Hitaammin kasvavan ja paremmin voivan broilerin tuottaminen on mahdollista, osoittaa norjalaisyrityksen menestys. Kuluttajat ovat ottaneet Norjassa omakseen tavanomaista hitaammin kasvaneen broilerin lihan, jonka kuluttajahinta on pidetty samana kuin tavanomaisen broilerin. Munivien kanojen rintalastamurtumien tutkimus sen sijaan tuo huonoja uutisia: lähes kaikilla munijakanoilla on kivulias murtuma rintalastassa, eikä murtumien aiheuttajaa vielä täysin tunneta.
Norjalaiskuluttajilla mahdollisuus valita hitaammin kasvanutta broileria
Eläinten hyvinvointikeskusten NordCAW-verkosto järjesti vuosittaisen seminaarinsa marraskuussa Uppsalassa. Seminaarin aiheena oli siipikarjan hyvinvointi. Tuoreimpia tutkimustuloksia ja kuulumisia saatiin muun muassa hidaskasvuisen broilerin tuotannosta ja munijakanojen rintalastamurtumista.
European Chicken Commitment on sopimus, joka tähtää siipikarjan hyvinvoinnin edistämiseen. Norjalaisyritys Norsk Kylling on ensimmäisenä maailmassa sitoutunut sopimukseen. Norsk Kylling on norjalaisittain merkittävä toimija: sillä on 142 broilerituottajaa ja 30 % markkinaosuus broilerissa, ja koko tuotantoketju on norjalaisten käsissä lukuun ottamatta isovanhempaispolven lintujen ranskalaista alkuperää. Yrityksen omistaa päivittäistavaraketju REMA 1000.
Eläinten alkuperä vaihdettiin viiden viikon nopeakasvuisesta hybridistä noin seitsemän viikkoa kasvavaan broileriin, kertoi Miriam Bø Garner Norsk Kyllingistä. Muutos toteutettiin 15 kuukauden aikana, ja jokaisella ketjun osapuolella tuottajasta ja teurastamosta kauppaan oli vastuu muutoksen onnistumisesta. Tuottajille taattiin toimeentulo, jos he tuottavat sovitun määrän broilereita. Yritys pystyi itse määrittämään myös broilerin kuluttajahinnan, joka päätettiin pitää samana kuin nopeakasvuisen, ”tavallisen” broilerin hinta. Pääasiallinen kuluttajatuote vaihtui rintalihaksesta jalkalihaksiin, sillä hitaammin kasvavan broilerin jalkalihas on rintalihasta massiivisempi.
Pari viikkoa lisäaikaa kasvulle, huomattava hyvinvointietu linnuille
Hitaammin (teurastusikä 46–53 vrk) kasvavan broilerin päiväkasvu on 15 % pienempi verrattuna nopeakasvuiseen (teurastusikä 35 vrk). Rehunkulutus on 9,5 % isompi. Kun huomioidaan lintujen isompi koko (teuraspaino 2,5 kg) ja pienempi kuolleisuus, rehunkulutus jää vain 3,5 % nopeakasvuista suuremmaksi. Norsk Kylling käyttää nyt 3,9 miljoonaa lintua vähemmän vuodessa tuottaakseen saman lihamäärän kuin aiemmin nopeakasvuisella broilerilla.
Broileritipujen ensimmäisen viikon kuolleisuudessa ei ole eroa nopeammin ja hitaammin kasvavilla, mutta ensimmäisen viikon jälkeen hidaskasvuisempien broilereiden kasvatuksenaikainen kuolleisuus on huomattavasti pienempää. Myös kuljetuskuolleisuus on hidaskasvuisilla vähentynyt 79 %. Hitaampi kasvu on tarkoittanut myös 59 % parempaa terveyttä, raportoi Miriam Bø Garner Norsk Kyllingin omia tilastoja. Hitaammin kasvavalla broilerilla on paremmat jalat ja jalkapohjaterveys, isommat siivet, vahvempi sydän, pienempi rintalihas ja isommat reisilihakset. Vesipöhöä, joka on yleinen hyvinvointihaitta nopeakasvuisilla linnuilla, ei esiinny käytännössä lainkaan. Sydänsairauksien ja vesipöhön puuttuminen onkin merkittävin syy siihen, että lintuja voidaan ylipäänsä kasvattaa pidempään. Vieläkin hidaskasvuisempaa broileriainesta on jalostusyrityksillä myytävänä: esimerkiksi luomubroilerin tuotannossa lintuja kasvatetaan noin 12 viikkoa.
Eläinaineksen vaihtaminen epäilytti, mutta muutos oli mahdollinen, koska koko ketju oli siihen valmis ja kaikilla oli vastuu onnistumisesta, tuottajille taattiin kilpailukykyinen ja vakaa tulo, eikä broilerin kuluttajahintaa nostettu, kertoi Bø Garner.
Broileriemojen jalkapohjien kunto huolettaa
Broilerin jalkapohjien kunto kertoo olosuhteiden ja pehkun sopivuudesta ja antaa vahvoja viitteitä lintujen elinaikaisesta hyvinvoinnista. Tuotantopolven broilereiden jalkapohjia arvioidaan ja pisteytetään teurastamoilla, mutta broileriemojen eli vanhempaispolven lintujen jalkapohjien kuntoa ei velvoiteta tarkkailemaan. Jalkapohjien huono kunto on kuitenkin myös vanhempaispolven lintujen hyvinvointiongelma.
Jalkapohjien kunto heikkenee linnuilla iän myötä. Emoilla tämä on erityisen ongelmallista, koska ne elävät pitempään kuin tuotantopolven broilerit. Jalkapohjien huono kunto on vanhempaispolven linnuilla yhteydessä ontumiseen, ja jalkapohjatulehdus on myös yhteydessä suurempaan infektiokuolleisuuteen. Broilerin vanhempaispolven linnuille tarvitaan elävien lintujen jalkapohjien rutiiniseuranta ja -arviointi tuotanto-oloissa, totesi Kööpenhaminan yliopiston tutkija Ida Thøfner. Thøfnerin tutkimuksen mukaan pahojen jalkapohjahaavaumien luotettava arviointi on helppoa, mutta lievien haavaumien arvioiminen eläviltä linnuilta osoittautui vaikeammaksi.
Rintalastan murtuma lähes jokaisella munivalla kanalla
Thøfner tutkimusryhmineen on tehnyt uraauurtavaa työtä paljastaessaan munivien kanojen rintalastamurtumien yleisyyden ja hyvinvointiongelman laajuuden. Rintalastan jonkinasteisista murtumista kärsii 97 % munivista kanoista, ja murtumia havaitaan kanoilla kaikissa tuotantotavoissa.
Murtumat ovat erityisen yleisiä rintalastan alakärjessä, jossa on useimmin pieniä hiusmurtumia. Hiusmurtumat vaikuttavat rasitusmurtumien tapaisilta, sisäsyntyisiltä, toistuvasta luukudoksen venymisestä johtuvilta. Ne eivät ole traumaperäisiä ja niitä on vaikea käsin tunnustelemalla havaita. Rintalastan yläosassa murtumat ovat harvinaisempia, mutta vakavampia. Tällaisen murtuman voi havaita myös tunnustelemalla. Murtumat tiedetään kanoille kivuliaiksi, koska rintalastamurtumista kärsivät kanat ovat tutkimuksissa hyötyneet kipulääkkeestä.
Rintalastamurtumat ilmenevät kanoilla 25–50 viikon iässä ja pahenevat kanan ikääntyessä. Mitä painavampi kana, sitä vähemmän sillä on murtumia. Kukoilla murtumia ei ole havaittu. Tiedetään, että mitä enemmän ja mitä isompia munia kana munii ensimmäisellä munintaviikolla, sitä varmemmin sillä on rintalastamurtumia. Jos muninnan aloitusta viivästetään, murtumien esiintymien vähenee. Myös kanan painon lisääntyminen muninnan aloittaessa auttaa vähentämään murtumia.
Rintalastamurtumien aiheuttajaa ei tunneta, jalostusta epäillään
Mistä murtumat johtuvat, ei vielä aivan tarkkaan tiedetä. Kanojen rintalastan kärjen luutuminen ajoittuu samaan aikaan kuin muninnan huippu. Munimishetkellä kanan sisäelimet ja luusto liikkuvat laajasti. Thøfner pohtikin, voiko itse munintatapahtuma altistaa kanan murtumille. Ovatko munivien kanojen jalostustavoitteet, joissa painottuu tehokkuus ja taloudellisen tuloksen kasvattaminen, johtaneet massiivisiin kanojen rintalastaongelmiin?
***
Nordic network for Communicating Animal Welfare (NordCAW) on Pohjoismaiden ja Baltian maiden eläinten hyvinvointikeskusten verkosto, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin tutkijoiden, viranomaisten ja alkutuotannon kesken ja viestiä eläinten hyvinvoinnista kansalaisille. Verkosto järjestää vuosittain tieteellisen seminaarin eläinten hyvinvointiaiheista. Tiedot aiemmista seminaareista löytyvät täältä.
Katso video Ida Thøfnerin aiemmasta esityksestä: Keel bone fractures in laying hens, 2022
Lue lisää:
Thøfner I, Hougen H.P., Villa C., Lynnerup N., Christensen J.P. 2020. Pathological characterization of keel bone fractures in laying hens does not support external trauma as the underlying cause. Plos One https://doi.org/10.1371/journal.pone.0229735
Thøfner I., Dahl J., Christensen J.P. 2021. Keel bone fractures in Danish laying hens: Prevalence and risk factors. Plos One https://doi.org/10.1371/journal.pone.0256105
Valtaosa munivista kanoista kärsii rintalastan murtumista, kertovat tutkimukset
Tarttuuko eurooppalainen yhteishanke broilerien hyvinvoinnin kehittämiseen?
Broilerinlihan tuotanto muuttui Alankomaissa, vähittäiskauppa avaintoimijana