Avainsana-arkisto: tutkimus

Uusi eläinten hyvinvointilaki on osoittanut tarpeellisuutensa lisäämällä eläimiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Myös eläinten oikeuksien näkökulma on saanut mediatilaa ja laajentanut keskustelua ihmisen toiminnan vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin ja ihmisen vastuusta muunlajisten eläinten paremman elämän puolesta. Tutkitun tiedon tuottaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu eläinten asemasta on tärkeää, jotta pysymme jatkuvalla eläinten hyvinvoinnin edistämisen tiellä. Tutkimustieto tarjoaa vakaan pohjan…

Hevosella tulee olla tarvittaessa ulkotarhassa ja laitumella suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan, jos hevosta ei voida ottaa talliin sisälle suojaan. Suomessa hevostenpidossa yksi ongelma on hevosten riittämätön säänsuojaan pääsy tai kokonaan säänsuojan puute. Säänsuojien käyttö ei vielä yleistä Säänsuojaa käytetään hevosten väliaikaisena suojana silloin, kun hevonen ulkoilee osan aikaa päivästä. Ympäri vuoden kokoaikaisesti ulkona pidettävillä hevosilla…

Urheiluhevosten suunvauriot ovat hyvin yleisiä, havaitsi eläinlääketieteen tohtoriksi väitellyt Kati Tuomola väitöstutkimuksessaan. Suunvaurioita löytyi 84 %:lla ravihevosista ja 52 %:lla kenttähevosista. Riskitekijöitä kuolaimiin liittyviin suunvaurioihin olivat kuolaintyyppi, hevosen sukupuoli sekä rotu. Hevosalan sidosryhmien asenteet suunvaurioihin vaihtelevat. Tuomolan väitöstutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä pohtii oheisessa tekstissä harjoittelijamme Heta Rautiainen. Kuolaimiin liittyvät vauriot ja riskitekijät tutkimuksen kohteena Eläinlääketieteen lisensiaatti…

Tutkitun eläinten hyvinvointitiedon tarve kasvaa, ja tutkimuksen tuloksista viestiminen on yhä tärkeämpää. Eläinten hyvinvoinnin tutkimusryhmät sekä tieteelliset seurat ja verkostot ovat akateemisen tutkimuksen ytimessä. Hyvinvointitutkimusta tekevät suurelta osin alan ammattitutkijat, joita on valmistunut viime vuosina monia. Luonnontieteellisen hyvinvointitutkimuksen ohella Suomessa tehdään tasokasta eläintutkimusta muun muassa yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden aloilla. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin uusimmassa…

Joukko hyvinvointiryhmien jäseniä, viranomaisia, tutkijoita, eläinlääkäreitä ja eläintenhoitajia kokoontui viime vuoden lopulla Ateenaan RSPCA-eläinsuojelujärjestön isännöimään kokoukseen pohtimaan keinoja koe-eläinten vakavan kivun poistamiseen. Oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan koe-eläinten hyvinvointia edistävää tutkimusta tukevan Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring kertoo kokouksen kuulumisista ja eurooppalaisista edistysaskelista. Vakavaa kärsimystä aiheuttavien kokeiden määrässä vaihtelua EU-alueella eläinkokeesta koituvan kärsimyksen vakavuus arvioidaan asteikolla…

Mitä koe-eläimelle tehdään yleisimmissä eläinkokeissa, ja mitä eläin joutuu silloin kokemaan? Millaisia tavoitteita eläinkokeita tekevillä tutkijoilla on, ja miten hyvin eläinkokeet niihin pystyvät vastaamaan? Entä onko realistista odottaa eläinkokeiden vaihtuvan jossain vaiheessa kokonaan muihin menetelmiin? Muun muassa näihin kysymyksiin porautuu vasta julkaistu kirja Eläinkokeet Suomessa. Vuosittain Suomessa tehdään yli 100 000 koe-eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joten myös…

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvointia arvioitaessa kriittisimpiä ovat naiset, nuoret ja kaupunkien asukkaat. Myönteisimmäksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilan arvioivat miehet, vanhemmat ikäryhmät ja maaseudun asukkaat. Yhteiskunnallisen tasa-arvon kannatus ja huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista kietoutuvat asenteissa yhteen, mutta suhtautuminen hyvinvointiin ei riipu koulutustasosta. Suomalaisten asenteita tuotantoeläinten hyvinvointiin ensimmäistä kertaa laajassa mittakaavassa tutkinut valtiotieteilijä Saara Kupsala väittelee tohtoriksi…

Hyönteisten kykyä tuntea kipua on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta yhteistä tiedeyhteisön näkemystä kivuntunnosta ei ole olemassa vieläkään. Vähäisen näytön ja tutkimustiedon puutteellisuuden vuoksi moni tutkija kehottaa hyönteisten käsittelyssä koe-eläiminä, ravinnoksi ja rehuksi kasvatettavina eläiminä sekä lemmikkieläiminä noudattamaan varovaisuusperiaatetta: kun ei tiedetä varmaksi, pyritään välttämään tarpeetonta kivun mahdollisuuttakin. Käytännössä tämä kaunis periaate ei kuitenkaan toteudu esimerkiksi…

Eläinten hyvinvoinnista kertovaa pakkausmerkintää eläinperäisiin tuotteisiin on toivottu pitkään, ja nyt merkintä onkin kehitteillä. Vastikään aloitetussa Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa selvitetään, miten eläinten hyvinvointi, kuluttajien toivomukset ja tuotannon realiteetit saataisiin kohtaamaan hyvinvointimerkityssä elintarvikkeessa. Hyvin varustetuissa kaupoissa on kuluttajalla valinnanvaraa tuotemerkkien, rasva- ja suolapitoisuuksien, terveysvaikutteisten tuotteiden ja luomutuotteiden suhteen. Eläinten hyvinvointia on huomioitu eri tuotemerkeissä ja tuotantomuodoissa eri…

Turvepehku osoittautui tutkimuksessa kutteri- ja olkikuivitusta paremmaksi, mutta tuottajan ammattitaidon merkitys broilerien jalkapohjien terveyteen oli kuitenkin kuivikemateriaalia suurempi. Broilereiden hyvinvoinnin edistämiseksi tutkija Eija Kaukonen suosittelee kinnerpalamien säännöllistä seurantaa ja ritilätasojen käyttöä broilerikasvattamoissa. Kaukonen väittelee perjantaina 26.5. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa pehkun kunnon vaikutuksesta broilerin ja broileriemojen jalkapohjaterveyteen sekä korotettujen ritilätasojen vaikutuksesta broilerin jalkaterveyteen. Broilereiden jalkapohjien…