fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Miksi tuotantoeläinten kulutus lasketaan kiloina eikä yksilöinä? Webinaari avaa uuden näkökulman eläinperäisiin tuotteisiin

siipikarjan lihan kulutus yksilöinä henkeä kohti; awec-webinaari
Kuvateksti: Keskivertosuomalainen syö vuodessa 28,3 kg siipikarjan lihaa eli lähes 17 kanaa.

Lähes 17 kanaa, yhden kanan munat, kolmannes sikaa. Tämän verran keskivertosuomalainen syö vuodessa broileria, munia ja sianlihaa, jos kiloina laskettu kulutus muunnetaan eläinyksilöiksi. Millaisia vaikutuksia eläinten ja niitä syövien ihmisten hyvinvointiin olisi, jos laskisimme kuluttamamme eläimet yksilöinä? Tule kuulemaan tuoreimmat tulokset ja asiantuntijapuheenvuorot Animal Welfare Calculator -hankkeen loppuwebinaariin to 28.11.24.

Tuntevasta eläinyksilöstä kylmiksi kiloiksi

Keskivertosuomalainen kuluttaa vuositasolla yhteensä noin 75 kg tuotantoeläinten lihaa, 2 kg riistaa, 15 kg kalaa, 164 kg maitotuotteita (joka vastaa 420 litraa raakamaitoa), 11 kg kananmunia, ja lisäksi muita eläinperäisiä elintarvikkeita. Käsitys tähän ruokamäärään tarvittavien eläinyksilöiden määrästä jää epäselväksi.

Lihaa tai muita eläinperäisiä tuotteita ei ole olemassa ilman kulttuurisesti hyväksyttyjen tuotantoeläinten elämää. Silti kulutustiedot on pidetty erillään tuotantoeläimistä: lihan ja kalan kulutus raportoidaan kiloina, maidon litroina. Eläinperäisiä tuotteita käyttäessä on mahdotonta hahmottaa, kuinka monta eläintä yhdellä aterialla, päivässä tai vuodessa tulee syöneeksi. Yhteys ravinnoksi kuluttamiemme eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden vuoksi eläneiden eläinyksilöiden välillä jää hämäräksi ja yhteys eläintuotannon volyymiin hämärtyy.

Webinaarissa eläinyksilön näkökulma eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja kulutukseen

Luonnonvarakeskuksen Animal Welfare Calculator (AWEC) -hanke laski vuosittain julkaistavan ravintotaseen perusteella keskimääräisen suomalaisen aiheuttaman eläinten “kuolleisuustaseen”, joka kertoo, kuinka moni eläin kuolee vuodessa keskivertosuomalaisen ruokailutottumusten takia. Hankkeessa selvitettiin myös, kuinka monta tuotantopäivää eläimet elävät tuottaakseen tarvittavat määrät ruokaa.

Tule kuuntelemaan AWEC-hankkeen loppuwebinaaria Teamsin välityksellä torstaina 28.11.2024 klo 13–15! Webinaarissa käydään läpi tutkimushankkeen tuloksia sekä kuullaan vierailevia puheenvuoroja eläinperäisten tuotteiden käytöstä, markkinoinnista ja siitä, miten kuluttajan tiedonsaantioikeus eläintuotteiden vaikutuksista eläimiin toteutuu. Kuulemme myös, miten eläinyksilöiden intressit ja oikeudet määritellään päätöksenteossa, kuka niitä määrittelee ja miten voisimme edistää niiden toteutumista yhteiskunnassa. AWEC-hankkeen raporttiin voit tutustua etukäteen täällä.

Ilmoittaudu webinaariin täällä (lyyti.fi). Ilmoittautumisen vahvistusviestissä saat Teams-linkin webinaariin. Huom! Webinaaria ei nauhoiteta!

Webinaarin ohjelma 28.11.24 klo 13-15

  • Alkusanat, tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karikallio, Luke
  • AWEC-ajatusmaailma, erikoistutkija Tarja Koistinen, Luke
  • Elämänpuu-laskuri kertoo naudan hyvinvoinnista, tutkija Petra Tuunainen, Luke
  • Miksi on tärkeää laskea eläimiä yksilöinä? erikoistutkija Tarja Koistinen, Luke
  • Kuluttajansuoja eläinsuojelun välineenä: eläimistä valmistettujen tuotteiden markkinoinnin ongelmatväitöskirjatutkija Venla Mathlein, Turun yliopisto
  • Eläinten yksilöllisyys ja näkyvyys yhteiskunnassa – eläimen näkökulman huomiointi lainvalmistelussa, tutkijatohtori Saara Kupsala, Helsingin yliopisto
  • Kysymyksiä ja keskustelua

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lue lisää:

Ravintotaseen kuolleisuustase: Kuinka monta eläintä keskimääräinen suomalainen kuluttaa ravinnoksi vuodessa?

Kuinka monta eläintä ruokalautasesi kautta kulkee vuosittain?

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.