Käsitystämme tuotantoeläinten pitojärjestelmistä on aika muuttaa: tilat ja olosuhteet pitää rakentaa eläintä varten, ei muokata eläintä järjestelmää varten. Virikkeitä kannattaa tarjota eläimille mahdollisimman varhaisesta elämänvaiheesta lähtien, niitä pitää olla paljon, ja niissä on hyvä olla vaihtelua. Tämä kaikki tuli esiin siipikarjan hyvinvointiin keskittyneessä Pohjolan hyvinvointikeskusten NordCAW-seminaarissa marraskuussa.
Virike on välttämättömyys, ei luksusta
Virikkeistä puhutaan, kun puhutaan sellaisesta eläimelle tarjottavasta resurssista, jota eläin tarvitsee tyydyttääkseen perustarpeitaan ja käyttäytyäkseen lajinmukaisesti. Virike on resurssi, joilla voidaan vähentää eläimen kokemaa stressiä sekä tuottaa eläimelle mielihyvää ja positiivisia kokemuksia. Virikkeet tarjoavat eläimille mielekästä tekemistä usein karuissakin tuotantoympäristöissä ja ehkäisevät käyttäytymisongelmien syntyä. Ne eivät ole eläimelle luksusta, vaan normaaliin elämään kuuluvia perusasioita. Virikkeen käyttö ei välttämättä lisää eläimen tuotosta, mutta hyöty konkretisoituu parempana hyvinvointina.
Eläimille annettavien virikkeiden tulisi olla helposti jaettavissa, tarvittaessa puhdistettavissa ja mahdollisesti uudelleenkäytettävissä. Virikemateriaalit ja -esineet eivät saa olla eläimelle vaarallisia tai haitallisia.
Mitä virikkeiden merkityksestä tiedetään tutkimusten perusteella?
- Virikkeitä tulee antaa varhain. Varhain eläimen elämässä annetut virikkeet voivat vaikuttaa positiivisesti eläimen käyttäytymisen kehittymiseen ja ehkäistä epänormaalia käyttäytymistä.
- Virikkeitä pitää olla paljon. Runsaat virikkeet ovat mahdollisimman monen eläimen käytössä ja niitä riittää pitempään.
- Virikkeitä on oltava monenlaisia. Monipuoliset virikkeet totuttavat eläimen elinympäristön vaihtelevuuteen vähentäen eläinten kokemaa tylsistymistä ja pelkoa.
Virikkeellistäminen on ihmisen hallussa olevan eläimen elinympäristön parantamista. Virikkeiden käytön tavoitteena on lisätä eläimen motivaatiota toteuttaa käyttäytymispiirteitään, joihin elinympäristö antaa mahdollisuudet. Virikkeillä pyritään lisäämään eläimen elinympäristön monipuolista käyttöä ja parantamaan eläimen mahdollisuuksia selviytyä haastavissa tilanteissa lajille ominaiseen tapaan.
Broilerikanojen elinympäristön virikkeellistämistä tutkittiin tarjoamalla linnuille mustasotilaskärpäsen toukkia päivän ikäisestä tipusta lähtien. Toukkien tarjoaminen lisäsi lintujen ravinnonhakukäyttäytymistä ja yleistä aktiivisuutta ja vähensi pelokkuutta. Mitä useammin toukkia jaettiin, sitä aktiivisempia linnut olivat. Aktiivisuutta lisäsi myös toukkien tarjoaminen läpinäkyvässä putkilossa, jota linnun piti työstää toukkia saadakseen. Toukkien tarjoaminen ei vaikuttanut broilerien tuotantotuloksiin eikä terveyteen.
Elinympäristön monimuotoisuus auttaa sopeutumaan
Kanojen esiäidillä, punaisella viidakkokanalla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että monipuolinen metsäelinympäristö ja luonnonvalo edistävät kanan hyvinvointia lisäämällä lajinmukaista tutkimiskäyttäytymistä ja vähentämällä pelokkuutta. Luontainen ympäristö auttaa tipuja vastustamaan varhaista stressiä, jota hautomossa aiheutuu. Haudonta ja lajittelu tavanomaisissa hautomoissa nostavat tipujen kortisolitasoja vaikuttaen käyttäytymiseen ja kognitiivisiin kykyihin, millä voi olla negatiivisia vaikutuksia lintujen stressinsietoon ja sopeutumiskykyyn myöhemmin elämässä.
Varhaiset, hyvät kokemukset elinympäristöstä voivat vaikuttaa eläimeen pitempiaikaisestikin. Hyvinvointi voi heikentyä, jos eläin kasvaa hyvässä ympäristössä ja joutuu myöhemmin huonompaan. Joissain tapauksissa nuoruuden hyvässä alkukasvatusympäristössä kehittynyt käyttäytymisen plastisuus kuitenkin auttaa sopeutumaan ja voi kompensoida myöhempää elämää huonommissa oloissa.
Monipuolinen kasvu- ja elinympäristö edistää hyvinvointia muun muassa parantamalla oppimiskykyä, tilankäyttöä, lihaskuntoa, luustoa ja tilan hahmottamista. Virikkeiden käytössä enemmän on enemmän: mitä isommat määrät virikettä on tarjolla, sitä enemmän ja useammat eläimet virikkeistä hyötyvät liikkumisen, tutkimiskäyttäytymisen ja ongelmanratkaisun muodossa.
Liikkuminen ja kognitiivinen stimulaatio tekevät hyvää; esimerkiksi orsien ja suojien käyttö vähentää kanojen kroonista stressiä. Munintavaiheessa olevilla kanoilla lisävirikkeet vähentävät pelokkuutta. Avokanalaympäristössä kanojen on havaittu toipuvan infektioista nopeammin kuin häkkikanaloissa – ympäristön monimuotoisuus voi siis parantaa jopa immuunipuolustusta ja auttaa sopeutumaan stressitekijöihin.
Tipukin tarvitsee unta
Uni on osa lepoa, mutta eläimen unta on vaikea erottaa muusta levosta. Kanat pystyvät nukkumaan toisella aivopuoliskolla kerrallaan niin, että toinen aivopuoliskoista on hereillä. Nuoret linnut tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset, ja levon puutteella on haitallisia hyvinvointivaikutuksia.
Luonnonoloissa kanaemo rytmittää poikasten nukkumista. Tiput lepäävät hämärässä ja lämpimässä emon siipien suojassa. Tuotanto-olojen valot, äänet, rytmit ja emon puute luovat tipuille epäluonnollisen ympäristön. Broilerihalli on usein iso, avoin alue, jossa mikro-olosuhteet on vakioitu ja lajitovereita on paljon. Lintujen nukkumisjaksot jäävät halliympäristössä tilanahtauden ja suuren eläinmäärän vuoksi lyhyiksi, vain noin yhden minuutin mittaisiksi kerrallaan. Levon mahdollisuutta voi lisätä antamalla linnuille enemmän tilaa ja erillisiä alueita eri toimintoihin, kuten ruokailuun ja lepoon. Keinoemo puolestaan voi tarjota luontaisen kaltaisen, hämärän ja lämpimän lepopaikan. Jo pelkästään broilerihalliin asennetut tasot auttoivat lintuja nukkumaan kaksi kertaa pidempään ilman keskeytyksiä.
Huono jalkaterveys koskettaa valtavaa määrää tuotantoeläimiä
Meillä Suomessa kasvatetaan lähes pelkästään nopeakasvuista, viiden viikon iässä teurastettavaa broileria. Käytössämme on EU:n broileridirektiivin poikkeuksen poikkeus lintujen maksimitiheydessä, 42 lintua neliömetrillä, kun direktiivin mukainen maksimitiheys on 36 ja ensisijainen poikkeusmahdollisuus 39 lintua neliömetrillä. Nopea kasvu ja suuri eläintiheys aiheuttavat hyvinvointiongelmia, jotka koskettavat vuosittain valtavaa määrää eläimiä.
NordCAW-seminaarissakin esitetyt tutkimustulokset osoittavat, että nopeakasvuisen broilerin hyvinvointi ei ole hyvällä tasolla. Tilannetta voitaisiin parantaa hitaammin ja suurempikasvuisiksi jalostettujen broilereiden avulla. Esimerkiksi norjalaisyritys Norsk Kylling kasvattaa kaksi viikkoa pitempään kasvavia broilereita, jolloin heidän täytyy samaan lihamäärään teurastaa 3,9 miljoonaa lintua vähemmän. Tämä siis säästää 3,9 miljoonan linnun kasvattamisen ja mahdollistaa sen, että lintuyksilöitä voidaan käyttää vähemmän.
Lue lisää:
Dumontier, L., Janczak, A., Smulders, T., Moe, R., Vas, J., Nordgreen, J. 2022. Early life environment and adult enrichment: Effects on fearfulness in laying hens. Applied Animal Behaviour Science 256,105750, ISSN 0168-1591, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2022.105750
Forslind, S., Blokhuis, H., Riber, A. 2021. Disturbance of resting behaviour of broilers under different environmental conditions. Applied Animal Behaviour Science 242,105425, ISSN 0168-1591, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2021.105425
Gjoen, J., Cunha, F., Jensen, P. 2023. Selection for Reduced Fear of Humans Changes Brain and Cerebellum Size in Red Junglefowl in Line with Effects of Chicken Domestication. Brain Sci. 2023, 13(7), 988; https://doi.org/10.3390/brainsci13070988
Gjoen, J., Jean-Joseph, H., Kortscshal, K., Jensen, P. 2023. Domestication and social environment modulate fear responses in young chickens. Behavioural Processes 210, https://doi.org/10.1016/j.beproc.2023.104906
Ipema, A., Bokkers, E., Gerrits, W., Bolhuis, E. 2020. Long-term access to live black soldier fly larvae (Hermetia illucens) stimulates activity and reduces fearfulness of broilers, without affecting health. Sci Rep 10, 17428 (2020). https://doi.org/10.1038/s41598-020-74514-x
Newberry, R. 1995. Environmental enrichment: Increasing the biological relevance of captive environments. Plenary paper presented at the 28th international congress of the ISAE. Applied Animal Behaviour Science 44(2–4): 229-243. https://doi.org/10.1016/0168-1591(95)00616-Z
Skånberg, L., Newberry, R.C., Estevez, I. et al. Environmental change or choice during early rearing improves behavioural adaptability in laying hen chicks. Sci Rep 13, 6178 (2023). https://doi.org/10.1038/s41598-023-33212-0