Avainsana-arkisto: nauta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on ottanut kantaa vasikoiden pidemmän vierihoidon puolesta. Neuvottelukunnan mukaan maidontuotantotiloilla tulisi siirtyä nykyistä pitempään vierihoitoon, ja siirtymää tulisi edistää sekä vapaaehtoisin että lainsäädännön keinoin. Tutkimustietoa ja käytännön kokemusta on saatava riittävästi, jotta vierihoito voidaan toteuttaa eläinten hyvinvointia heikentämättä. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto 15.4.2025 Neuvottelukunta toteaa, että tutkimusten mukaan vasikan ja emon pidempi yhdessäolo…

Uudet, tieteeseen perustuvat ravitsemussuositukset ovat odotetusti herättäneet osassa kansaa vastustusta. Saako mitään enää syödä -kysymys on pyörinyt otsikoissa samaan aikaan kun teurastamme yli 80 miljoonaa lintua vuodessa ja tuotamme lihaa vietäväksi Kiinaan saakka. Vaalimme kansallista lihaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tuontiriippuvaisen broilerituotantomme turvin. Laskemme ruoaksi kasvatetut ja syödyt eläimet kiloina, vaikka syömme viime kädessä eläinyksilöitä. Miten suhteemme…

Nautojen laiduntaminen on olennainen osa perinteistä karjataloutta ja Suomen luonnon monimuotoisuutta. Kesän tullen naudat päästetään laitumelle nauttimaan ulkoilmasta ja tuoreesta ruohosta. Laiduntaminen ei ainoastaan tarjoa naudoille parasta mahdollista syötävää, vaan se myös parantaa kokonaisvaltaisesti niiden hyvinvointia. Mahdollisuus valita mitä syö ilahduttaa nautaa Laidunnus auttaa pitämään nautojen ruoansulatuskanavan kunnossa edistäen luonnollista ruoansulatusta. Laitumella ravintokasvien valikoima on…

Vasikoiden ja lypsylehmien pitoon ja hyvinvoinnin edistämiseen on julkaistu tuoreet, tieteelliset suositukset. Suositukset laatinut Europan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA esittää muun muassa, että vasikoita tulisi kasvattaa ensimmäisistä viikoista lähtien ryhmissä, tilavissa, hyvin kuivitetuissa karsinoissa. Jokaiselle lypsylehmälle tulisi tarjota vähintään yhdeksän neliömetrin tila navetassa sekä järjestää mukava lepoalusta ja laidunnusmahdollisuus. EFSA:n suositukset perustuvat tieteelliseen asiantuntijatietoon eläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä…

Keskivertosuomalainen kuluttaa vuositasolla yhteensä noin 75 kg tuotantoeläinten lihaa, 2 kg riistaa, 15 kg kalaa, 164 kg maitotuotteita (joka vastaa 420 litraa raakamaitoa), 11 kg kananmunia, ja lisäksi muita eläinperäisiä elintarvikkeita. Koska kulutuksemme lasketaan ja tilastoidaan kilogrammoina, käsitys ruokamäärään tarvittavien eläinyksilöiden määrästä jää epäselväksi ja yhteys eläintuotannon volyymiin hämärtyy. Laskimme vuosittain julkaistavan ravintotaseen perusteella keskimääräisen…

Rantaniittyjä hoitava nautakarja ja lampaat tekevät tärkeää työtä alueiden pitämisessä matalakasvuisina ja sopivina elinympäristöinä näillä alueilla eläville kasveille, linnuille ja hyönteisille. Ilman laiduneläimiä ei nykyistä rantaniittyjen hoitoalaa pystyttäisi ylläpitämään. Rantalaidun-hankkeen loppuseminaarissa 4.5.2023 Liminganlahden luontokeskuksessa kuultiin merenranta-alueiden laidunnuksen eduista ja hyödyistä luonnon monimuotoisuudelle sekä avattiin tutkimustuloksia laiduntamisen vesistövaikutuksista. Rantalaidunnus vähentää ravinteiden kokonaismäärää merenrannoilla Eläinten kasvuun sitoutuu…

Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien kunnostaminen ja hoito laiduntavien eläinten avulla on yksi tehokkaista keinoista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on myös tärkeä ilmastotoimi, ja kotieläintiloilla on huomattavat mahdollisuudet toimia luontokadon jarruttajina. Nautatilalliset ovat erityisen tärkeässä roolissa uhanalaisten ekosysteemien pelastamisessa, todetaan Helsingin yliopiston PerinneHyvä-hankkeessa. Miksi perinnebiotooppeja kannattaa laiduntaa? Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan niittyjä, ketoja,…

Naudan elinikäistä hyvinvointia maidon- ja lihantuotannossa voi nyt tarkastella ja vertailla asiantuntija-arvioihin perustuvan hyvinvointilaskurin avulla. Elämänpuu-laskuri kertoo lypsylehmän ja lihanaudan hyvinvoinnista niiden elämän eri vaiheissa: vasikkana, hiehona tai sonnina, aikuisena nautana ja teuraaksi päätyessä. Laskurissa voi valita naudalle haluamansa elämänpolun ja katsoa, millaisen hyvinvointilukeman asiantuntijat antaisivat naudan elämälle. Elämänpuu-laskuri antaa arvion eläimen hyvinvoinnista valitsemillasi reunaehdoilla…

Laitumella tyytyväisenä märehtivä lehmä ja aamukasteisessa maisemassa käyskentelevä lihanauta ovat sitä kuvastoa, jota kuluttajille mielellään tarjotaan suomalaisesta maidon- ja lihantuotannosta puhuttaessa. Suurin osa kuluttamastamme naudanlihasta on kuitenkin peräisin maitorotuisista sonneista, joita ei ole tapana päästää ulos jaloittelemaan, saati laitumelle. Kasvatusolosuhteilla ja ulkoilulla on iso vaikutus nautojen hyvinvoinnille, mutta naudanlihakeskustelussa eläinten hyvinvointi on toistaiseksi lähes täysin…

Liiallinen kuumuus on iso riski eläinten hyvinvoinnille, mutta Suomen olosuhteissa myös kylmyys voi olla ongelma. Hyvinvoinnin haasteet nautojen ja sikojen ulkokasvatuksessa olivat aiheena, kun tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Erityisesti pienten poikasten hyvinvoinnista ulkona on huolehdittava, sillä ne tarvitsevat lämpöä enemmän kuin aikuiset eläimet. Pikkuvasikoiden ja -porsaiden ulkokasvatus vaatiikin paljon hoidolta ja hoitajalta….