Siirry sisältöön
Takaisin

Kuinka monta eläintä ruokalautasesi kautta kulkee vuosittain?

kuolleisuustase; Valokuva, jossa neljä valkoista lammasta ja yksi harmaa lammas kävelevät laitumella ilta-auringossa.

Keskivertosuomalainen kuluttaa vuositasolla yhteensä noin 75 kg tuotantoeläinten lihaa, 2 kg riistaa, 15 kg kalaa, 164 kg maitotuotteita (joka vastaa 420 litraa raakamaitoa), 11 kg kananmunia, ja lisäksi muita eläinperäisiä elintarvikkeita. Koska kulutuksemme lasketaan ja tilastoidaan kilogrammoina, käsitys ruokamäärään tarvittavien eläinyksilöiden määrästä jää epäselväksi ja yhteys eläintuotannon volyymiin hämärtyy. Laskimme vuosittain julkaistavan ravintotaseen perusteella keskimääräisen suomalaisen aiheuttaman eläinten “kuolleisuustaseen”, joka kertoo, kuinka moni eläin kuolee vuodessa keskivertosuomalaisen ruokailutottumusten takia. Selvitimme myös, kuinka monta tuotantopäivää eläimet tekevät tuottaakseen tarvittavat määrät ruokaa.

Tuotantoeläin muuttuu elävästä yksilöstä tuotekiloiksi

Lihaa tai muitakaan eläinperäisiä tuotteita ei ole olemassa ilman kulttuurisesti hyväksyttyjen tuotantoeläinten ja riistaeläinten elämää. Silti lihan kulutustiedot on pidetty erillään eläimistä. Lihan kulutus raportoidaan kiloina ja tuotantoeläinten määrä raportoidaan yksilöinä, lukuun ottamatta kasvatettuja kaloja, jotka raportoidaan kiloina. Koska tilastoja ei yhdistetä, linkki ravinnoksi kuluttamiemme eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden vuoksi eläneiden eläinyksilöiden väliltä puuttuu.

Yhteyden rakentaminen elävästä eläimestä ruokalautasella olevaan pihviin tai lasilliseen maitoa muodostaa niin kutsutun kognitiivisen dissonanssin, jossa heikosti yhteensopivat ajatusmallit tai vakaumukset ovat ristiriidassa keskenään. Kulutamme eläinperäisiä elintarvikkeita, mutta haluamme samaan aikaan olla eläinrakkaita, huolehtia eläinten hyvinvoinnista, emmekä halua aiheuttaa eläinten kuolemaa. Pihviä syödessämme emme tahdo ajatella, että se on pala tuntevasta ja kokevasta eläinyksilöstä, joka on teurastettu päätyäkseen lautaselle.

Ravintotaseen kuolleisuustase kertoo, montako tuotantoeläintä keskimääräinen suomalainen käyttää vuosittain

Laskimme, kuinka monta eläintä suomalainen keskimäärin kuluttaa ravinnokseen yhden vuoden aikana. Laskennassa on muunnettu ravintotaseen (Luonnonvarakeskus 2022) eläinperäisten tuotteiden kulutus takaisin eläinyksilöiksi. Ravintotase on kokonaislaskelma tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta Suomessa. Luonnonvarakeskus julkaisi vuosittaisen ravintotaseen 21.6.2023 verkkosivuillaan. Kalojen ja riistan osalta käytimme viimeisimpiä, vuoden 2021 kalojen kulutus- ja riistan saalistilastoja. Kulutettujen eläinten määrän laskemiseksi keräsimme myös paljon tietoja eri tuotantomuotojen asiantuntijoilta, esimerkiksi eri eläinlajien keskimääräisiä teurastusikiä.

Kuvituskuva: Keskivertosuomalaisen lihankulutus 75,3 kg, jota kuvaa keskellä oleva lihanpala. Ympärillä on lehmä, sika, hevonen, poro, lammas ja broilereita, joista kaikista on kerrottu kyseisen eläinlajin lihan syöntiä vastaava määrä.
Keskivertosuomalainen kulutti 75,3 kg tuotantoeläinten lihaa vuonna 2022. Kuvat ja luvut kuvastavat, kuinka monta kunkin lajin eläintä tarvitaan kyseisen lihan tuottamiseksi.

Laskennassa on huomioitu osittain myös ne eläimet, jotka ovat osallisina tuotantoeläinten tuotantoketjussa, mutta eivät itse päädy kenenkään lautaselle. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi kasvatuksen aikana sairastuneet ja kuolleet eläimet, teurastuksen yhteydessä hylätyt eläimet, munintakanojen tuotannossa kuoriutuvat ja heti lopetettavat kukkotiput, jotka ovat kananmunantuotannossa tarpeettomia, ja broilerin kasvattamiseen tarvittavat vanhempaispolven linnut.

Niille tuotantoeläimille, joiden teurastusiät ja -painot ovat tiedossa, on voitu laskea keskivertosuomalaisen kuluttaman ravinnon tuottamiseksi tarvittavien elinpäivien lukumäärä. Elinpäivät on laskettu vain kulutetun tuotteen osalta, eikä siinä ole voitu huomioida kaikkia elintarvikeketjussa eläneitä, ihmisravinnoksi päätymättömiä eläimiä. Laskelma osoittaa siis vähimmäismäärän tarvittavista elinpäivistä.

Laskelmassa on paljon käytännön rajoituksista johtuvia puutteita. Se ei sisällä kaikkia eläinperäisiä tuotteita. Se ei huomioi kalastuksen sivusaalista tai kalastuksen ja metsästyksen yhteydessä kuolleita tai haavoittuneita eläimiä. Se ei huomioi tuotantoeläimille ja kaloille kalajauhon muodossa syötettyjä luonnonkaloja, eikä siinä ole voitu huomioida muitakaan vaikutuksia luonnoneläimiin.

Taulukko 1. Keskimääräisen suomalaisen kuluttamat vuosittaiset eläinmäärät (2022, 2021)

Keskivertosuomalaisen vuodessa kuluttama määrä, kg/hlö/vuosiSyötyjen eläinten määrä, yksilöä/hlö/vuosiRuuan tuottamiseksi tarvittavien eläinten määrä, yksilöä/hlö/vuosiEläimen tuotanto-olosuhteissa elämien päivien lukumäärä, päiviä/hlö/vuosi
Maitotuotteet yhteensä raakamaitona (lehmä)421,2 (a)0,042-26
Kananmunat11,1 (a)0,4851,053271
Naudanliha17,0 (a)0,0510,05547
Sianliha28,8 (a)0,3150,34847
Siipikarjan liha28,3 (a)15,716,8561
Lampaanliha0,5 (a)0,0240,025-
Poronliha*0,4 (a)0,0180,018-
Hevosenliha*0,3 (a)0,0010,001-
Kala16,9 (b)63,3--
Riista1,9 (c)0,219--
Hunaja0,85 (a)0,026 pesää / 34 000 lentoa--
a Ravintotase 2022 (maidon osalta ravintotaseen kulutusluvut laskettu raakamaidoksi)
b Kalankulutustilasto 2021 (tarvittaessa muunnettu ilmoitetut filepainot kalojen raakapainoiksi kertoimien avulla)
c Riistasaalistilastot 2021

Kolmannes siasta ja 17 broileria

Keskivertosuomalainen käyttää vuodessa 0,042 lehmän erittämät maidot. Hän syö 0,055 nautaa, 0,348 sikaa, 16,8 siipikarjan lintua, 0,025 lammasta, 0,018 poroa, pienen siivun hevosesta, 63,3 kalaa ja 0,219 riistaeläintä. Keskivertosuomalaisen vuodessa syömien kananmunien tuottamiseksi on elänyt 1,05 lintua. Syötyjen eläinten määriin on sisällytetty myös elintarvikeketjussa eläneitä, lautaselle päätymättömiä eläinryhmiä, joita tarvitaan tuotannon ylläpitämiseen (ks. taulukko). Jos olisimme voineet huomioida aivan kaikki ihmisen ravinnon vuoksi kuolleet eläimet (esimerkiksi tuotantoeläimille syötetyt toiset eläimet ja luonnonvaraiset eläimet), luvut olisivat selkeästi suuremmat.

Eläinten tuotanto-oloissa elämien elinpäivien tarvittavan määrän laskemiseen vaikuttaa ihmisen käyttämän eläintuotteen määrä ja se, teurastetaanko eläin ravinnoksi vai tuottaako se ravintoa itse (kuten maitoa tai kananmunia). Lehmä elää tuotanto-olosuhteissa noin 26 päivää tuottaakseen keskivertosuomalaisen vuodessa käyttämän maitomäärän. Kana elää munien aikaansaamiseksi 271 päivää. Keskivertosuomalaisen syömän lihan kasvattamiseen menee naudalta 47 päivää, samoin sialta 47 päivää ja linnuilta yhteensä 561 päivää.

Voit tutustua laskelmiin tarkemmin raportissa. Esittämämme laskennan tulokset muodostavat keskimääräiseen kulutukseen perustuvan karkean arvion, mutta niiden pohjalta hahmottuva eläinyksilöiden ja tuotanto-oloissa elettyjen päivien määrä voi toimia tukena omien kulutustottumusten ja arvojen pohdinnalle.

Graafinen kuvitus eläinten elämistä päivistä tuotanto-olosuhteissa keskivertosuomalaisen eläintuotteiden kulutuksen tarpeen täyttämiseksi. Lypsylehmä: 26 päivää. Munivat kanat: 271 päivää. Lihanaudat: 47 päivää. Sika: 47 päivää. Broileri 542 päivää. Kalkkuna 19 päivää.
Syötyjen eläintuotteiden määrästä voidaan laskea kuinka paljon eläimen elinpäiviä tarvitaan kyseisen tuotteen tuottamiseksi. Esimerkiksi nautojen ja sikojen kohdalla päivät vastaavat yhden eläimen elinaikaa tuotanto-oloissa. Broilerien kohdalla päiväluku on yhteenlaskettu useiden eläinten elinpäivistä.

Tavoitteena eläinten hyvinvoinnin laskeminen

Seuraava askel eläinten elämien ja elinpäivien laskemisen jälkeen on eläinten elinikäisen hyvinvoinnin laskeminen. Esimerkiksi elinkaarianalyysissa pyritään selvittämään koko tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Eläinten hyvinvoinnin osalta vastaavaa analyysiä ei ole pystytty tekemään, koska hyvinvointi on kompleksinen käsite, eikä sille ole olemassa yhteismitallista, kaikenkattavaa muuttujaa edes hetkellisen hyvinvoinnin osoittamiseksi. Laskennan tekeminen eläimen hyvinvoinnista koko eläimen elinkaari huomioiden on vielä haasteellisempaa (esimerkkinä tästä Naudan elämänpuu -laskuri).

Teksti: Tarja Koistinen ja työryhmä. Koistinen on Luonnonvarakeskuksen tutkija Animal Welfare Calculator –hankkeessa.

 

Inspiraation lähteenä toiminutta kirjallisuutta:

Bolton SE, Keyserlingk MAG 2021. The Dispensable Surplus Dairy Calf: Is This Issue a “Wicked Problem” and Where Do We Go From Here? Frontiers of Veterinary Science 8: 66034.

Brümmer N, Petersen W, Christoph-Schulz I 2018. Consumer acceptance of dualpurpose chickens a mixed methods approach. Ger J Agric Econ. 67:234–45.

Jalava M 2022. Lihansyönnin edistäminen 1900-luvun alkupuolella. Teoksessa: Kaarlenkaski T, Latva O (toim.) 2022. Tunteva tuote. Kuinka eläimistä tuli osa teollista eläintuotantoa? Vastapaino. Tampere. s. 95-116.

Lonkila A, Kaljonen M 2023. Ruokajärjestelmää ohjaavien vallitsevien ajattelutapojen ravistelu auttaa näkemään toisin – Versus (versuslehti.fi)

Lymbery P, Oakeshott I 2018. Farmageddon. Halvan lihan todellinen hinta.

Nikkilä E 2022. Kotieläinten ruokinta, jalostus ja arvottaminen 1800-luvun lopus suomessa. Teoksessa: Kaarlenkaski T, Latva O (toim.) 2022. Tunteva tuote. Kuinka eläimistä tuli osa teollista eläintuotantoa? Vastapaino. Tampere. s. 73-93.

Scherer L, Tomasik B, Rueda O, Pfister S 2018. Framework for integrating animal welfare into life cycle sustainability assessment. Int J Life Cycle Assess 23: 1476-1490.

Tallentire CW, Edwards SA, Van Limbergen T, Kyriazakis I 2019. The challenge of incorporating animal welfare in a social life cycle assessment model of European chicken production. Int J Life Cycle Ass 2018: 1–12.

Vinnari E, Vinnari M 2022. Making the invisible visible: Including animals in sustainability (and) accounting. Critical Perspectives on Accounting 82. 102324.

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.