020 yli 4 600 terveydenhuoltokäyntiä vuodessa Sikavaan kuuluville pitopaikoille. Vuosina 2011–2014 vuosittaiset käyntimäärät vaihtelivat 5500 käynnistä 8 000 käyntiin. Viimeisimpään terveydenhuoltokäyntilomakkeeseen lisättiin havainnot vapaana imetyksestä, pehmeästä makuualustasta sekä ehjien saparoiden osuudesta.

Terveydenhuoltokäyntien havainnoista on pitopaikoille laskettu kaksi kertaa vuodessa hyvinvointi-indeksi vuodesta 2018 alkaen. Hyvinvointi-indeksi lasketaan tuotantovaiheittain (imevät porsaat, vieroitetut porsaat, emakot ja lihasiat). Hyvinvointi-indeksin tulos havainnollistuu Sikavassa liikennevalojen värein. Vihreä väri tarkoittaa, että eläinten hyvinvointi on tilalla hyvällä tasolla. Keltainen indeksi tarkoittaa, että eläinten hyvinvointi on hieman keskimääräistä alempi. Indeksin ollessa punaisella on syytä ryhtyä eläinten hyvinvointia parantaviin toimenpiteisiin muun muassa eläinten terveyden ja olosuhteiden osalta.

sikojen hyvinvointi-indeksin tulos 2021 sikavassa
Kuva 10. Sikavan hyvinvointi-indeksin tulokset emakoilla, imevillä porsailla, vieroitetuilla porsailla ja lihasioilla, tilanne 2.8.2021 (lähde: Eläinten terveys ETT ry)

Vuonna 2021 uudistetulla Sikavan terveydenhuoltosuunnitelmalomakkeella arvioidaan eläinten hyvinvointia aiempaa laajemmin ja täydennetään terveydenhuoltokäyntien hyvinvoinnin arviointia. Tuloksia uuden suunnitelmalomakkeen perusteella voidaan raportoida vuodesta 2022 alkaen.

Tilatason tautisuojauksen Biocheck.UGent®-arviointityökalu otettiin käyttöön osana Sikavaa vuonna 2018. Tautisuojauksen kehittäminen edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä alentaa antibioottien käyttötarvetta. Maksimitulos arvioinnissa on 100 %. Suomessa kaikkien sikatiloilla tehtyjen Biocheck.UGent®-arviointikäyntien kokonaiskeskiarvo on tällä hetkellä 67%, kun kansainvälinen kokonaiskeskiarvo on 70 %. Ulkoisen tautisuojan keskiarvo Suomessa on 73 % ja sisäisen 61 %; kansainvälisesti vastaavat arvot ovat 74 % ja  66 %. Kansainvälisissä luvuissa on mukana 5813 arviointikäyntiä.

porsaita karsinassa
Riittävä tila sekä tutkimis- ja tonkimismateriaalin tarjoaminen auttavat ehkäisemään sikojen hännänpurentaa.

Taulukossa 13 on esitetty Sikava-tietoja rekisteriin kuuluvilta tiloilta. Lukuarvot taulukossa ovat keskiarvoprosentteja terveydenhuoltokäynneillä tehdyistä havainnoista. Välikasvatus tarkoittaa ajanjaksoa emästä vieroituksen ja lihasikavaiheen välissä, noin neljän viikon iästä vajaan kolmen kuukauden ikään saakka. Lihasikavaihe tarkoittaa välikasvatuksen loppumisen jälkeistä aikaa, joka päättyy sian teurastamiseen noin kuuden kuukauden iässä.

Taulukko 13. Sikaloiden terveysluokitusrekisterin tietoja rekisteriin kuuluvilta sikatiloilta vuosilta 2011, 2012, 2013, 2019 ja 2020. (*Vuosina 2019 ja 2020: Vesi- ja ruokintalaitteiden puhtaus ja kunto, lihasiat)

 Hyvä    Tyydyttävä    Heikko    
% havainnoista201120122013201920202011201220132019202020112012201320192020
Aistinvarainen ilmanlaatu, välikasvatus84878686.288.816131413.610.70.40.20.10.10.3
Aistinvarainen ilmanlaatu, porsitusosasto8790909292.71310107.870.10.10.10.10.2
Karsinoiden puhtaus, lihasiat73767360.259.826242637.337.60.60.40.52.42.4
Rakenteiden kunto, lihasiat81828279.779.219181819.420.10.40.40.30.70.6
Ruokintalaitteiden kunto, lihasiat*8188828990.118111710.59.70.40.10.30.40.1
Eläintiheys, välikasvatus84898789.789.5149119.89.80.80.30.50.40.6
Eläintiheys, lihasiat91939394.994.68664.84.90.30.20.20.20.4
Virikemateriaali, välikasvatus80838276.173.618161723.425.60.90.60.30.40.7
Virikemateriaali, lihasiat75777968.466.523212030.431.9210.71.11.5

Hännänpurenta Sikava-tiedoissa

Vuosi 2013: Sikojen hännänpurennan yleisyyttä arvioitiin vuonna 2013 Sikava-terveydenhuoltokäynnillä asteikolla: ei lainkaan hännänpurentaa, muutama purtu häntä (1-5 %), useita purtuja häntiä (6-19 %) tai paljon purtuja häntiä (≥ 20 %). Vieroitetuilla porsailla hännänpurentatilannetta havainnoitiin yksilökohtaisesti. Vuonna 2013 vieroitetuilla porsailla hännänpurentaa ei havaittu lainkaan 61 % käynneistä, muutamia purtuja häntiä havaittiin 37 % käynneistä, useita 2 % käynneistä ja paljon 0,2 % käynneistä. Lihasioilla hännänpurentaa ei havaittu lainkaan 33 % käynneistä, muutamia 63 % käynneistä, useita 3 % käynneistä ja paljon 0,3 % käynneistä.

Vuodet 2019 ja 2020: Hännänpurennan esiintymistä on arvioitu vuodesta 2018 alkaen sekä hännänpurentoina että ehjien häntien osuutena erityisesti välikasvatus- ja lihasikavaiheessa.

Taulukko 14. Ehjien saparoiden osuus (%) välikasvatusporsailla ja lihasioilla Sikava-tiedoissa vuosina 2019 ja 2020

 2019   2020   
Ehjien saparoiden osuus %>95>80>70<70>95>80>70<70
välikasvatusporsaat74.616.37.41.773.518.17.31
lihasiat6522.810.12.262.124.311.42.2

Kuolleisuus Sikava-tiedoissa

Vuodet 2012 ja 2013: Kuolleena syntyi vuonna 2012 7,9 % porsaista, kun vastaava lukuarvo vuonna 2013 oli 7,7 %. Porsaiden kuolleisuus vieroitukseen mennessä oli 8,9 % vuonna 2012 ja 10,0 % vuonna 2013. Vieroituksen jälkeinen kuolleisuus vuonna 2012 oli 1,1 % ja vuonna 2013 1,5 %. Lihasikavaiheessa kuolleisuus on vähäisempää: vuosina 2012 ja 2013 lihasioista kuoli kaikkiaan 0,7 %.

Vuodet 2019 ja 2020: Kuolleisuusluvuissa vuosilta 2019 ja 2020 on huomioitu myös tiloilla lopetettujen sikojen kuolleisuus. Vuonna 2019 porsaista syntyi kuolleena 7,3 % ja vuonna 2020 7,5 %. Vieroitukseen mennessä kuoli ja lopetettiin vuosina 2019 ja 2020 keskimäärin 10,1 % ja 10,3 % porsaista. Vieroituksen jälkeen välikasvatusvaiheessa porsaita kuoli ja lopetettiin edellä mainittuina vuosina keskimäärin 2,2 % vuodessa. Lihasikavaiheessa kuoli ja lopetettiin sikoja keskimäärin 1,4 % niin vuonna 2019 kuin 2020.

Vapaa imetys Sikava-tiloilla

Vapaa imetys tarkoittaa, että emakon liikkumista rajoittava porsimishäkki avataan kolmen vuorokauden kuluessa porsimisesta. Itse porsimisen aikana emakko on yleensä häkissä, mutta imetysaikana ei. Vuonna 2020 pitopaikkoja, joilla vapaana imetys oli käytössä yli puolella samaan aikaan porsivista emakoista, oli Sikavassa yli 100 pitopaikkaa.

 

Siipikarjan lintujen hyvinvointi

Broilerinlihan kulutus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, mikä näkyy teurastettujen lintujen määrässä. Valtaosa Suomessa kasvatettavista broilereista on 5-6 viikossa teuraskokoon kasvavaksi jalostettuja broilereita. Vuonna 2010 Suomessa teurastettiin vajaat 55 miljoonaa broileria, kun määrä vuonna 2020 oli jo reilut 80 miljoonaa yksilöä. Vuosina 2012–2020 broilereiden teurasparvia on Suomen siipikarjateurastamoille tuotu 3 500–4 000.

broileritipuja hallissa
Suomalaisessa broilerintuotannossa käytetään yleisesti nopeakasvuista roturisteytystä. Linnut kasvavat teuraskokoon 5-6 viikossa.

Broilereita kuoriutuu, kuljetetaan untuvikkoina hautomoista kasvattamoihin, kasvatetaan, kerätään ja kuljetetaan teurastamoihin yksilömääräisesti tuotantoeläimistä eniten, joten niiden hyvinvointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Vuoden 2017 Animal Welfare in the European Union -raportin tekijä professori Donald Broom nimesi maailmanlaajuisesti pahimmaksi eläinten hyvinvointiongelmaksi broilereiden jalkaongelmat.

Broilerin jalkapohjien kuntoa käytetään hyvinvointimittarina

Suomessa broilereiden jalkapohjien terveys on erittäin hyvä. Broilereiden hyvinvointia arvioidaan niiden teurastuksen jälkeen tarkastelemalla ja pisteyttämällä tietty määrä lintujen jalkapohjia. Arviointi on lakisääteistä, se kattaa koko suomalaisen broilerituotannon, ja sen suorittaa teurastamon tarkastuseläinlääkäri.  Arvion kohteena on vähintään sadalta broilerilta yksi jalkapohja teurastettua parvea kohden.

Mitä terveemmät ovat jalkapohjat parvessa on, sitä pienemmät pisteet se saa. Parven saama pistemäärä voi vaihdella välillä 0–200 (0 = parven jalkapohjissa ei muutoksia, 200 = parven kaikissa sadassa tarkastetussa jalassa vakavia tulehdusmuutoksia). Jalkapohjapisteiden painotetut keskiarvot perustuvat teurastamoyritysten kuukausittaisiin keskiarvoihin, joiden pohjalta lasketaan kansallinen tuotanto-osuudella painotettu keskiarvo. Jalkapohjapisteet vuosina 2018, 2019 ja 2020 olivat 4,28, 2,43 ja 1,48.  Jos broileriteurasparven jalkapohjaterveysindeksi on alle 20 pistettä, on lintujen jalkapohjaterveys ollut erinomainen. Vuonna 2020 lähes 99 % Suomessa teurastetuista broileriparvista saavutti alle 20 pisteen tuloksen. (lähde: Eläinten terveys ETT ry)

Munintakanat elävät yleisimmin häkissä

Suomessa munituista kananmunista puolet oli vielä vuonna 2020 peräisin virikehäkkikanaloista. Toinen puolikas munittiin lattiakanaloissa, joko tavanomaisessa lattiakanalatuotannossa, ulkokanaloissa (sisätilat vastaavat tavanomaisia lattiakanaloita) tai luomutuotannossa.

Kuva 11. Kananmunien tuotantopaikkojen osuudet (%) vuonna 2020 (lähde: Suomen Siipikarjaliitto)

Elinkeino on asettanut omia tavoitteita siipikarjan hyvinvoinnille. Suomessa kasvatetaan myös broilerien emolintuja ja kalkkunoita. Näiden hyvinvoinnista ei vielä ole raportoitavia tuloksia, mutta tiedonkeruuta kehitetään parhaillaan elinkeinon toimesta.

Siipikarjan hyvinvointikorvaus

Eläintenpitäjä voi saada siipikarjan lintujen hyvinvoinnin edistämiseen tukea eläinten hyvinvointikorvauksen muodossa tietyin ehdoin. Hyvinvointikorvausta sai vuonna 2020 siipikarjan ruokinnan ja hoidon parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 341 kertaa), broilereiden ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 209 kertaa), munintakanalan ilmanlaadun parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 82 kertaa) sekä siipikarjan virikkeisiin (vuonna 2020 toimenpide valittu 272 kertaa), tasoihin, ramppeihin ja orsiin (vuonna 2020 toimenpide valittu 228 kertaa) (lähde: Ruokavirasto).

 

Eurooppalainen kansalaisaloite häkittömästä tuotannosta

Tuotantoeläinten hyvinvointiin vaaditaan parannuksia kautta Euroopan. EU-komissio puolsi vuonna 2021 kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan munivien kanojen, nuorikko- ja siitoskanojen, siitosbroilereiden, viiriäisten, ankkojen, hanhien, kanien, emakoiden ja vasikoiden häkissä kasvattamisen kieltoa. Häkit rajoittavat eläinten käyttäytymistarpeiden toteuttamista, ja häkkikasvatukselle on olemassa vaihtoehtoja.

Kansalaisaloite on saanut tuen myös Euroopan parlamentilta. Euroopan komissio aikoo edetä asiassa ja ehdottaa häkkikasvatuksen aluksi vaiheittain ja lopulta kokonaan kieltävää lainsäädäntöä vuoden 2023 loppuun mennessä. Säädöstyön pohjaksi Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA tekee asiasta eläinten hyvinvointia koskevan tieteellisen arvioinnin. Kansainväliseen kauppaan liittyvät vaikutukset arvioidaan, kuten myös maatalousalaan kohdistuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

Lue lisää:

Turkiseläinten hyvinvointi

Fureva on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n rahoittama turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä. Eläinlääkäreiden kehittämä järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2015. Järjestelmän painopisteinä ovat tuotannon mahdollisten ongelmakohtien selvitys ja suunnitelmallinen terveydenhuoltotyö sekä turkistilan tuotannon ja tuottavuuden kehittäminen ja tautitilanteiden ennaltaehkäisy.

 

Lampaiden ja vuohien hyvinvointi

Lampaiden ja vuohien hyvinvoinnin edistämiseen voi saada eläinten hyvinvointikorvausta tietyin ehdoin. Korvausta saa lampaiden ja vuohien ruokinnan parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 220 kertaa), lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantamiseen (vuonna 2020 toimenpide valittu 291 kertaa), lampaiden ja vuohien hoitoon (vuonna 2020 toimenpide valittu 265 kertaa), lampaiden ja vuohien laidunnukseen laidunkaudella tai jaloitteluun laidunkauden ulkopuolella (vuonna 2020 toimenpide valittu 69 kertaa) sekä lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempaan laidunnukseen laidunkaudella (vuonna 2020 toimenpide valittu 113 kertaa). (lähde: Ruokavirasto)

 

Porojen hyvinvointi

Suomessa kastroidaan vuosittain noin 2 500 urosporoa eli hirvasta, yleensä ilman kivunlievitystä. Hirvaat kastroidaan noin viiden vuoden iässä, kun niitä ei enää tarvita siitosporoina. Kastrointi parantaa porojen kuntoa. Myös kilpaporot ja matkailupalveluissa käytettävät porot kastroidaan useimmiten. Tutkimustietoa poron kastraatiokivunlievityksestä ei ole olemassa. Kastraatiokivun hoitoa halutaan edistää, ja lääkitysvaihtoehtoja tutkitaan parhaillaan Helsingin yliopiston johtamassa hankkeessa Porojen kastraatiokivun hoito.

poroja
Urosporot kastroidaan Suomessa yleisesti ilman kivunlievitystä.

 

Teurastettavien eläinten hyvinvointi

Kun eläin on lopetettava, sitä pitää säädösten mukaan varjella vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä lopetuksen ja siihen liittyvien toimien aikana. Eläin on siis lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lopettaminen on eläimen kuolemaan johtava tarkoituksellinen prosessi.

Eläimen teurastaminen tarkoittaa, että lopetettava eläin aiotaan käyttää ihmisen ravinnoksi. Eläimen teurastamiseen kuuluvat tainnutus ja verenlasku. Tainnuttamalla eläin tehdään tajuttomaksi ja tuntemiskyvyttömäksi ennen verenlaskun aloittamista ja eläimen kuolemaan saakka. Verenlasku varmistaa eläimen kuoleman. Suomen lainsäädäntö sallii sellaisen uskonnollisista syistä noudatettavan erityisen teurastustavan, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa. Verenlaskua ei siis saa aloittaa ennen eläimen tainnutusta.

hieho menossa teuraaksi
Tuotantoeläimen hyvinvointiin vaikuttavat elämän loppupäässä teuraskuljetus, tainnutus ja itse teurastus.

Eläinten lopetuksesta säädetään lopetusasetuksella (neuvoston asetus eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä 1099/2009). Asetuksella säädetään myös lopetukseen liittyvistä toimista, kuten teuraseläinten käsittelystä, säilytyksestä, liikkumisen rajoittamisesta, tainnutuksesta ja verenlaskusta. Lopetusasetus määrittää eri eläinlajeille sallitut tainnutusmenetelmät ja määrää teurastamoalan toimijoille erilaisia velvoitteita eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Esimerkiksi teurastamoissa työskenteleville on säädetty koulutusvelvoite, suuremmilla teurastamoilla tulee olla eläinten hyvinvoinnista vastaava henkilö, ja teurastamojen on tehtävä toimintaohjeistot, joilla varmistetaan eläinten hyvinvointi lopetuksen yhteydessä.

Yleisimmät tainnutus- ja lopetusmenetelmät

Tainnuttaminen on menetelmä, jolla eläimelle aiheutetaan sen kuolemaan saakka kestävä tajuttomuus. Naudat tainnutetaan Suomessa yleisimmin päähän kohdistettavalla pulttipistoolilla. Lävistävän pulttipistoolin isku ja pultin tunkeutuminen aivoihin aiheuttavat vakavan ja peruuttamattoman aivovaurion.

Siat tainnutetaan isoissa teurastamoissa yleisimmin hiilidioksidikaasulla. Lisäksi sikoja tainnutetaan päähän aivojen läpi kohdistetulla sähkövirralla sekä pulttipistoolilla. Päähän kohdistuva sähkötainnutus aiheuttaa aivosähkökäyrässä yleistyneen epileptisen kohtauksen.

Hevoset tainnutetaan pulttipistoolilla tai ampumalla. Lampaiden tainnutukseen käytetään sähköä tai pulttipistoolia. Porot tainnutetaan yleensä pulttipistoolilla. Turkiseläimistä ketut ja supikoirat lopetetaan sähköllä kohdistaen elektrodit sekä päähän että kehoon. Minkit lopetetaan joko hiilimonoksidi- tai hiilidioksidikaasulla.

Munintansa lopettaneet kanat lopetetaan yleensä hiilidioksidikaasulla kanalassa tai sen läheisyydessä. Broilerikanojen tainnutukseen käytetään hiilidioksidikaasua tai sähköllä tapahtuvaa vesiallastainnutusta, jossa eläin altistetaan vesialtaassa sähkövirralle. Sähkövirta aiheuttaa aivosähkökäyrässä yleistyneen epileptisen kohtauksen ja sydämen kammiovärinän tai sydänpysähdyksen. Kalkkunat tainnutetaan sähköllä, joko vesiallastainnutuksella tai päähän kohdistettavilla sähköpihdeillä.

Liikkuva teurastamo

Liikkuvan teurastamon idea on, että teurastamorekka tulee eläintilalle, jolloin eläimiä ei tarvitse kuljettaa. Tiettävästi varsinaisia liikkuvia teurastamoja ei meillä vielä ole käytössä. Suomalaisyrityksen tekemä liikkuva teurastamo on kuitenkin ollut käytössä Ruotsissa.

mobiiliteurastusyksikkö

Lue lisää: Hultgren, J., Arvidsson Segerkvist, K., Berg, C., Karlsson, A.H., Algers, B. 2020. Animal handling and stress-related behaviour at mobile slaughter of cattle. Preventive Veterinaty Medicine 177.

Suomen teurastamot

Vuonna 2015 Suomessa oli rekisterissä 19 isoa ja 59 pientä teurastamoa sekä 21 poroteurastamoa. Sekä isojen että pienten teurastamojen määrä on vähentynyt vuoteen 2019 mennessä, jolloin Suomessa oli 15 isoa ja 49 pientä teurastamoa sekä 22 poroteurastamoa. Suomen hyväksytyt teurastamot sekä suurimpien teurastamojen yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta. Teurastamojen tarkastuseläinlääkärit tekevät teurastamoissa eläinsuojelutarkastuksia, joiden tuloksista raportoi Ruokavirasto. Ruokaviraston verkkosivuilla on kattavasti lisätietoa koosteessa Usein kysyttyä teurastuksesta.

Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on maa- ja metsätalousministeriön nimeämä lopetusasetuksen mukainen tieteellisen tuen piste Suomessa. EHK:n eläintietosivujen julkaisuista löytyvät naudan, sian ja siipikarjan teurastamisen sekä siipikarjan lopettamisen hyvän toimintatavan oppaat.

Teurashylkäykset ja lihantarkastuslöydökset

Tuotantoeläinten ruhoja voidaan teurastamolla hylätä osittain tai kokonaan (Taulukko 15). Ruhohylkäyksestä päättää teurastamolla työskentelevä tarkastuseläinlääkäri. Hylkäys on taloudellinen tappio eläintuottajalle ja elinkeinolle. Ruhon hylkääminen voi kertoa myös puutteista teurastettavan eläimen hyvinvoinnissa. Eläin, jonka ruho päätyy hylättäväksi, on todennäköisesti voinut huonosti jossain vaiheessa elämäänsä.

Sianlihateollisuus on sopinut yhdessä toimiin johtavista kansallisista ruhohylkäysrajoista. Lihasikojen osalta kokoruhohylkäysten raja-arvo on 1,1 % ja emakoiden osalta 7 %. Osaruhohylkäysten raja-arvo on lihasioilla 12 %. Mikäli eläintuotantotilalta tulee tätä enemmän sikoja, joiden ruhot hylätään, teurastamon edustaja käy tilalla ja ohjeistaa korjaamaan tilanteen. Tilan tulee saada kokoruhohylkäysten raja-arvo alittumaan vuoden kuluessa, mikäli se aikoo jatkaa yhteistyötä teurastamoiden kanssa.

Taulukko 15. Nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien, hevosten ja porojen osa- ja kokoruhohylkäykset vuosilta 2015–2020, teurastamot, pienteurastamot ja poroteurastamot (Lähde: Ruokavirasto)

2015NaudatLihasiatEmakotLampaatVuohetHevosetPorotYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä277 8702 027 29942 47957 6222391 639698032 459 922
Osittain hylättyjä ruhoja33 022142 0805 5731022311326192 094
Kokonaan hylättyjä ruhoja146662718426018678715
2016NaudatLihasiatEmakotLampaatVuohetHevosetPorotYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä279 8002 008 20943 26657 7112481 28462 4652 452 983
Osittain hylättyjä ruhoja24 407136 7415 657162109190176 158
Kokonaan hylättyjä ruhoja1 5756 96778210605859 520
2017NaudatLihasiatEmakotLampaatVuohetHevosetPorotYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä273026193045235133567493261263609952357944
Osittain hylättyjä ruhoja2287813586644601280010767174099
Kokonaan hylättyjä ruhoja1581716068873119889610
2018NaudatLihasiatEmakotLampaatVuohetHevosetPorotYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä2737101 785 77533162640933531171551582 213 422
Osittain hylättyjä ruhoja2511313921847531340010182179400
Kokonaan hylättyjä ruhoja1786752559665079310072
2019NaudatLihasiatEmakotLampaatVuohetHevosetPorotYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä2677961 789 06633543623198451105737022 228 376
Osittain hylättyjä ruhoja2506316015652191663311811202421
Kokonaan hylättyjä ruhoja202691468668323019412347
2020NaudatLihasiatEmakotLampaatVuohetHevosetPorotYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä2612371 886 43732 77262 74161383441 9822 286 616
Osittain hylättyjä ruhoja25139141342495176128305179816
Kokonaan hylättyjä ruhoja206594238588814257112544

Taulukko 16. Siipikarjan osa- ja kokoruhohylkäysten osuudet vuosilta 2015–2020, siipikarjateurastamot ja siipikarjan pienteurastamot (Lähde: Ruokavirasto).

2015BroileritBroileriemotKalkkunatKanatAnkat Hanhet SorsatYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä673626645738668239576097927795280445868 833 976
Osittain hylättyjä ruhoja %3.54.37.304.1003.5
Kokonaan hylättyjä ruhoja %3.413.32.97.62.40.250.43.5
2016BroileritBroileriemotKalkkunatKanatAnkat Hanhet SorsatYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä69 443 416545 532879 76340 9723 0203 6597 77870 924 140
Osittain hylättyjä ruhoja %3.8683.4376.44100003.89
Kokonaan hylättyjä ruhoja %2.63420.5213.2319.30710.3680.3550.0262.78
2017BroileritBroileriemotKalkkunatKanatAnkat Hanhet SorsatYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä73 591 904555 285884 1863 44643993712978275052720
Osittain hylättyjä ruhoja %3.144.1557.90500.409003.203
Kokonaan hylättyjä ruhoja %3.57521.6544.26711.7051.5230.1620.0003.716
2018BroileritBroileriemotKalkkunatKanatAnkat Hanhet SorsatYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä79 932 7525345769143843070468847661288481 407 120
Osittain hylättyjä ruhoja %4.1114.1716.95501.47400.2334.142
Kokonaan hylättyjä ruhoja %4.84920.5175.0464.563.3110.1260.0784.953
2019BroileritBroileriemotKalkkunatKanatAnkat Hanhet SorsatYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä78 922 5285322679022654224196746581770380 385 608
Osittain hylättyjä ruhoja %4.3214.437.5291.4352.7980.0220.2774.357
Kokonaan hylättyjä ruhoja %4.30327.4564.8442.5117.0190.2580.0854.461
2020BroileritBroileriemotKalkkunatKanatAnkat Hanhet SorsatYhteensä
Teurastamolle tuotuja yksilöitä80 673 152568 685907 9102 0632 0635 9896 01282 166 464
Osittain hylättyjä ruhoja %4.1644.3437.65202.181004.203
Kokonaan hylättyjä ruhoja %4.1824.4344.3186.0821.9390.16704.321

Taulukossa 17 on esitetty Ruokaviraston tilastoimia, teurastettujen eläinten ruhoista vuonna 2020 tehtyjä lihantarkastuslöydöksiä, havaintoja ja sairauksia. Teurastamossa tehtävässä lihantarkastuksessa ruhon ja/tai lihan elintarvikekelpoisuutta arvioidaan useiden kriteerien ja muutosten kautta päätyen lopulta kokonaisarviointiin.

Taulukko 17. Lihantarkastuslöydökset teurastamolla teurastettujen nautojen, sikojen, lampaiden, broilereiden ja kalkkunoiden ruohoissa vuonna 2020 (Lähde: Ruokavirasto).

LajiNauta Sika Lammas Broileri Kalkkuna 
Teurastettuja yksilöitä2603661 917 4735521380 595 848907 910
yksilöä%yksilöä%yksilöä%yksilöä%yksilöä%
Erittäin likainen eläin6460.2500
Paiseet41221.58575853.06250.05
Pneumonia eli keuhkokudoksen tulehdus66912.57582823.09
Pleuriitti eli keuhkopussin tulehdus22550.87
Keuhkokalvon tulehdus44860523.8
Artriitti tai artroosi eli niveltulehdus tai nivelrikko24810.95560662.98180.03
Loisiin viittaavat muutokset3620.14
Suolinkaisvaurio96 2425.11
Kuihtuminen, kakeksia890.03560.1273480.0334410.38
Murtumat3390.13140.03
Ruhjeet ja vertymät114124.38400.07
Verenvuodot, tuoreet murtumat74 4650.094330.05
Isot maksamadot240.0180.01
Pienet maksamadot601890.34
Sydänpussin tulehdus1064565.65
Hännänpurenta193891.03
Lapahaavaumat, vain emakot4771.46
Ruumiinontelon muutokset2221190.2868560.76
Askiitti eli vesipöhö3541620.4400
Ihotulehdus, ihonalaiskudoksen tulehdus3074140.38213392.35
Muut syyt1663500.2132690.36

Loisten aiheuttamat ongelmat olivat merkittävin osaruhohylkäysten ja elinhylkäysten syy poroilla, havaittiin teurastuksen jälkeisistä lihantarkastuspäätöksistä (550 000 päätöstä) vuosilta 2005–2006 ja 2014–2015 (Nieminen, 2017). Loislöydökset koskivat erityisesti eteläisen poronhoitoalueen poroja. Ongelman syyksi arvellaan ilmastomuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä, mikä edesauttaa loisten lisääntymistä.

 

Eläinkuljetukset

Lastaus, kuljetus ja purku ovat riskitilanteita eläimen hyvinvoinnin kannalta. Tuotantoeläin joutuu kuljetettavaksi yleensä vähintään kerran sen elämän aikana, kun eläin viedään teurastamolle. Munintansa lopettaneet kanat ja turkiseläimet lopetetaan yleensä tuotantotilalla, sillä ne eivät päädy elintarvikkeeksi. Pikkuvasikoita kuljetetaan paljon maitotiloilta, jossa ne ovat syntyneet, kasvatettavaksi lihakarjatiloille. Vastakuoriutuneita broileriuntuvikkoja kuljetetaan hautomoista kasvatettavaksi broilerituotantotiloille. Myös kasvatettavia kaloja kuljetetaan poikastuotantopaikoilta kasvatuspaikoille. Teuraseläinten määrän tilaston perusteella voi sanoa, että Suomen teillä on vuonna 2020 kuljetettu kymmeniä miljoonia teuraseläimiä (ks. taulukko 22. Teuraseläinten määrät), sillä siipikarjaan kuuluvia eläinyksilöitä on Ruokaviraston mukaan tuotu teurastamoille reilut 80 miljoonaa yksilöä.

naudan teuraskuljetus
Teuraskuljetus lastauksineen ja purkuineen on eläimen hyvinvoinnille riskialtis tilanne.

Eläinten suojelusta kuljetusten yhteydessä ja aikana pitää huolehtia hyvin. Tuotantoeläinten kuljetusetäisyydet Suomessa ovat pitkät, mikä johtuu maantieteestä ja teurastamojen harvalukuisuudesta. Karjojen pieni koko aiheuttaa joskus myös sen, että teuraseläimiä joudutaan keräilemään laajalta alueelta. Eläinyksilömäärinä broilereita kuljetetaan teuraseläimistä eniten. Broilereiden kuljetusajoista tai matkoista ei ole avointa tilastotietoa saatavilla, mutta suurin osa broilereiden tuotantotiloista sijaitsee melko lähellä siipikarjateurastamoja. Vuonna 2014 teuraskuljetuksen, kuorman purun ja teurastamossa säilytyksen aikainen siipikarjan kuolleisuus oli 0,16 % (lähde: Ruokavirasto).

Taulukko 18. Nautojen ja sikojen teuras- ja välityseläinkuljetusten kestot vuonna 2020. Taulukon tiedot kattavat noin 80 % teuras- ja välityseläinkuljetuksista. (Lähde: Suomen kuljetus ja logistiikka ry SKAL).

 Siat teuraskuljetuksetPorsaat välityseläinkuljetuksetNaudat teuraskuljetuksetVasikat välityseläinkuljetukset
% kuljetuksista
alle 8 h97.398.674.686.1
yli 8 h2.71.425.413.9

Vertailutiedoissa vuodelta 2014 on lähes 17 000 eläinkuljetuskuormaa, mikä kattaa yli puolet kyseisen vuoden kaikista teuras- ja välityseläinkuljetuskuormista. Suurin osa, 67 %, näistä kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvista eläinkuljetuksista oli alle yhdeksän tunnin mittaisia. Pitempien, 9–12 tunnin kuljetusten osuus vuonna 2014 oli 15 % ja yli 12 tunnin kuljetusten osuus 18 %. Vuonna 2008 Suomen kuljetus ja logistiikka ry SKAL tilastoi 33 214 eläinkuljetuskuormaa, joista alle yhdeksän tunnin kuljetusten osuus oli 85 %, 9–12 tunnin kuljetusten 12 % ja yli 12 tunnin kuljetusten 3 %.

Eläinten keskimääräinen kuljetusmatka vaihtelee vuosittain

Eläviä eläimiä kuljetettiin Suomen tieliikenteessä vuonna 2020 keskimäärin 376 km keskimääräisellä kuormausasteella 54 % (Taulukko 19). Viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimääräinen elävien eläinten kuljetusmatka Suomen tieliikenteessä on vaihdellut 110–408 km välillä ja kuormausaste 50–78 % välillä. Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen vuosittaisista Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastoista.

Taulukko 19. Elävien eläinten kuljetukset, keskimääräinen kuljetusmatka, km ja kuormausaste, % vuosina 2010–2020 (lähde: SVT, Tieliikenteen tavarankuljetukset).

VuosiKeskimääräinen matka, kmKuormausaste, %
201012053
201113451
201215366
201321277
201411050
201540875
201626164
201735278
201834367
201935678
202037654

Eläinkuljetusten EU-tarkastuksissa vuosina 2011–2014 ja 2015–2018 viranomaiset tarkastivat yhteensä 1547 ja 1531 eläinkuljetusta. Vuosien 2019 ja 2020 tarkastusmäärä oli 856. Tarkastettujen eläinkuljetusten keskimääräinen kesto vuosina 2011–2017 on vaihdellut 3½–4½ tunnin välillä. Vuosina 2011–2014 tarkastetuista kuljetuksesta 99 ylitti kestoltaan kahdeksan tuntia. Yli kahdeksan tunnin tarkastettuja eläinkuljetuksia vuosina 2015–2018 oli 136 kappaletta ja vuosina 2019–2020 yhteensä 51 kappaletta.

Eläinkuljetusten kestoa halutaan lyhentää

Teuraseläinkuljetusten kestoista on keskusteltu EU:ssa jo pitkään. Eläinsuojelujärjestöt ovat esittäneet kuljetuksille kahdeksan tunnin enimmäisrajaa. Eläinkuljetusasetuksessa on eri eläimille säädetty kuljetusaikarajoja, joiden jälkeen eläinten tulee esimerkiksi saada levätä tai ne tulee juottaa tai ruokkia. Vieroittamattomien ja vielä maitoruokinnassa olevien vasikoiden, karitsojen, kilien ja varsojen sekä vieroittamattomien porsaiden on saatava levätä vähintään tunnin ajan yhdeksän tunnin matkan jälkeen, erityisesti juottamista ja tarvittaessa ruokkimista varten. Tämän lepojakson jälkeen kuljetusta voidaan jatkaa edelleen yhdeksän tunnin ajan. Sikoja saadaan eläinkuljetusasetuksen mukaan kuljettaa enintään 24 tuntia. Kuljettajan vuorokautiselle ajoajalle on myös sääntönsä: kuljettaja saa vuorokauden aikana ajaa enintään yhdeksän tuntia.

Lainsäädäntö edellyttää eläinkuljettajalupaa kaupallisissa eläinten kuljetuksissa. Aluehallintovirastot myöntävät ja tallentavat myönnetyt eläinkuljettajaluvat, pitkien kuljetusten maantiekuljetusvälineiden hyväksymistodistukset ja muiden kuljetusvälineiden tunnistetiedot sekä kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistukset ja niissä olevat tiedot Ruokaviraston ylläpitämään eläinkuljettajarekisteriin. Ajantasainen lista Suomessa myönnetyistä pitkien kuljetusten eläinkuljettajaluvista on Ruokaviraston sivuilla.

 

Eläintaudit ja eläinten sairaudet

Useat eläimille yleiset sairaudet, kuten hengitystie-, nivel- ja utaretulehdukset, aiheuttavat elämille kipua ja heikentävät siten eläinten hyvinvointia. Suomessa on maailmanlaajuisesti erittäin hyvä eläintautitilanne; meillä on esimerkiksi hyvin vähän yleisvaarallisiksi luokiteltavia tarttuvia eläintauteja. Tämä lisää merkittävästi eläinten hyvinvointia ja vähentää lääkitystarvetta. Kaikki taudit eivät välttämättä aiheuta riskiä eläinten hyvinvoinnille, mutta eläin saattaa kantaa taudinaiheuttajaa, joka on riski ihmisten hyvinvoinnille.

Ruokavirasto raportoi vuosittain eläinten terveydestä Eläintaudit Suomessa -raporteissa. Vuoden 2019 raportin mukaan Suomen eläintautitilanne säilyi hyvänä, eikä strategisesti tärkeiksi katsottuja eläintauteja todettu Suomessa.

Luonnonlaitumilla kasvatetut eläimet

Luonnonlaitumilla tarkoitetaan perinnebiotooppeja, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Tällaiset alueet ovat harvinaisia, mutta luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokkaita. Parhaita luonnonlaidunten hoitajia ovat niillä laiduntavat eläimet, yleisimmin naudat ja lampaat. Luonnonlaidunlihan tuottajat kasvattavat eläimiä, jotka laiduntavat osan vuotta luonnonlaitumilla. Luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereissä on eläinten hyvinvointia edistäviä olosuhdevaatimuksia, kuten eläinten kytkemättömyys ja talvikasvatus kuivikepohjalla.

alkuperäiskarjaa luonnonlaitumella

 

Tuotantoeläinten, eläintilojen, teuraseläinten, koe-eläinten, riista- ja kalasaaliin sekä kasvatettujen kalojen määrät

Suomessa eläinten määriä tilastoidaan yksilöittäin tuotantoeläinten (Taulukko 20), luomutuotantoeläinten (Taulukko 21), teuraseläinten (Taulukko 22), tutkimus- tai opetuskäyttöön tarkoitettujen eläinten eli koe-eläinten ja riistasaaliin osalta. Kalansaaliiden (Taulukko 23) ja kasvatettujen kalojen (Taulukko 24) määrät mitataan painoyksiköissä. Kalojen yksilömäärät tilastoidaan kuitenkin koe-eläinkäytössä.

Taulukko 20. Tuotantoeläinten määrät Suomessa 2007–2020 sekä eläintilojen määrät 2009, 2014 ja 2020 (lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT), Luonnonvarakeskus: Kotieläinten lukumäärä ja Metsätilastollinen vuosikirja 2014. ProFur Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry). Lukumäärät tilastoidaan nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien ja siipikarjan osalta keväällä. Tuotantosuunta on yrityksen taloudellisesti merkittävin tuotantosuunta. Jos yli 2/3-osaa tilan kokonaistuotosta tulee yhdestä tuotteesta, kuuluu tila tätä tuotetta vastaavaan tuotantosuuntaan.

Tuotantoeläinmäärät               eläintiloja   
200720082009201020112012201320142015201620172018201920202010201420182020
Naudat926700915300918300925800914053912768911847914439914800909000893200882300857600846400145551188796478468
Siat144800014828001381200136690013351141290363130793012448161242600123490011356001089000107240010871001355932577504
Lampaat119300122200117700125700129091130005135546137865155200156500155900155000144900140200........
Vuohet62005900590049004902488645094364450048005300540059006000........
Siipikarja9791100105217009369500958680010235681107605791198055512576858129269001344490013135600141403001435990013576900375423435410
Hevoset......75000....7500074600742007420074400744007430074000..160001600016000
Porot (*)314000301000298000301000306000304000290000262000..191473..191188184934....4464..4354
Turkiseläimet (1)
Minkit2100000180000019000001900000170000018000002000000210000019000001620000144800013680001042000768000..368268256
Siniketut13000001100000120000013000001400000160000017000002000000240000017290001857000162800015640001025000..767694590
Hopeaketut91000910009400096000102000105000110000108000920008600074000820008300056000..396280227
Kettujen lajiristeytykset522000605000241000176000248000331000256000195000156000230000211000224000260000194000........
Suomensupit160000151000101000125000133000128000120000134000148000123000140000158000153000138000..13510992
Kalanpoikaset, 1000 yksilöä (2)
Kirjolohi < 20 g195691906812547136301834411832115689350894692211193492451055610129
Kirjolohi 20-200 g72256150569243217439637180176523578249286545711967275833
Kirjolohi > 200 g22922092238718292811253922963517210023292356248626352963
Meri- ja järvilohi < 20 g100083511921111753403541385293219264314334548
Meri- ja järvilohi 20-200 g25812736244022692464216118252106155915681687153714411387
Meri- ja järvilohi > 200 g4917303437322131131920331375
Järvi- ja purotaimen < 50 g104012639771137572113565193182610231043569497521
Järvi- ja purotaimen > 50 g10441236103410111019910893984745780719638640589
Meritaimen < 50 g774643829600556443546460519252545330388177
Meritaimen > 50 g111513751480146213631026979106395910601169930765746
Nieriät < 50 g52107266503171171203204113135162172..66
Nieriät > 50 g5454599610656513236348907
Siika < 20 g2062523926259452389523623181001731417371172761749815730164761694816541
Siika > 20 g11248224721516239016789681504167013481882204418501343
Kuha96359527798891568614690570817427720380587561669058796013
Harjus14331704140711997801386629639991773635729836588
Hauki29324717794838491504058..24....
Särkikalat01181309843440..
Muut kalat210401083411901541091032024..12..
Rapu70665446341833..............
(*) Porojen määrä poronhoitovuosittain (1.6.-31.5.) 2006/2007 alkaen.
(1) Pelkkä pentutulos, ei sisällä siitoseläinten määriä
(2) Ei sisällä vastakuoriutuneita
.. tieto puuttuu
Hevosten määrä: Hevostalous lukuina http://www.hippolis.fi/yhteistyo-ja-edunvalvonta/hevostalous-lukuina/
Porojen määrä: Luke, Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e vuosikirjat ja Paliskunnat
Turkiseläimet: FIFUR, Turkiselinkeinon tilastot
Naudat, siat, lampaat, vuohet, siipikarja: SVT, Luonnonvarakeskus, Kotieläinten lukumäärä
Kalanpoikaset: SVT, Luonnonvarakeskus, Vesiviljely

Taulukko 21. Luomutuotantoeläinten ja luomueläintilojen määrät Suomessa vuosina 2008–2020 (lähde: Ruokavirasto)

 2008200920102011201220132014201520162017201820192020
Luomutuotantoeläintiloja511548574643759814825899959974103710361126
Luomueläimiä yhteensä111349131577147121171678208852237251269506316588323461359378419941459719458071
Naudat27696316463536340591473924903251944592226048666838708437486578928
Siat2245260729962936188954425656613154565074485751294889
Munivat kanat730258766597598112661136109162711166337197707203772231267283552319839319839
Broilerit......3015155020613217142171926204277442327420550
Kukot..........4691166839811820724
Kalkkunat......200072503200013001205388......
Hanhet ja ankat....3..2822413643
Hevoset ja ponit28251918691918236108837
Lampaat ja vuohet826495301101513075155601944821701251222555625433283713106226573
Biisonit9110412796666969724864524836
Mehiläispesiä2927281521143030399041164915445643984079448854836190

Taulukko 22. Teurastettujen tai lopetettujen eläinten määrät Suomessa 2007–2020 (lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT), Luonnonvarakeskus: Lihantuotanto ja Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Hevostalous lukuina 2014 ja FIFUR Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry)

 20072008200920102011201220132014201520162017201820192020
Nautaeläimet301010275060272600264943268100264400266600270300278970280936274288274749269269261685
Siat24463302458540234480022466322269100214370021460002055400207978820818581984644182721218393081913739
Lampaat ja karitsat3847041720414003735248800485005040055000590236315863674691516705065122
Vuohet3502002009292259285219241203378462765700
Siipikarja5541440056289050523906005482178257445500608813006313830064475400663935616915234772172400773028397919418980628317
Hevoset880770800125716751795186116161489107012311057870675
Porot11700010300010200010500010700010800091000720008499786698..789367273483656
Minkit13268971217855935345842510473929
Siniketut1315352129311514107481326455280814
Hopeaketut6815966422448555588514326
Kettujen lajiristeytykset..363254......
Suomensupit1014459287713031414398669164

Taulukko 23. Ammatti- ja vapaa-ajan kalastajien saalis lajeittain (1 000 kg) vuosina 2010, 2014 ja 2018 (lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT), Luonnonvarakeskus: Kala- ja riistatilastot, Kokonaiskalantuotanto ja vapaa-ajankalastus)

 Ammattikalastajien saalis   Vapaa-ajan kalastajien saalis   
201020142018201020142018
Ahven887697397270791583696477
Ankerias1021310202
Harjus105163165105163165
Hauki818475746359783371865964
Järvilohi---648968
Kampela3716812115
Kilohaili24612118131646610111
Kirjolohi380376382371374377
Kuha343741534324286333483378
Kuore67514421797---
Lahna250431171906144518061044
Lohi397620518---
Made817535381730439290
Merilohi---116280242
Muikku45804203332719951116727
Piikkikampela300 - - -
Siika184218141552109210571023
Silakka92757130685126878357271391
Särki411943482277342927171375
Säyne273341172245309146
Taimen374627403313581375
Turska1039376541100
Muut kalalajit814840829281415196
YHTEENSÄ155835182803175070291982855522255

Taulukko 24. Ruokakalankasvatuksen määrä ja arvo Suomessa lajeittain vuonna 2010, 2014, 2018 ja 2020 (lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT), Luonnonvarakeskus: Kala- ja riistatilastot)

 1 000 kg kalaa   Arvo milj. euroa   
20102014201820202010201420182020
 Kirjolohi1098412357131801429337.647.163.256.4
 Siika7238568405765.86.67.95.4
 Taimen791....0.10.6....
 Muut 5818....0.51.2....
 Yhteensä117721332214324150534455.573.563.2

poikaskasvatusallas

Kalanpoikaset kasvatetaan altaissa sisätiloissa tai ulkona. Valtaosa Suomessa kasvatettavasta ruokakalasta on kirjolohta.

Seuraava: Eläinten hyvinvoinnin valvontaEdellinen: Eläinten hyvinvoinnin sääntely