Tavanomaisesti tuotettu tuore broilerinliha ei ole enää vuosiin kuulunut ruokakauppojen valikoimiin Alankomaissa. Broilerin tuotantotapa muuttui eläinten hyvinvointivaatimusten vuoksi. Uuden, vuosina 2014-2015 lanseeratun tuotantotavan mukaan broilerit kasvavat normaalia hitaammin, väljemmissä ja virikkeellisissä oloissa. Tuotantotavan muutos vaikutti 30 %:iin Alankomaiden broilerintuotannosta. Tavanomaista tuotantoa maassa on vielä paljon, sillä Alankomaat on suuri broilerinlihan viejä. Syitä tuorebroilerin tuotantotavan muutokseen pohditaan viime vuonna julkaistussa animals -lehden artikkelissa.
Eläinsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöt muutoksen moottoreina
Alankomaissa eläinsuojelujärjestöt ja kansalaiset ovat kritisoineet tavanomaista, eläinten hyvinvointisäädösten vähimmäisvaatimukset täyttävää broilerinlihan tuotantoa jo 1970-luvulta lähtien. Eläinoikeusjärjestö kampanjoi voimakkaasti 2000-luvun alussa broilerin nopean, räjähtävän kasvun linnuille aiheuttamista hyvinvointihaitoista, ja kampanja levisi Alankomaissa laajasti. Vuonna 2006 eläinoikeuspuolue nousi maassa eduskuntaan ja nosti broilerien hyvinvointiongelmat poliittiseen keskusteluun. Maltillisen eläinsuojelujärjestön konsensushakuinen lähestymistapa koettiin broilerintuotantoketjussa positiivisesti.
Maksuhalukkuutta kuluttajilta ja hyvinvoinnin edistämisen tahtoa tuottajilta
Alankomaissa tehdyissä kyselyissä kuluttajat ilmaisivat halunsa maksaa enemmän paremmasta eläinten hyvinvoinnista, ja tuottajat halunsa parantaa eläintensä hyvinvointia. Isot muutokset eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi vaativat kuitenkin niin suuren hinnankorotuksen tuotteessa, että kuluttajat eivät olleet sellaiseen valmiita. Tämä näkyi luonnonmukaisesti tuotetun broilerin hinnassa ja sen kuluttajakysynnässä: ne eivät kohdanneet. Huomio piti kiinnittää sellaiseen broilerin tuotantotapaan, joka olisi jotakin tavanomaisen ja luonnonmukaisen tuotannon väliltä.
Suuret vähittäiskaupat aloitteellisia
Kustannustehokas vaihtoehto tavanomaiseen broilerinkasvatukseen verrattuna piti löytää, ja koko broilerintuotannon ketjun piti olla valmis muutokseen. Tilanne oli vuosikymmeniä patissa, kunnes eläinsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöjen kampanjoinnin siivittäminä vähittäiskaupan markkinajohtajat ottivat aktiivisen roolin ja lanseerasivat uusia tuotantotapoja markkinaväittein paremmasta lintujen hyvinvoinnista. Erityisesti aktiivisia olivat viisi suurta vähittäiskaupan toimijaa, joilla oli voimaa tarjota erilaisia broilerituotteita kuluttajille, ja toisaalta voimaa olla tarjoamatta enää tavanomaisia.
Jotta vähittäiskaupassa voi tapahtua suuria muutoksia lyhyessä ajassa, se tarkoittaa, että kaupan markkinaosuuksissa ja marginaaleissa ei tapahdu pahoja notkahduksia. Pieniä notkahduksia voidaan hyväksyä, jos asiasta on odotettavissa kaupalle imagohyötyä ja edistymistä vastuullisuusasioissa. Kuluttajakysyntää ja maksuhalukkuutta paremman hyvinvoinnin tuotteille tarvitaan tietysti myös, samoin kuin tuottajilta halukkuutta edistää eläinten hyvinvointia. Tutkimukset osoittivat Alankomaists, että sekä kuluttajien että tuottajien puolelta tällaista tahtoa löytyi.
Tuotantokustannusten nousu väistämätöntä
Tuotantokustannusten ja sen myötä myös kuluttajahintojen nousu on väistämätöntä, kun broilerien kasvatuksessa siirrytään hitaammin kasvavaan eläinainekseen ja kasvatustiheyttä väljennetään. Uusi tuotantotapa tarkoitti noin viikkoa pidempää kasvatusaikaa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna (46 vs. 40 päivää). Lintujen päivittäinen kasvuvauhti myös hidastui 49 grammaan tavanomaiseen 60 g/vrk verrattuna. Eläintiheys uudessa tuotantotavassa on maksimissaan 38 kg/m2, kun se tavanomaisessa on maksimissaan 42 kg/m2. Myös virikkeitä vaaditaan uudessa tuotantotavassa.
Tuotantokustannukset kasvoivat ja tuotannon tehokkuus tippui. Eläinten hyvinvointia oltiin valmiita edistämään sen verran, minkä tuotantokustannusten nousua voitiin kompensoida kuluttajien valmiudella maksaa. Oli löydettävä suhteellisesti suurin eläinten hyvinvointia edistävä toimi, joka oli toteutettavissa suhteellisen pienellä tuotantokustannusten nousulla. Broilereiden hyvinvoinnin edistämisessä huomio kiinnitettiin Alankomaissa eläinainekseen, eläintiheyteen ja virikkeisiin.
Ostokäyttäytyminen tai kuluttajahinta ei juuri muuttunut
Muutos vietiin läpi yllättävän lyhyessä ajassa, vajaassa kahdessa vuodessa, ja uudella tavalla tuotettu broilerinliha saatiin markkinoille kutakuinkin yhtäaikaisesti koko maassa. Uudesta tuotantotavasta tuli kerralla Alankomaiden vähittäiskaupan uusi standardi, joka korvasi saman tien vanhan. Tavanomaisesti tuotettua tuoretta broilerinlihaa ei tämän jälkeen enää ollut vähittäiskaupoissa kuluttajien saatavilla.
Tuotantotavan muutos ei juuri vaikuttanut kuluttajakansalaisten ostokäyttäytymiseen, ehkä edellä mainitustakin syystä. Tuoreen broilerinlihan kulutus ja kaupan markkinaosuus eivät muutoksessa paljoakaan pienentyneet. Kuluttajahinnat nousivat tavanomaisen broilerin 4,08 eurosta per kg uuden tuotantotavan 4,98 euroon/kg.
Vientiin menevä broilerinliha yhä tavanomaista tuotantoa
Alankomaiden broilerinlihan tuotanto on voimakkaasti suuntautunut vientiin: 60 % tuotannosta viedään, 30 % ostavat kotimaan kuluttajat vähittäiskaupan kautta tuorebroilerituotteina. Vähittäiskaupassa tarjolla olevan tuorebroilerin tuotantotavan muutos ei siten kerralla muuttanut koko Alankomaiden broilerinlihan tuotantoa. Suurin osa broilereista kasvatetaan yhä tavanomaisesti vientiin. Kauppa oli kuitenkin muutoksessa avainroolissa, koska kuluttajien ostamasta tuorebroilerista 90 % myydään isojen vähittäiskauppojen kautta.
Ketju tyytyväinen muutokseen
Ratkaisevaa muutoksessa oli koko ketjun yhdessä kannattama uusi kustannustehokas tuotantotapa verrattuna tavanomaiseen. Eläinsuojelujärjestöjen pitkä kampanjointi, jossa tuotiin esiin nopean kasvun hyvinvointihaitat linnuille, oli hyvin merkityksellistä. Vähittäiskaupan avaintoimijoiden teot olivat ratkaisevia, sekä se, että uudesta tuotantotavasta tuli kerralla uusi Alankomaiden vähittäiskaupan standardi, eikä tavanomaisesti tuotettua broilerinlihaa tämän jälkeen enää ollut kuluttajille tarjolla.
Ketjun toimijat vaikuttavat jälkikäteen tyytyväisiltä muutokseen. Samantapaisia pyrkimyksiä broilereiden hyvinvoinnin ja tuotannon kestävyyden edistämiseksi on artikkelin mukaan myös Saksassa.