Uudet, tieteeseen perustuvat ravitsemussuositukset ovat odotetusti herättäneet osassa kansaa vastustusta. Saako mitään enää syödä -kysymys on pyörinyt otsikoissa samaan aikaan kun teurastamme yli 80 miljoonaa lintua vuodessa ja tuotamme lihaa vietäväksi Kiinaan saakka. Vaalimme kansallista lihaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tuontiriippuvaisen broilerituotantomme turvin. Laskemme ruoaksi kasvatetut ja syödyt eläimet kiloina, vaikka syömme viime kädessä eläinyksilöitä. Miten suhteemme tuotantoeläimiin tulisi muuttua, jotta se olisi eettisesti, ravitsemuksellisesti ja ympäristön kannalta kestävämmällä pohjalla?
Eläinyksilön kokemus näkyvämmäksi ruoantuotannossa ja -kulutuksessa
Talous, vienti, huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat kaikki aiheita, jotka liittyvät ihmisravinnoksi kasvatettavien eläinten hyvinvointiin. Myös uusilla ravitsemussuosituksilla on vaikutuksensa eläimiin, vaikka eläinten hyvinvointia ei niissä varsinaisesti huomioida. Animal welfare calculator -hankkeen loppuwebinaarissa 28.11.24 pohdittiin, miten eläinyksilön asemaa ja hyvinvointia ruokaketjussa voisi tehdä näkyvämmäksi sekä tuoda tuotantoa ja kulutusta kestävämmälle pohjalle.
Eläimen hyvinvointi tarkoittaa eläinyksilön kokemusta yksilön omasta psyykkisestä ja fyysisestä tilasta. Määritelmä on yleisesti tunnustettu: esimerkiksi laajapohjaiset, kansalliset eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat määrittelevät eläimen hyvinvoinnin näin. EU:n perussopimuksessa todetaan, että eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden hyvinvointi on huomioitava kaikessa ihmisen toiminnassa. Uudessa eläinten hyvinvointilaissa eläimen hyvinvointi määritellään samoin yksilön kokemukseksi omasta tilastaan. Eläinyksilön kokemus on siis relevanttia huomioida myös ruoasta puhuttaessa.
Tuhat eläimen elinpäivää vuodessa keskivertosuomalaisen tarpeisiin
Luonnonvarakeskuksen Animal welfare calculator -tutkimushankkeen ideana oli tuoda näkyväksi eläinyksilö tuotoskilojen takana. Ihmisravinnoksi tuotettujen eläintuotteiden – lihan, maidon, munien – kulutus mitataan kiloina, vaikka tuotteiden takana on aina elävä, tunteva yksilö. Laskimme hankkeessa, kuinka monta eläintä keskimääräisen suomalaisen vuoden ruokavaliossa kuluu: montako broilerilintua suomalainen vuodessa syö, kuinka suuren osa sikaa ja nautaa, kuinka monen kanan munat ja kuinka monen lehmän maidot suomalainen vuosittain käyttää.
Laskelmien tuloksena keskivertokulutuksella suomalainen syö noin 17 broilerilintua vuodessa, vajaan kolmanneksen yhdestä siasta ja noin 6 % nautayksilöstä. Vuodessa käytettyihin kanamuniin tarvitaan 1,6 kanan elämäntyö, mutta lehmät lypsävät maitoa niin paljon, että suomalaiselle riittää 4,2 % yhden lehmän vuosituotoksesta. Yhden suomalaisen vuodessa syömiin eläintuotteisiin kuluu noin tuhat päivää tuotantoeläimen elämää.
Helpompi syödä kiloja kuin yksilöitä?
Eläinyksilön kokemuksen huomioiminen eläinten käytössä ruokana voi johtaa kognitiiviseen dissonanssiin eli tilanteeseen, jossa ristiriita eläimestä välittämisen ja sen syömisen välillä käy raskaaksi. Jopa eläinyksilöiden tuominen näkyväksi tutkimustuloksissa herättää tunteita, osoitti Animal welfare calculator -hankkeen tulosten vastaanotto. On helpompaa syödä kiloja kuin yksilöitä.
Toki eläimiä lasketaan myös yksilöinä, vaikka kulutus raportoidaan kiloina. Broileriyksilöiden vuosittaiset teurastusmäärät ovat lyhyessä ajassa kasvaneet paljon. Vuonna 2011 teurastettiin noin 60 miljoonaa broileria, kun vuonna 2021 niitä teurastettiin jo yli 80 miljoonaa. Nyt vientiväylä Kiinaan on avattu suomalaiselle broilerille, ja suunnitelmissa on teurastaa vuosittain vielä kymmeniä miljoonia lintuja enemmän.
Suomi haluaa huolehtia omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta, mutta broilerituotantomme on riippuvainen ulkomaisesta eläinaineksesta. Ruoaksi kasvatettavien broilereiden isovanhemmat tuodaan meille tipuina Ruotsista. Broilerien ruokinnassa käytetään jonkin verran ulkomailta tuotavaa soijaa, sillä soija on aminohappokoostumukseltaan ylivertainen. Ulkomailta tuotavan rehun vuoksi suomalainen broilerituotanto heikentää tutkitusti luonnon monimuotoisuutta. Toisaalta soijassa on kaikki ihmisenkin tarvitsemat välttämättömät aminohapot – ihmisravitsemuksen kannalta niitä ei ole tarpeen kierrättää eläimen kautta.
Ravitsemussuositukset ja lihaviha
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset ovat herättäneet runsaasti keskustelua etenkin lihankulutuksen osalta. Liha näyttää herättävän jopa enemmän tunteita kuin suositus vähentää alkoholinkulutusta tai lopettaa käyttö kokonaan. Samoin kuin tupakan, prosessoidun lihan on osoitettu lisäävän syövän riskiä. Liha on uusi tupakka, ovat tulevaisuustutkijat jo vuosikausia sanoneet. Edelliset ravitsemussuositukset suosittelivat vielä korvaamaan punaista lihaa broilerilla, mutta uusissa suosituksissa siihenkään ei enää kannusteta. Suositeltu lihankulutuksen enimmäismäärä viikkotasolla on nyt 350 grammaa.
Montako eläintä tarvitaan uusien ravitsemussuositusten perusteella?
Jos söisimme uusien ravitsemussuositusten mukaisesti terveellisesti ja kasvispainotteisesti, kuinka monta broileria, sikaa, nautaa ja munivaa kanaa keskivertosuomalainen tarvitsisi vuodessa? Pari vuotta sitten laskimme edellisten ravitsemussuositusten perusteella karkeasti, montako eläintä pitää kasvattaa maksimissaan puoli kiloa lihaa viikossa syövän suomalaisen kulutukseen. Tuolloin pääsimme noin puoleen siitä määrästä eläinyksilöitä, joita tuolloin Suomessa vuosittain teurastettiin. Uusien ravitsemussuositusten mukaan syöden säästäisimme siis esimerkiksi kymmenien miljoonien broilerilintujen elämän.
Vaikka ravitsemussuositukset ovat yksiselitteiset lihan kulutuksen vähentämisen suhteen, keskustelu eläinyksilöiden huomioinnista ruoantuotannossa ja -kulutuksessa tuntuu sisältävän edelleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ravitsemussuositukset perustuvat vuosikymmenten tieteelliseen, vertaisarvioituun tutkimukseen. Niissä ei ole huomioitu eläinten hyvinvointia – jota niin ikään tutkitaan ja arvioidaan tieteellisesti – mutta ehkä jo seuraaviin suosituksiin saamme mukaan arvion siitä, miten ruoankulutuksemme vaikuttaa eläimiin ja miten voisimme vähentää sen negatiivisia vaikutuksia ja lisätä eläinten hyvinvointia omilla kulutusvalinnoillamme.
Tutustu eläinperäisen ruoan tuotantoa havainnollistaviin oppaisiin:
Lue lisää:
Lihansyönti ja eläinten hyvinvointi – joko-tai vai sekä-että?
Kuinka monta eläintä ruokalautasesi kautta kulkee vuosittain?