Totta vai tarua?

Näkeekö eläimen hyvinvoinnin päällepäin? Voiko sen maistaa tai haistaa? Pohdi, mitä mieltä olet seuraavista väittämistä. Tsekkaa sen jälkeen kääntöpuolelta, miten eläinten hyvinvoinnin tutkija niihin vastaisi.

Hyvinvoinnin voi maistaa possun pihvistä.

Totta vai tarua?

Hyvinvoinnin voi maistaa possun pihvistä.

Tarua!

Hyvinvointia on vaikeaa, ellei suorastaa mahdotonta maistaa, haistaa tai nähdä eläintuotteen laadussa. Lihan laatuvirheet voivat kertoa, että eläin on jossain vaiheessa voinut huonosti, mutta ne eivät yleensä näy kuluttajan lautasella.

Hyvinvointi on eläinyksilön kokemus

Hyvinvoiva lehmä tuottaa eniten maitoa.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - lehmä nuolaisee sierainta

Hyvinvoiva lehmä tuottaa eniten maitoa.

Totta ja tarua!

Hyvin tuottava eläin ei automaattisesti voi hyvin. Lehmiä on jalostettu suureen maitotuotokseen, sikoja tuottamaan paljon porsaita ja kasvamaan nopeasti. Nykyiset tuotantoeläimet tuottavat tehokkaasti, joskus jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella. Toisaalta huonotuottoinen eläin ei välttämättä voi huonosti.

Jalostus ja hyvinvointi

Luomukanalla on tavanomaista parempi elämä.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - kanan katse

Luomukanalla on tavanomaista parempi elämä.

Totta mutta..!

Totta sikäli, että luomukanoilla – kuten muillakin luomueläimillä – on tavanomaisia tuotantoeläimiä paremmat hyvinvoinnin edellytykset. Luomueläimillä on oltava enemmän tilaa, monipuolisempaa ravintoa ja ulospääsymahdollisuus. Kyse on kuitenkin vain hyvinvoinnin edellytyksistä, eivätkä ne yksin takaa automaattisesti parempaa hyvinvointia.

Eläin ruokana - kuluttajan opas

Terveys ei ole yhtä kuin hyvinvointi.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - hirvenvasa

Terveys ei ole yhtä kuin hyvinvointi.

Totta!

Terveys on osa eläimen hyvinvointia, mutta hyvinvointi on enemmän kuin terveys. Hyvinvointi käsittää terveyden ohella myös esimerkiksi eläimen mahdollisuuden toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan ja tuntea positiivisia tuntemuksia. Hyvinvointiin tarvitaan myös sitä tukeva elinympäristö, juomavettä ja sopivaa ravintoa, sekä hyvää hoitoa ja kohtelua.

Terveys ja tuotos hyvinvoinnin mittareina

Koira tuntee syyllisyyttä.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - koira riehaantuu

Koira tuntee syyllisyyttä.

Tarua!

Tutkimusten valossa enimmäkseen tarua. Koira reagoi herkästi omistajansa käytökseen ja yrittää lepytellä omistajan kiukkua, kun tämä kotiin tullessaan löytää koiran räjäyttämän sohvan. Tutkimusten valossa koira ei osaa yhdistää rikottua sohvaa ja omistajan kiukkuista käytöstä, vaan reagoi pelkästään omistajan kiukkuun.

Tunteet yhdistävät ihmistä ja eläintä

Onnellinen kissa ulkoilee vapaana ja saalistaa hiiriä.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - harmaa kissa

Onnellinen kissa ulkoilee vapaana ja saalistaa hiiriä.

Tarua!

Vapaasti ulkoileva kissa on alttiina monille vaaroille ja aiheuttaa itse tuhoa luonnoneläimille. Sisäkissa haluaa kyllä saalistaa, mutta leikkisaalistuskin toimii kissan käyttäytymistarpeen tyydyttämisessä.

Kissan hyvinvoinnin ratkaisee omistajan aktiivisuus

Vapaa kana ei pääse ulos.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - komea kukko

Vapaa kana ei pääse ulos.

Totta!

Vapaus tarkoittaa tässä kanojen vapaata liikkumista sisällä kanalassa. Vapaan kanan munina myydään lattiakanaloiden kananmunia, eivätkä lattiakanaloiden kanat yleensä pääse ulos. Jos haluat ostaa ulkoilevien kanojen munia, valitse ulkokanan munat tai luomumunat.

Totta munassa - numero kertoo tuotantotavan

Pienryhmäkanalassa kanoilla on paljon tilaa.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - valkoinen kana

Pienryhmäkanalassa kanoilla on paljon tilaa.

Tarua!

Pienryhmäkanala on yhtä kuin virikehäkkikanala, jossa yhdellä kanalla on tilaa reilun A4-arkin verran. Samassa häkissä elää 10–60 kanaa. Virikehäkkikanala on Suomen yleisin kanalatyyppi. Häkkejä on kanalahallissa riveissä ja useita päällekkäin. Virikehäkeissä tuotetaan halvimmat kananmunat.

Virikehäkki on yleisin kanojen pitopaikka

Kirjolohiparvessa on sekä naaras- että koiraskaloja.

Totta vai tarua?
Totta vai tarua - kirjolohet

Kirjolohiparvessa on sekä naaras- että koiraskaloja.

Tarua!

Ruokakaloiksi kasvatettavat kirjolohet pidetään pelkästään naaraskalojen parvissa. Naaraskaloja suositaan ruokakalatuotannossa, sillä ne kehittyvät koiraskaloja myöhemmin sukukypsiksi eivätkä ole aggressivisia toisiaan kohtaan. Sukukypsyys on stressaava elämänvaihe kalalle, ja sukukypsät koiraat voivat olla tappelunhaluisia.

Kirjolohi ihmisen kasvattamana

  • 6
  •  
  •