Eläinten hyvinvointi turkistuotannossa nousi taas keskusteluun, kun eläinoikeusjärjestö julkaisi salaa kuvattua materiaalia pohjanmaalaisilta turkistiloilta ja media uutisoi yli tuhannen turkisketun menehtymisestä nälkään ja janoon evijärveläisellä turkistilalla. Kyseinen tapaus ja kuvamateriaalikaan eivät välttämättä edusta turkistilojen yleistä tilannetta, mutta turkiseläinten pidossa ja olosuhteissa on eläinten hyvinvoinnin kannalta kuitenkin paljon parannettavaa. Myös turkiskettujen jalostusta pitäisi hyvinvoinnin turvaamiseksi suunnata enemmän terveyttä edistävään suuntaan. Nykymuotoinen turkistarhaus ei pysty tyydyttämään eläinten lajinmukaisia käyttäytymistarpeita ja siten turvaamaan turkiseläinten hyvinvointia.
Julkisuuteen joutuneilla turkistiloilla isoja puutteita eläinten hyvinvoinnissa
Suomalaisten turkistilojen tilanteesta kiinnostui kotimaisen ohella myös kansainvälinen media, kun eläinoikeusjärjestö Oikeutta eläimille julkaisi viime kesänä kuvaamaansa materiaalia suomalaisilta kettutarhoilta. Kuvissa näkyi eläimiä, jotka kärsivät muun muassa märkivistä silmätulehduksista, korvavammoista ja jalostuksen ja suuren painon aiheuttamista jalkojen virheasennoista.
Evijärveläisen turkistilan ongelmat taas olivat olleet tiedossa jo vuonna 2020, kun tarkastuksen tehnyt eläinlääkäri oli antanut tilalliselle useita huomautuksia ja neuvoja eläinten hoidon ja olojen parantamiseksi. 21 kuukautta myöhemmin tehdyssä uusintatarkastuksessa kaikki tilan eläimet todettiin kuolleiksi. SEY Suomen eläinsuojelu ry kanteli valvonnan toteutuksesta maa- ja metsätalousministeriölle, joka antoi huomautuksen valvonnasta vastaavalle aluehallintovirastolle. Valtakunnansyyttäjä tutkii parhaillaan poliisin toimia tilanteessa.
Tapaus on äärimmäisen valitettava eikä todennäköisesti edusta turkistilojen yleistä tilannetta. Turkiseläinten nykymuotoinen tarhaus ei kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia niilläkään tiloilla, joilla eläimiä hoidetaan asianmukaisesti. Eläinten olosuhteet eivät mahdollista lajinmukaista käyttäytymistä ja turvaa siten hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Jalostuksella aikaansaadut ominaisuudet, kuten sinikettujen suuri koko, löysä nahka ja taipuneet jalat taas aiheuttavat vakavia terveysongelmia eläimille.
Sinikettujen jalostuksessa tavoiteltu nahan koko yhteydessä hyvinvointiongelmiin
Sinikettujen jalostusta ohjaa valtakunnallinen jalostusohjelma, johon noin kolmannes sinikettujen tarhaajista on sitoutunut. Ohjelman tavoitteina ovat siniketun hyvät lisääntymisominaisuudet, nahan koko ja turkin laatu. Nahan hinta ohjaa suurten ja lihavien kettujen tuotantoon, mistä aiheutuu ketuille vakavia hyvinvointiongelmia.
Sinikettujen jalostusohjelmaa olisi uudistettava kettujen terveys- ja rakenneominaisuuksien näkökulmasta, ei pelkästään tuotannon maksimoimiseksi. Eläimen suuri koko ja lihavuus liittyvät siitosnaarailla hedelmällisyyden heikkenemiseen ja pienempiin pentuekokoihin. Sinikettujen jalkarakenteen, kuntoluokan, silmätulehdusalttiuden, luonteen ja käyttäytymisen arviointiin on jalostusindeksissä jo olemassa valmiudet, mutta niitä ei vielä ole ohjelmassa hyödynnetty.
Siniketuilla on perinnöllinen alttius ranteiden taipumiseen ja sivuille vääntymiseen. Pennuista vain puolella ranteet ovat kunnossa, valtaosalla aikuisista ne ovat jo taipuneet. Taipumisen periytyvyys on kohtalaista, joten sitä voidaan jalostuksella vähentää. Jalkarakenteen jalostusarvon käyttöönotto jalostusohjelmassa auttaisi karsimaan pois virheasentoa ja edistäisi siten kettujen hyvinvointia. Myös kettujen silmätulehdusalttiudessa on perinnöllistä vaihtelua, joten siihenkin voidaan vaikuttaa jalostuksella.
Terveysominaisuuksia voidaan siis parantaa jalostuksen avulla. Eläinten valinnan on kuitenkin oltava entistä kokonaisvaltaisempaa sen sijaan, että keskitytään vain yhden tai kahden yksittäisen tuotanto-ominaisuuden parantamiseen. Tehokkaimmillaan terveysominaisuuksia parannetaan Luonnonvarakeskuksen tutkija Riitta Kempen mukaan monen ominaisuuden malleilla lasketuilla jalostusindekseillä, jotka ottavat huomioon tuotanto- ja hyvinvointiominaisuuksien väliset perinnölliset yhteydet. Kempe käsitteli siniketun jalostusohjelman hyvinvointikysymyksiä viimekeväisessä Eläinten jalostus ja hyvinvointi -seminaarissa Säätytalolla.
Nykymuotoisella turkistuotannolla ei ole enää kansan tukea
Valtaosa suomalaisista haluaisi lopettaa nykymuotoisen turkistarhauksen. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 80 % suomalaisista ei hyväksy nykymuotoista tarhausta, jossa eläimet elävät pienissä, verkkopohjaisissa häkeissä ilman mahdollisuutta lajinmukaiseen käyttäytymiseen.
Eläinsuojelujärjestöt keräävät parhaillaan allekirjoituksia Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen turkistarhauksen kieltämiseksi. Suomessa aloitteen on allekirjoittanut yli 83 000 ihmistä, Euroopan laajuisesti aloitteen allekirjoittaneita on 1,4 miljoonaa. Euroopan komissio käsittelee kansalaisaloitteet, joilla on vähintään miljoona allekirjoittajaa.
End the cage age -kansalaisaloite vaati eläinten häkkikasvatuksen kieltoa EU:ssa. Aloite sai suuren kansansuosion ja johti vaatimuksiin eurooppalaisen eläinten hyvinvointilainsäädännön kiristämiseksi. Euroopan komissio on luvannut esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilainsäädännöksi vuoden 2023 lopussa. Turkistuotanto ei kuulu aloitteen piiriin, sillä toisin kuin monille muille tuotantoeläinlajeille, turkiseläimille ei ole olemassa EU-tason hyvinvointisäädöksiä. Fur free Europe -aloite End the cage agen sisaraloitteena kiinnittää nyt huomion pelkästään turkiseläimiin.
Turkiseläimiä koskevan asetuksen kiireellinen valmistelu tarpeen
Kotimainen turkiseläinten suojelun valtioneuvoston asetus on ollut uudistuksen alla siitä saakka, kun eduskunta kymmenen vuotta sitten käsitteli maamme ensimmäistä turkistuotannon lopettamista vaatinutta kansalaisaloitetta. Aloitetta ei eduskunnassa tuolloin hyväksytty, mutta asetus oli määrä uusia pikaisesti. Nyt odotetaan eläinten hyvinvointilain hyväksyntää, jonka jälkeen eläinten suojelun asetukset uusitaan peilaten uuden lain tarkoitukseen. Hyvinvointilaissa edellytetään nykyistä painokkaammin eläinten käyttäytymistarpeiden toteutumista olennaisilta osin, joten turkiseläinten pidon vaatimusten voidaan hyvällä syyllä odottaa muuttuvan.
Katso video Riitta Kempen puheesta Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaarissa:
Lue lisää:
Pallo turkiseläinten hyvinvoinnin parantamiseen on elinkeinolla
Kannanotto: Turkiselinkeinon otettava hyvinvointityökalut tehokkaasti käyttöön
Turkiskettujen hyvinvointi huolettaa neuvottelukuntaa
Turkiskettujen ruokinnassa ja terveysjalostuksessa parannettavaa
Eläintieto.fi: Turkiseläimet ovat toiseksi suurin tuotantoeläinryhmämme