Back

Pallo turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseen on elinkeinolla

turkiseläinten hyvinvointia parannattava

Turkiseläinten hyvinvointia ja suojelua koskeva asetus on tekeillä, mutta sen valmistumisaikataulusta ja voimaantulosta ei vielä ole tietoa. Hallitusohjelmassa turkiseläinten hyvinvointia ei ole erikseen mainittu, kuten ei myöskään aietta luopua turkistarhauksesta Suomessa. Turkiseläinten hyvinvointia on siis syytä pyrkiä edistämään nyt voimassa olevien säädösten puitteissa niin kauan kuin turkiseläimiä meillä pidetään, jo siksikin, että valvonnan perusteella turkistiloilla on eläinten hyvinvoinnissa parantamisen varaa. Viime keväänä päättynyt TuhtoTeho-hanke (Turkiseläinten hyvinvoinnin parantaminen ja eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen) selvitti turkiseläinten hyvinvoinnin kipukohtia ja kehitti keinoja hyvinvoinnin parantamiseen.

Valvonnan tulokset johtivat toimintaan

Satunnaisotantaan perustuvien eläinsuojelutarkastusten tulokset ovat turkiseläinten osalta olleet surullista luettavaa koko 2000-luvun ajan. Esimerkiksi viime vuoden eläinsuojelutarkastuksissa laiminlyöntejä oli 37 %:lla tarkastetuista turkistiloista. Laiminlyönnit olivat suurimmaksi osaksi suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttavia; lääkekirjanpitoon tai pakovarmuuteen liittyviä laiminlyöntejä oli vähemmän.

Eduskunnan edellinen kokoonpano oli päättänyt käyttää 71 000 € turkiseläinten hyvinvointia parantavaan ja eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanoa tehostavaan toimintaan eläinjalostuksessa. Tarkoitusta varten käynnistettiin Luonnonvarakeskuksessa Tuhtoteho-nimellä kulkenut hanke, jonka tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa turkiseläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ja lievittää haitallisesta jalostuksesta johtuvia hyvinvointiongelmia. Syy toistuviin eläinten hyvinvoinnin laiminlyönteihin haluttiin löytää ja kehittää keinoja, joilla laiminlyönnit saataisiin jatkossa kuriin. Hankkeen loppuseminaarissa Ruokavirastolla 12.6.2019 esiteltiinkin mittava joukko toimia, joita hankkeen puitteissa oli kehitetty.

Turkiseläinten hyvinvointia parannetaan käytännön työkaluin

Hankkeen käytännön antiin kuului muun muassa turkistuottajille suunnattu koulutus- ja tiedotuskampanja, jonka tavoitteena oli lisätä tuottajien tietämystä eläinten hyvinvoinnista, siihen liittyvistä säädöksistä ja jalostuksen merkityksestä hyvinvoinnille. Kampanjaa varten oli etsitty lainsäädännön vähimmäistason ylittäviä mutta yksinkertaisia ja suhteellisen helposti toteutettavia toimenpiteitä, joilla turkiseläinten hyvinvointia voitaisiin parantaa tilatasolla. Myös turkiseläinten jalostuksen nykytilaa oli selvitetty ja tulevaisuuden tavoitteita hahmoteltu. Eläinsuojelulain käytännön valvontaan oli todettu tarvittavan työkaluja, joiden avulla mahdollisia rikkomuksia jalostuksen osalta pystyttäisiin paremmin arvioimaan ja sanktioimaan.

Mistä turkistiloilla kiikastaa?

Turkistuottajien kanssa oli keskusteltu aiempien vuosien eläinsuojelutarkastusten tuloksista ja niissä ilmenneistä ongelmista, kuten tulkintaerimielisyyksistä. Rikkomuksia oli ollut tyypillisesti useita samalla tilalla, ja niistä noin puolet oli liittynyt eläinten hoitoon ja hyvinvointiin, puolet kasvatusolosuhteisiin.

Yleisin rike oli häkin pohjan kunto: materiaali oli vääränlainen, pohja oli rikki ja vaarallinen, tai pohjaverkon muovipäällyste puuttui. Myös virikemateriaalin tarjoamisessa oli puutteita tai esimerkiksi häkkiin kuuluva hylly oli käyttökelvottomassa kunnossa, sairaista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtiminen oli riittämätöntä, lopetuslaitteessa oli puutteita tai lääkekirjapito ei ollut kunnossa. Häkeissä oli toisinaan liikaa eläimiä tai häkit olivat liian pieniä.

Tuottajien ja tarkastuseläinlääkärien välillä oli näkemyseroja siinä, mitä tarkoittaa säädöksissä mainittu ’rikkinäinen’ tai ’sopimaton’. Tuottajien mukaan eläinlääkäreillä ei aina ollut riittävästi tietoa turkiselinkeinosta, ja valvovan viranomaisen näkökulmasta tuottajien kriittinen suhtautuminen tarkastuksiin oli ongelmallista.

TuhtoTeho-hanke ehdotti ratkaisuksi eläinsuojelutarkastuksen tekijöille neuvontalähtöistä asennetta ja turkistilalliselle mahdollisuutta osoittaa oman tilan vahvuudet. Neuvontalähtöinen ajattelu tarkastuksen tekijän puolelta voisi auttaa tuottajaa näkemään tarkastuksen valmennusnäkökulman: tarkastaja kertoo, mitä tarkastuksessa katsotaan ja miten puutteita voi parhaiten korjata, jotta tila selviää seuraavasta tarkastuksesta puhtain paperein. Kantavana ajatuksena oli asennemuutos, jonka tuloksena turkistuottaja saa tarkastuksissa ylpeänä näyttää, miten hyvin hoitaa tilansa ja eläimensä.

Ulkopuolinen näkee sen, mihin oma silmä on jo tottunut

Tilasokeudeksi kutsutaan tilannetta, jossa tuottaja on niin tottunut oman tilansa oloihin ja eläintensä ominaisuuksiin, ettei pysty näkemään mahdollisia ongelmia tai poikkeavuuksia itse. Tällöin auttaa, jos tilalla käyvä ulkopuolinen asiantuntija tai vaikka toinen tuottaja kertoo rehellisesti, mitä näkee. Esimerkiksi sinikettujen jalkojen taipuminen on niin yleistä, etteivät kaikki enää osaa sanoa, mikä määrä taipuneita jalkoja menee normaalin rajoihin. Samoin jalostukseen sopivien eläinten valitseminen on koettu vaikeaksi.

Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia säännöllisistä eläinten käyttäytymistieteilijän eli etologin vierailuista tiloilla. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tuottajille pitäisi rikkeiden osoittamisen lisäksi kertoa, miksi niiden korjaaminen on tärkeää, miksi sairaita eläimiä on hoidettava, miksi virikkeitä on tarjottava jne. Myös uusin tutkimustieto olisi tuotava lähemmäksi tuottajia esimerkiksi järjestämällä tuottajatilaisuuksia, tuottamalla videoita ja jakamalla tietoa ja hyviä toimintatapoja tuottajien omissa ideapankeissa.

Turkistiloilta todettiin löytyvän kasapäin innovaatioita ja kokeiluja, jotka olisi saatava laajempaan tietoisuuteen ja hyötykäyttöön. Myös Tuhtoteho-hankkeessa tuotettiin yhteistyössä tarhaajien kanssa erilaisia tiedotteita, ohjeita, muistilistoja ja visuaalista materiaalia tilanpidon avuksi ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Keinoja siis löytyy, pallo on nyt tarhaajilla. Niin kauan kuin turkistiloilla on eläimiä, on tilojen kehittämiseen eläinten hyvinvoinnin kannalta paremmiksi panostettava.

 

Lue lisää turkiseläinten hyvinvointia edistävistä toimista:

Fifurin tiedote 7.6.2019: Turkiskasvattajat panostavat eläinten hyvinvointiin – viranomaisten 2018 tarkastuksissa löytyi korjattavia puutteita

Eläinsuojeluvalvonnan tulokset Ruokaviraston sivuilla

Väitös: Siniketun hyvinvointia voidaan parantaa valintajalostuksen keinoin

Virikkeet parantavat tarhattujen kettujen elämänlaatua

Turkiskettujen hyvinvointi huolettaa neuvottelukuntaa

Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme

Tuhtoteho-hanke: Turkiseläinten hyvinvoinnin parantaminen ja eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen

  • 124
  •  
  •