fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Valtaosa munivista kanoista kärsii rintalastan murtumista, kertovat tutkimukset

kanojen rintalastamurtumat vakava hyvinvointiongelma; kuvassa kana

Munivien kanojen rintalastamurtumat on tunnustettu merkittäväksi hyvinvointiongelmaksi siipikarjateollisuudessa. Rintalastamurtumat ovat huolestuttavan yleisiä: eri maissa ja tutkimuksissa on raportoitu murtumia esiintyvän yli 80 prosentilla kanoista.

Rintalastamurtumat kanojen vakavin hyvinvointiongelma

Rintalastamurtumia pidetään munivien kanojen pahimpana hyvinvointiongelmana. Murtuminen yleisyys on kasvanut maailmanlaajuisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Aiemmin on ajateltu, että rintalastamurtumia aiheutuu kanoille ulkoisista syistä kanojen törmätessä kanalan rakenteisiin. Selitys ei kuitenkaan vakuuta, sillä murtumia esiintyy munijakanoilla elinympäristöstä riippumatta, yhtä lailla lattia- kuin häkkikanaloissa. Tutkimuksissa kanoista ei ole löydetty merkkejä ulkoisista traumoista, vaan murtumat näyttävät kehittyvän sisäisesti. Murtumien näkyvää paranemista ei myöskään ole tutkimuksissa havaittu.

Murtumien esiintyvyys tutkimuksissa 50—100 %

Tanskalaistutkijat selvittivät rintalastamurtumien yleisyyttä munintansa loppuvaiheessa olevilla, reilun vuoden ikäisillä munijakanoilla ja niiden emoilla (Thøfner ym. 2020 ja 2021). Tutkimusotantaan kuului tavanomaisia lattiakanaloita, luomukanaloita, ulkokanaloita ja virikehäkkikanaloita sekä perimältään erilaisia kanalinjoja.

rintalastamurtumat kanojen hyvinvointiongelmana; piirroskuvassa rintalasta
Rintalasta kuvassa sinisellä

Rintalastamurtumien esiintyvyys virikehäkeissä vaihteli 50:stä 98 prosenttiin. Lattiakanaloissa (tavanomainen, luomu ja ulkokanala) murtumien esiintyvyyden vaihteluväli oli 53—100 %.  Rintalastamurtumien todennäköisyyttä lisäsivät kanan keveys, varhainen muninnan aloittamisikä ja iso munan paino muninnan alussa.

Yleistä oli, että yhdellä linnulla oli useita rintalastan murtumia: murtumista kärsivillä linnuilla 5—81 %:lla oli yli neljä murtumaa. Valtaosa murtumista (96 %) havaittiin rintalastan pyrstönpuoleisessa kärkiosassa. Lattiakanaloista peräisin olevilla munivien kanojen emoilla oli huomattavasti vähemmän rintalastamurtumia kuin tuotantopolven lattiakanalaolosuhteissa eläneillä kanoilla.

Kanojen kovat tulostavoitteet rintalastamurtumien taustalla

Kanojen munintakapasiteetti on jalostuksen avulla viritetty huippuunsa: kun tuotantokanan esi-isä viidakkokana munii 12—20 munaa vuodessa, siitä jalostettu tuotantokana pyöräyttää vuodessa 350 munaa. Tähän ponnistukseen tuotantokana tarvitsee vuositasolla 800 grammaa kalsiumia, mikä vastaa 30-kertaisesti kanan luuston kalsiummäärää. Päivittäin kana käyttää 10 % ruumiinsa kalsiumvarastosta munaan, kertoo Poultry World -lehden haastattelema professori John Tarlton. Ei siis ole ihme, että kalsiumvajetta ja luunmurtumia syntyy.

Rintalastamurtumien syntyä on mahdollista ainakin jossain määrin ennaltaehkäistä muun muassa ruokinnan, olosuhteiden mukauttamisen ja jalostuksen keinoin, Poultry Worldin artikkelissa todetaan. Ruokinnan ja olosuhteiden vaikutus voi kuitenkin jäädä vähäiseksi, jos jalostuksessa ei painoteta riittävästi kanan kestävyyttä suhteessa tuotoskykyyn.

Kanojen rintalastamurtumat ongelmana koko EU:ssa

Kanojen rintalastamurtumien yleisyys on laajasti tiedossa myös EU:n tasolla. Tuotantoeläindirektiivi (98/58/EC) kieltää pitämästä eläintä tuotantoeläimenä, jollei sen perimän tai ilmiasun perusteella voida kohtuudella olettaa, että pitäminen ei vahingoita eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Rintalastamurtuman kivuliaisuutta ei kukaan kiistä.

Euroopan parlamentaarikkojen hyvinvointiryhmä Intergroup on the Welfare and Conservation of Animals piti helmikuussa avoimen webinaarin jalostuksen vaikutuksista tuotantoeläinten hyvinvointiin. Tilaisuudessa todettiin, että komissiolla ei ole mahdollisuutta puuttua pikaisesti näin laajaan hyvinvointiongelmaan, mutta eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamisen puitteissa asiaan tullaan puuttumaan. Komissio aikoo ottaa asian esiin kanoja jalostavien yritysten kanssa. Tanskalainen eläinsuojelujärjestö Animal Protection Denmark ilmoitti vetäneensä oman hyvinvointimerkkinsä pois kaikilta kananmunilta, koska rintalastamurtumaongelmaa esiintyy tuotantotavasta riippumatta.

***

Lisää tietoa kanojen rintalastamurtumista on luvassa toukokuussa, kun tanskalaistutkija Ida Thøfner saapuu Suomeen puhumaan eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen järjestämään seminaariin jalostuksen hyvinvointivaikutuksista – lisää tietoa seminaarista luvassa pian!

 

Lue lisää:

Thøfner ICN, Dahl J, Christensen JP (2021) Keel bone fractures in Danish laying hens: Prevalence and risk factors. PLoS ONE 16(8):e0256105

Thøfner I, Hougen HP, Villa C, Lynnerup N, Christensen JP (2020) Pathological characterization of keel bone fractures in laying hens does not support external trauma as the underlying cause. PLoS ONE 15(3): e0229735

Intergroup on the welfare & conservation of animals, webinar 27.1.2022: Selective breeding issues in livestock farming

Poultry World 22.10.2018: Preventing keel bone damage

Vertaile suomalaisten kananmunien tuotantotapoja ja kanojen hyvinvoinnin edellytyksiä: Eläin ruokana – kuluttajan opas: Munat

Pääsiäistä kohti, munalla tai ilman!

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.