Avainsana-arkisto: kana

Käsitystämme tuotantoeläinten pitojärjestelmistä on aika muuttaa: tilat ja olosuhteet pitää rakentaa eläintä varten, ei muokata eläintä järjestelmää varten. Virikkeitä kannattaa tarjota eläimille mahdollisimman varhaisesta elämänvaiheesta lähtien, niitä pitää olla paljon, ja niissä on hyvä olla vaihtelua. Tämä kaikki tuli esiin siipikarjan hyvinvointiin keskittyneessä Pohjolan hyvinvointikeskusten NordCAW-seminaarissa marraskuussa. Virike on välttämättömyys, ei luksusta Virikkeistä puhutaan, kun…

Uudet, tieteeseen perustuvat ravitsemussuositukset ovat odotetusti herättäneet osassa kansaa vastustusta. Saako mitään enää syödä -kysymys on pyörinyt otsikoissa samaan aikaan kun teurastamme yli 80 miljoonaa lintua vuodessa ja tuotamme lihaa vietäväksi Kiinaan saakka. Vaalimme kansallista lihaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tuontiriippuvaisen broilerituotantomme turvin. Laskemme ruoaksi kasvatetut ja syödyt eläimet kiloina, vaikka syömme viime kädessä eläinyksilöitä. Miten suhteemme…

Hitaammin kasvavan ja paremmin voivan broilerin tuottaminen on mahdollista, osoittaa norjalaisyrityksen menestys. Kuluttajat ovat ottaneet Norjassa omakseen tavanomaista hitaammin kasvaneen broilerin lihan, jonka kuluttajahinta on pidetty samana kuin tavanomaisen broilerin. Munivien kanojen rintalastamurtumien tutkimus sen sijaan tuo huonoja uutisia: lähes kaikilla munijakanoilla on kivulias murtuma rintalastassa, eikä murtumien aiheuttajaa vielä täysin tunneta.   Norjalaiskuluttajilla mahdollisuus…

Keskivertosuomalainen kuluttaa vuositasolla yhteensä noin 75 kg tuotantoeläinten lihaa, 2 kg riistaa, 15 kg kalaa, 164 kg maitotuotteita (joka vastaa 420 litraa raakamaitoa), 11 kg kananmunia, ja lisäksi muita eläinperäisiä elintarvikkeita. Koska kulutuksemme lasketaan ja tilastoidaan kilogrammoina, käsitys ruokamäärään tarvittavien eläinyksilöiden määrästä jää epäselväksi ja yhteys eläintuotannon volyymiin hämärtyy. Laskimme vuosittain julkaistavan ravintotaseen perusteella keskimääräisen…

Kanojen virikehäkkikasvatuksesta tulisi luopua kokonaan ja munivien kanojen määrää neliöllä rajoittaa huomattavasti nykyisestä. Broilerien kasvunopeutta tulisi alentaa nykyistä hitaammaksi ja kasvatustiheys pudottaa neljännekseen Suomessa yleisesti käytetystä kasvatustiheydestä, suosittaa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA vastajulkaistuissa raporteissa munivien kanojen ja broilereiden hyvinvoinnista. Suositukset perustuvat uusimpaan tieteelliseen tietoon ja eläimen hyvinvoinnin näkökulmaan kananmunan- ja broilerintuotannossa. EFSA:n lausuntojen kärkenä eläimen näkökulma…

Harrastekanalla on samat käyttäytymistarpeet ja hyvinvointivaatimukset kuin tuotantokanalla: riittävästi tilaa, sopiva ympäristö, oikeanlainen rehu, lajitoverien seura ja hyvät olosuhteet munintaan. Vaikka harrastekanojen pitoon sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin tuotantokanoihin, lain vaatimus on ehdoton minimi. Harrastuksekseen kanoja pitävän kannattaa hyvinvoinnin turvaamiseksi tarjota kanoilleen hieman enemmän, kehottaa eläinlääkäri, yliopistonlehtori Eija Kaukonen. Kaukonen kertoi harrastekanojen pidosta seura- ja harrastuseläinten…

Munivien kanojen rintalastamurtumat on tunnustettu merkittäväksi hyvinvointiongelmaksi siipikarjateollisuudessa. Rintalastamurtumat ovat huolestuttavan yleisiä: eri maissa ja tutkimuksissa on raportoitu murtumia esiintyvän yli 80 prosentilla kanoista. Rintalastamurtumat kanojen vakavin hyvinvointiongelma Rintalastamurtumia pidetään munivien kanojen pahimpana hyvinvointiongelmana. Murtuminen yleisyys on kasvanut maailmanlaajuisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Aiemmin on ajateltu, että rintalastamurtumia aiheutuu kanoille ulkoisista syistä kanojen törmätessä kanalan…

Munijakanojen tuotannon yhteydessä syntyville kukkotipuille ei ole käyttöä, minkä vuoksi ne lopetetaan lähes kaikkialla noin vuorokauden ikäisinä, heti kuoriutumisen ja sukupuolilajittelun jälkeen. Menettely on alkanut herättää negatiivista huomiota, sillä epäeettisyytensä lisäksi siinä hukataan valtava määrä biologista resurssia, eläviä eläimiä. Turhasta lopettamisesta halutaan nyt eroon, ja keinoja siihen etsitään kuumeisesti. Kana on jalostettu moneksi Tuotantoketju, jonka…

Kananmunat kuuluvat perinteiseen pääsiäisenviettoon, mutta munaostoksilla on syytä olla tarkkana: kanamunien kauppanimiä on lukuisia, mutta tuotantotapoja on vain neljä. Kananmunassa olevan leiman ensimmäinen numero kertoo munien tuotantotavan. Tuotantotapa ei yksin määritä kanan hyvinvointia, mutta se kertoo hyvinvoinnin edellytyksistä ja kanojen lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksista. Pääsiäisestä selviytyy myös helposti ilman munia vegaanisten vaihtoehtojen avulla. Numero munassa kertoo…

Kanat ja broilerit (eli nuoret kanat) ovat tuntevia yksilöitä. Kotikanalan pitäjä oppii tuntemaan ja käsittelemään kanojaan yksilöinä niitä hoitaessaan ja seuratessaan, mutta kymmenien tuhansien lintujen siipikarjaparvissa tuotantotiloilla yksilöiden tunnistaminen on mahdotonta. Harraste- tai kotitarvekanoja harkitessa on syytä miettiä kanojen kohtalonkysymykset: milloin, miten ja kuka kanat aikanaan lopettaa. Broilereita ei lopeteta kasvatustiloilla, vaan ne kuljetetaan siipikarjateurastamoille…