Turkistarhaus aiheuttaa vakavia hyvinvointiongelmia eläimille ja terveysvaaran ihmisille

Nykymuotoinen turkistarhaus ei mahdollista turkiseläimille lain edellyttämää mahdollisuutta lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Ongelmia on myös eläinten käsittelyssä ja kohtelussa, ruokinnassa ja juotossa sekä jalostuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan riskin koronapandemiaakin vakavammalle pandemialle. Ruokaviraston mukaan turkistarhaus on terveysvaara ihmisille, sillä turkiseläimet voivat kantaa useita taudinaiheuttajia, jotka voivat tarttua eläimistä ihmisiin.

Kansalaisaloite kirvoitti tiukkoja asiantuntijalausuntoja

Reilu vuosi sitten päivätty kansalaisaloite Turkistarhaus historiaan — Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen! (KAA 5/2024 vp) vaati turkistarhauksen kieltämistä oikeudenmukaisella tavalla. Aloitteessa ehdotettiin, että siirtymä turkistarhattomaan Suomeen toteutetaan laatimalla suunnitelma turkistuotannon lakkauttamiseksi kohtuullisella siirtymäajalla luopumistukijärjestelmän turvin.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta pyysi asiantuntijatahoilta lausuntoja kansalaisaloitteeseen ja järjesti julkisen kuulemisen 15.11. Pikkuparlamentissa. Tilaisuudessa kuultiin kansalaisaloitteen tekijöiden edustajan lisäksi maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, Turkiseläinten kasvattajain liiton, SEY Suomen eläinsuojelun ja Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntijapuheenvuorot. Kirjallisen lausunnon turkistarhauksesta antoi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Turkiseläimillä ei riittävää mahdollisuutta lajinmukaiseen käyttäytymiseen tarhaoloissa

Tarkastelimme omassa Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunnossamme turkiseläinten hyvinvoinnin toteutumisen edellytyksiä eläimen näkökulmasta, peilaten eläinten hyvinvointilain vaatimuksia turkiseläinten pidon tämänhetkisiin vähimmäisvaatimuksiin ja turkiseläinten pidon käytänteisiin. Puutteita havaitsimme etenkin käyttäytymistarpeiden tyydyttymisessä, mutta myös käsittely- sekä ruokinta- ja juottokäytännöissä ja jalostustavoitteissa.

Turkiseläinten nykymuotoinen kasvatus ei takaa eläinten hyvinvointia, vaikka eläimiä hoidettaisiin asianmukaisesti säädöksiä ja hyviä toimintatapoja noudattaen. Eläinten olosuhteet turkistuotannossa eivät mahdollista lajinmukaista käyttäytymistä eläinten hyvinvointilain näkökulmasta riittävässä määrin. Toteutumatta jääviä tai vaillinaisesti toteutuvia käyttäytymistarpeita ovat muun muassa liikkuminen, ravinnon etsintä, sosiaalisten suhteiden hoito ja eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niille annettavan asianmukaisen hoidon saaminen.

Turkiseläinten kohtelussa, käsittelyssä ja hoidossa on eläinten hyvinvointia heikentäviä käytäntöjä. Eläinjalostuksella aikaansaadut tuotanto-ominaisuudet, erityisesti sinikettujen suuri koko, löysä nahka ja taipuneet jalat, aiheuttavat eläimille vakavia ja pitkäaikaisia ongelmia, jotka pahenevat liiallisen ruokkimisen vuoksi.

Ruokavirasto: Turkistarhaus on terveysvaara ihmisille

Turkistarhaus on terveysvaara ihmisille, katsoi Ruokavirasto lausunnossaan. Turkiseläimet voivat kantaa useita taudinaiheuttajia, jotka voivat tarttua eläimistä ihmisiin. Tällaisia taudinaiheuttajia ovat esimerkiksi lintuinfluenssavirukset, koronavirus, salmonella, kampylobakteeri ja antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit.

Turkistarhauksen aiheuttama terveysriski on Ruokaviraston näkemyksen mukaan suurempi kuin muiden kotieläinten pidon aiheuttama riski. Turkiseläimet ovat alttiita sairastumaan useisiin ihmiselle merkittäviin tauteihin, ja turkiseläimiä on vaikeaa suojata riittävästi tauteja kantavilta luonnonvaraisilta eläimiltä. Turkistarhoilla eläimet elävät tiiviissä kosketuksissa toisiinsa. Se mahdollistaa tarhaeläimiin päätyvän viruksen nopean leviämisen tarhalla sekä virusten muuntumisen helpommin ihmisiin ja ihmisten välillä tarttuvaksi.

Erityisesti minkkien hengitysteissä voi esiintyä samanaikaisesti lintujen ja ihmisten influenssaviruksia. Tällöin voi syntyä uusi, ihmisiin helposti tarttuva ja leviävä influenssavirustyyppi, joka voi pahimmillaan aiheuttaa pandemian. Turkiseläimistä on maailmalla löydetty useita eri viruksia, joilla on huomattavaa potentiaalia muuttua ihmisiin tarttuvaksi ja pandemian aiheuttajaksi, Ruokavirasto huomauttaa. Sen mukaan turkistarhauksen aiheuttama riski ihmisten terveydelle ei ole tällä hetkellä riittävän hyvin hallinnassa.

THL: Nykymuotoinen turkistarhaus on jatkuva riski koronapandemiaakin vakavammalle pandemialle

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa lausunnossaan, että turkiseläimet ovat alttiita influenssaviruksille ja siten otollinen reservi viruksen muuntumiselle. Uuden pandemian syntymisen riski on ilmeinen. THL toteaa, että rokotuksilla voidaan suojata työntekijöitä, mutta niillä ei voida täysin estää uuden pandemian syntyä. Torjuntatoimien kohdistaminen kapea-alaisesti ja alan omin toimin ei riitä tautiriskin hallitsemiseksi, arvioi THL. Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa siten jatkuvan riskin koronapandemiaakin vakavamman pandemian syntymiselle.

Painetta turkistarhauksen jatkon pohdintaan niin Suomesta kuin EU:sta

Kansalaisaloitteiden käsittely ei ole eduskunnan prioriteettilistan ykkösenä eikä yleensä johda suoraan säädösvalmisteluun. Nykyisenkin aloitteen käsittely jatkunee eduskunnassa vasta ensi vuoden puolella.

Uutta sääntelyä alalle on kuitenkin luvassa, sillä luonnosta asetukseksi turkiseläinten suojelusta odotetaan lausunnoille ensi vuoden alussa. Ovatko uudet vaatimukset riittäviä turvaamaan turkiseläinten hyvinvointia, jää nähtäväksi. Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta olosuhteiden ja hoidon vähimmäisvaatimusten nostaminen hyvinvointilain edellyttämälle tasolle vaatisi huomattavan isoja parannuksia turkiseläinten olosuhteisiin ja hoitokäytänteisiin.

Painetta turkistarhauksen jatkumisen pohdintaan on tulossa myös EU:n taholta, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisee ensi keväänä tieteellisen selvityksen turkiseläinten hyvinvoinnista EU:ssa. Tautisuojauksen osalta Suomi sai puhtaahkot paperit komission auditointiraportissa, jossa todettiin että lintuinfluenssaepidemian aikana turkistarhoilla toimittiin asianmukaisesti, vaikka parantamista onkin vielä alan ja viranomaisten yhteistyössä riskinarvioinnissa, päätöksenteossa ja valmiussuunnittelussa.