fbpx Siirry sisältöön
Eläinten hyvinvointi Suomessa III

Eläinten hyvinvoinnin opetus ja koulutus

eläinten hyvinvointia voi opiskella eri koulutusasteilla; kuvassa kukko

Eläinten hyvinvointia voi Suomessa opiskella peruskoulun penkiltä aina ammatilliseen ja yliopistolliseen tutkintoon asti. Yksinomaan eläinten hyvinvointiin perehdyttävää korkeakoulututkintoa ei kuitenkaan ole kotimaassa tarjolla. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin tässä osassa käsitellään eläinten hyvinvoinnin kotimaista opetusta ja koulutusta. Raportti valottaa eläinten hyvinvoinnin roolia valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa, esittelee alan koulutusta tarjoavia korkeakouluja ja listaa esimerkinomaisesti muita eläinten hyvinvoinnin koulutusta ja koulutusmateriaaleja tarjoavia toimijoita.

Johdanto

Eläinten hyvinvointi kuuluu perusopetuksen opetettaviin sisältöihin niin ala- kuin yläkoulussa. Lukion uudessa opetussuunnitelmassa eläimet ja niiden oikeudet on sisällytetty biologian ja filosofian opetukseen. Eläinten hyvinvointikysymysten käsittelyyn kaivataankin uusia oppimateriaaleja. Tietojen päivittäminen hyödyttää myös aihetta käsitteleviä opettajia.

Suomessa ei ole korkeakoulutusta, joka perehdyttäisi pelkästään eläinten hyvinvointiin. Eläinten hyvinvointia käsitteleviä kursseja tarjoavat eri yliopistoissa muun muassa soveltavan biologian, kotieläintieteen ja eläinlääketieteen oppiaineet sekä ammattikorkeakoulujen agrologiopinnot. Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) on mahdollista opiskella kandidaattiohjelmassa etologian ja eläinsuojelun tutkinto. Ammatillisen koulutuksen puolella on tarjolla useita eläinten hyvinvointiin liittyviä ammattitutkintokoulutuksia.

Uusimmissa EU:n eläinten hyvinvointisäädöksissä on vaatimus eläinten kanssa työskentelevien koulutuksesta ja perehtymisestä eläinten hyvinvointiin. Koulutusten sisältö, tavoitteet ja pätevyyden saavuttaminen ohjeistetaan EU:n koulutussuosituksissa. Vaatimus koulutuksesta ja perehtymisestä sisältyy broilereiden suojelua, eläinten lopetusta ja kuljetusta sekä eläinten tieteellistä tai opetuskäyttöä koskeviin säädöksiin.

Perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen lisäksi eläinten hyvinvointiaiheissa koulutusta tarjoavat myös yksityiset toimijat, järjestöt ja viranomaiset. Raportin tämän osan lopussa on esimerkinomaisesti mainittu joitakin eläinten hyvinvointikoulutuksia ja koulutusten järjestäjiä.

Osion ovat kirjoittaneet Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi ja erityisasiantuntija Tiina Kauppinen. 

 

Eläinten hyvinvointi valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa – esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus

Eläinten hyvinvointia ei mainita esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, mutta esiopetuksen ympäristökasvatuksen luvataan tarjoavan lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden tutkia ja tutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on huomioitu eläinten hyvinvointi vuosiluokkien 3–6 opetussuunnitelmassa, jossa ympäristöopin sisältöalueeseen kuuluu pohdinta oman toiminnan vaikutuksista itseen, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan.

Vuosiluokkien 7–9 opetussuunnitelmassa biologian oppiaineeseen kuuluu pohdinta luonnonvarojen kestävän käytön ekologisista, sosiaalisista, taloudellisista ja eettisistä periaatteista, kestävästä ravinnontuotannosta sekä eläinten hyvinvoinnista. Samojen vuosiluokkien evankelisluterilaisen uskonnon oppiaineessa opetettavaksi voidaan valita elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan, globaaliin vastuuseen sekä ympäristöön ja eläimiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Vuosiluokkien 7–9 elämänkatsomustiedon oppiaineessa perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin, kuten eläinten oikeuksiin.

Lukion uusi opetussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2019, ja se otetaan käyttöön syyslukukaudella 2021. Lukion biologian opetukseen kuuluu eläinten evoluution, avainsopeumien ja eläinjalostuksen opettaminen. Lukion filosofian oppiaineessa kuuluu käsitellä ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia.

Esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa on mahdollista nostaa esille eläinten hyvinvoinnin ja eläinten oikeuksien näkökulmat. Kunnat opetuksen käytännön järjestäjinä tekevät paikallisesti kouluissa noudatettavat, valtakunnallisiin perusteisiin pohjautuvat opetussuunnitelmat. Perusopetuksessa ja lukiossa opettajien mahdollisuuksia käsitellä eläinten hyvinvointiasioita voi rajoittaa oppimateriaalien puutteelliset tai vanhentuneet tiedot eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Päivitettyjen oppimateriaalien puutteen lisäksi opettajien tulisi saada eläinten hyvinvointikysymysten opettamiseen tietoja ja taitoja jo opettajakoulutuksessa sekä myöhemmin täydennyskoulutuksessa.

Eläinten hyvinvoinnin ammatillinen koulutus

Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Eläimiin liittyvää ammatillista koulutusta antavissa opetushallituksen oppilaitoksissa toteutetaan ammatillisen tukintojen perusteita. Esimerkiksi hevostalouden ammattitutkintoon sekä maatalousalan perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon sisältyy eläinten hyvinvoinnin opetusta.

Eläintenhoidon ammattitutkinto, 150 oppimispistettä, koostuu pakollisista sekä valinnaisista tutkinnon osista. Ammattitutkinnon suorittaneen tutkintonimike on alasta riippuen eläintenkouluttaja, trimmaaja, klinikkaeläinhoitaja, koe-eläinhoitaja tai koirahieroja. Lisäksi ammattitutkinnon voi suorittaa eläinhoitolan pidon tai eläinkaupan alalta. Eläintenhoidon erikoisammattitutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Tutkinnon suorittaja voi valita eläinten kouluttamisen, klinikkaeläinhoitamisen tai koe-eläinhoitamisen osaamisalan.

Kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset voivat myös antaa eläinten hyvinvointiin liittyvää koulutusta. Niin kutsutun vapaan sivistystyön koulutuksen tavoitteena on edistää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa, aktiivista kansalaisuutta sekä ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia.

Eläinten hyvinvoinnin korkeakoulutus

Luonnontieteellinen koulutus

Kandidaatti- tai maisteritason opintokokonaisuutta eläinten hyvinvoinnista ei edelleenkään Suomessa ole. Soveltavissa luonnontieteissä erillisiä eläinten hyvinvoinnin alan yliopistokursseja voi opiskella Helsingin yliopistossa eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla eläintenpito ja hyvinvointi -oppiaineessa. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnan kandi- ja maisteriohjelmassa kotieläintieteen pääaineessa voi opiskella kotieläinten hyvinvointia ja ravitsemusta, fysiologiaa, genomiikkaa ja valintajalostusta.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on eläinten hyvinvointitieteen professuuri sekä eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliinisen opettajan vakanssi. Eläinlääkäri voi edellä mainitun opettajan ohjauksessa suorittaa eurooppalaisen eläinten hyvinvoinnin, etiikan ja lain erikoistumistutkinnon. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden monitieteellinen asiantuntijayhteisö Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Keskuksen yhteyshenkilö on eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros.

Helsingin yliopiston kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelma CVM (doctoral programme in clinical veterinary medicine) on Suomen ainoa kliiniseen eläinlääketieteeseen suunnattu tohtoriohjelma. Tohtoriohjelman tieteenalat ovat kliininen eläinlääketiede ja eläinten hyvinvointi. Tohtoriohjelmassa voi tehdä eläimiin liittyvän väitöskirjan myös translationaalisesta lääketieteestä, kliinisestä patologiasta sekä humanistisista ja yhteiskuntatieteistä. Tohtoriohjelma tarjoaa alan jatko-opintojen ohjausta ja kursseja. Opiskelijoita tohtoriohjelmassa on yli 90 ja ohjaajia yli 50.

Eri yliopistoissa voi luonnontieteellisissä tiedekunnissa suorittaa biotieteiden kandidaatti- tai maisteritutkinnon. Biotieteisiin kuuluvat muun muassa eläintiede ja kalabiologia. Biologian alan yliopistokoulutusta saa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, Oulun yliopiston biologian laitoksella, Turun yliopiston biologian laitoksella sekä Åbo Akademissa.

Ammattikorkeakouluissa voi eri puolella Suomea opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusalalla agrologin (AMK) tutkinnon. Koulutus kestää keskimäärin neljä vuotta. Opinnot muodostuvat perus-, ammatti- ja erikoistumisopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Opintoihin sisältyy eläinten hyvinvoinnin opetusta. Ammattikorkeakoulut päättävät itsenäisesti koulutuksen sisällöstä.

Yhteiskuntatieteellinen koulutus

Yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen ja muiden yhteiskunnallisten eläinkysymysten opetus on alan kasvaneen tutkimuksen myötä lisääntynyt yliopistoissamme. Yhteiskunnallisiin eläinkysymyksiin erikoistuneita kursseja järjestetään ainakin Turun, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa, jossa Itä-Suomen yliopiston ohella järjestetään kursseja eläinoikeudesta. Tampereen yliopistossa järjestetään vuoden kestävä käyttäytymisanalyysiperusteinen eläinkouluttajien koulutus.

Eläimiin ja niiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä voi kouluttautua myös avoimen yliopiston opinnoissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa on tarjolla viiden opintopisteen kurssi eläinoikeudesta.

Pätevöityminen koe-eläintyöhön

Koe-eläinten kanssa työskentelevillä on oltava riittävät tiedot ja taidot, ennen kuin työskentelyn saa aloittaa. Koulutuksen sisältö, tavoitteet sekä pätevyyden saavuttaminen ohjeistetaan EU:n koulutussuosituksissa, joissa jokaiselle tehtäväryhmälle on oma koulutussisältönsä.

Yliopistoissa järjestetään koulutusta erityisesti toimenpiteitä tekeville ja eläimiä lopettaville henkilöille, opiskelijoille, tutkijoille ja laboratoriohenkilökunnalle (ryhmät A ja D) sekä hankkeita suunnitteleville tutkijoille (ryhmä B). Kursseihin sisältyy koulutusmoduuleja, jotka ovat myös osana eläinten hoitajien (ryhmä C) koulutusohjelmaa. Kurssit antavat perusvalmiudet, mutta varsinainen pätevöityminen eläinten kanssa työskentelyyn saavutetaan vasta käytännön harjoittelun jälkeen, yleensä tutkimusryhmässä. Eläinten hyvinvointi ja 3R-periaatteiden noudattaminen ovat oleellinen osa kurssien sisältöä.

Eläinlajikohtaisuus on tärkeä periaate käytännön opetuksessa. Pätevöityminen työskentelemään tietyn lajin kanssa edellyttää lajikohtaista teoriaa ja käytännön harjoittelua kyseisellä lajilla. Koska valtaosa Suomessa tutkimukseen käytettävistä eläimistä on pieniä jyrsijöitä, painottuvat yliopistojen kurssit hiirien ja rottien käyttöön. Useat yliopistot tarjoavat lajikohtaista koulutusta esimerkiksi sikojen ja lampaiden käytössä ja auttavat muun muassa kalojen tai luonnonvaraisten eläinten kanssa työskentelevien koulutuksen ja pätevöittämisen järjestämisessä.

Lainsäädäntö edellyttää tietojen ja taitojen ylläpitämistä. Yliopistojen hyvinvointiryhmät järjestävät 3R-teemapäiviä kaikille tutkimuseläinten kanssa työskenteleville. Myös alan yhdistykset, kuten Suomen koe-eläintieteen yhdistys (FinLAS), Suomen koe-eläinlääkäreiden yhdistys (FALAV), Koe-eläintenhoitohenkilökunnan yhdistys (KATY) ja Suomen kansallinen vaihtoehtomenetelmien yhteistyöfoorumi (Fincopa) järjestävät vuosittain täydennyskoulutukseen soveltuvia seminaareja, joissa tärkeänä painopisteenä on eläinten hyvinvoinnin kehittäminen.

Suomeen on perustettu 3R-konsortio, jonka tavoitteena on eläinkokeiden korvaaminen, käytettävien eläinten vähentäminen ja koe-eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Konsortio muun muassa jakaa tietoa ja järjestää koulutusta sekä edistää alan yhteisprojekteja. Konsortio koostuu eläinkokeita suorittavien ja vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävien yliopistojen, muiden instituutioiden ja teollisuuden edustajista. Konsortion toimintaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja koordinoi Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva eläinkokeiden kansallinen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM.

Esimerkkejä eläinten hyvinvoinnin koulutuksista ja koulutusmateriaaleista

Järjestöjen ja yhdistysten koulutuksia

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu osaamiskilpailu, joka tutustuttaa nuoret ruokaketjuun pellolta pöytään. Visa opastaa ruoan vastuullisuuden ulottuvuuksiin, kuten ympäristön, eläinten hyvinvoinnin, tuoteturvallisuuden, ravitsemuksen, työhyvinvoinnin sekä taloudellisen vastuun ja paikallisuuden huomiointiin. Vuosittain painotetaan vastuullisuuden eri teemoja. Ruokavisan ovat tuottaneet Ruokatieto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) ja Kotitalousopettajien liitto. MTK:n maatilaoppaista voi opiskella lisää maitotilan, sikatilan ja lammastilan eläinten hoidosta ja olosuhteista.

Maatalouden neuvontaorganisaatio ProAgria kouluttaa ja neuvoo viljelijöitä muun muassa eläinten hyvinvoinnissa. ProAgria toteuttaa myös tuotantoeläinten hyvinvointia edistäviä hankkeita. Esimerkiksi Vahvat vasikat -hankkeen tavoitteena on parantaa vasikoiden terveyttä ja kasvua sekä vähentää vasikkakuolleisuutta Etelä-Pohjanmaan maitotiloilla. ProAgria on julkaissut nautojen, sikojen, hevosten ja lampaiden ruokintaan sekä hoitoon perehdyttäviä opaskirjoja.

Eri järjestöjen edustajat käyvät pyydettäessä kertomassa kouluissa eläinten oikeuksista, eläinsuojelusta ja eläinten hyvinvoinnista. Tällaisia kouluvierailijoita ja -lähettiläitä on ainakin Animalialla, SEY Suomen Eläinsuojelulla sekä MTK:lla.

SEY järjestää säännöllisesti haun ja koulutusta vapaaehtoisiksi eläinsuojeluneuvojiksi haluaville. Seuraavan kerran uusien neuvojien haku on vuonna 2023 tai 2024. Eläinsuojeluneuvojaksi perehdytään koulutuksella, ja SEY valitsee uudet vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat koulutuksen käyneiden joukosta. Eläinsuojeluneuvojakoulutuksessa käsitellään eläinsuojeluasioita, eri eläinlajeja sekä eläinsuojelusäädöksiä.

SEY tuottaa vuosittain eläinten viikolle (4.–10.10.) ilmaisen aineistopaketin, joissa on vuosina 2016–2020 käsitelty hevosta, luonnoneläimiä, lemmikkieläimen vastuullista hankintaa, eläinten häkkikasvatuksen hyvinvointihaittoja ja kissan arvoa lemmikkinä. Eläinten viikon oppimateriaaleja tilataan kouluihin, päiväkoteihin ja kerhoihin noin 140 000 lapselle ja nuorelle joka vuosi. Eläintaito.fi on SEYn nuorille suuntaama avoin verkkokurssi eläinten tarpeista ja hyvinvoinnista, eläinsuojelusta sekä vastuullisesta lemmikin omistamisesta.

Suomen Hevostietokeskus ry:ssä keskiössä on hevosten hyvinvointi. Hevostietokeskus neuvoo, kouluttaa ja kehittää hevosalaa. Keskuksen sivuilta löytyy tietoa hevosten hoidosta, valmennuksesta, kengityksestä, terveydestä, ruokinnasta, talliympäristöstä ja turvallisuudesta sekä taloudesta. Esimerkiksi hevosen terveydestä ja hyvinvoinnista on julkaistu useita videoita. Hevosten ruokintakoulu opastaa hevosen ruokinnassa. Hevostietokeskus jakaa tietoa myös YouTube-kanavalla.

Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto SEEL ry:n sivuilta saa tietoa eksoottisten eläinten vastuullisesta pidosta. Liiton tavoitteena on muun muassa eksoottisten eläinten vastuullisen harrastamisen edistäminen.

Elinkeinon koulutuksia

Suomen Sikayrittäjät kouluttaa jäseniään hanketoiminnan kautta. Parhaillaan on käynnissä investoivien tilojen verkosto -hanke.

Suomen siipikarjaliiton tehtäviin kuuluu muun muassa järjestää jäsenille koulutuspäiviä. Siipikarjaliiton julkaisuista löytyy esimerkiksi hyvän toimintatavan ohjeita kanamunantuotantoon, broilerituotantoon ja luomusiipikarjatuotantoon.

Maitoyrittäjät ry. ohjaa ja neuvoo maitoyrittäjäjäseniään ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa esimerkiksi järjestämällä kokouksia, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta kotimaassa ja ulkomailla.

Paliskuntain yhdistys kouluttaa tarpeen mukaan poronhoidon parissa toimivia. Yhdistys on tuottanut erilaisia ohjeita ja hyvän toimintatavan oppaita esimerkiksi porojen ruokinnasta, hoidosta, käsittelystä, teurastuksesta sekä poron elävänä kuljettamisesta.

Yliopistojen koulutuksia ja tilaisuuksia

HOH Helsinki One Health on ihmisen ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkosto, joka tukee ja koordinoi alan tutkimusta Helsingin yliopistossa. Verkosto paneutuu eläin- ja ihmispopulaatioiden terveyden vuorovaikutukseen nopeasti muuttuvassa ympäristössä. HOH-verkosto järjestää koulutustapahtumia yhteisen terveyden aihealueelta.

Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on järjestänyt vuodesta 2008 lähtien kaikille avoimia eläinten hyvinvointifoorumeita, jotka esittelevät kotimaisia eläinten hyvinvointitieteen tutkimustuloksia yleistajuisesti. Viime vuosien hyvinvointifoorumien aiheina ovat olleet koirien ja koiraihmisten mieli, eläinten hyvinvointi ennen, nyt ja tulevaisuudessa, monilajinen kipu, hevosten suun kiputilat ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen valvonnan ja vapaaehtoisuuden keinoin.

 

Viranomaisten järjestämä eläinten hyvinvointikoulutus

Viranomaiset järjestävät vuosittain eläinten hyvinvoinnin koulutustilaisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriö järjestää eläinten hyvinvoinnin säädöksiin ja säädösten toimeenpanoon liittyviä koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia. Ruokavirasto vastaa Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa, järjestää tukiin liittyviä koulutuksia ja julkaisee oppaita viljelijöille tukien hakuun. Esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvauksen koulutuksia järjestetään niin viljelijöille kuin viranomaisille. Ruokavirasto myös julkaisee eläinsuojelulainsäädäntöön, eläinten kuljetuksiin ja säädösten valvontaan liittyviä oppaita ja ohjeita. Aluehallintovirastot (AVI) järjestävät eläinten hyvinvointiin liittyviä koulutuksia kuntien valvontaeläinlääkäreille.

Seuraava: Politiikka ja talousEdellinen: Koe-eläinten hyvinvointi