Keskivertosuomalainen kuluttaa vuositasolla yhteensä noin 75 kg tuotantoeläinten lihaa, 2 kg riistaa, 15 kg kalaa, 164 kg maitotuotteita (joka vastaa 420 litraa raakamaitoa), 11 kg kananmunia, ja lisäksi muita eläinperäisiä elintarvikkeita. Koska kulutuksemme lasketaan ja tilastoidaan kilogrammoina, käsitys ruokamäärään tarvittavien eläinyksilöiden määrästä jää epäselväksi ja yhteys eläintuotannon volyymiin hämärtyy. Laskimme vuosittain julkaistavan ravintotaseen perusteella keskimääräisen suomalaisen aiheuttaman eläinten “kuolleisuustaseen”, joka kertoo, kuinka moni eläin kuolee vuodessa keskivertosuomalaisen ruokailutottumusten takia. Selvitimme myös, kuinka monta tuotantopäivää eläimet tekevät tuottaakseen tarvittavat määrät ruokaa.
Tuotantoeläin muuttuu elävästä yksilöstä tuotekiloiksi
Lihaa tai muitakaan eläinperäisiä tuotteita ei ole olemassa ilman kulttuurisesti hyväksyttyjen tuotantoeläinten ja riistaeläinten elämää. Silti lihan kulutustiedot on pidetty erillään eläimistä. Lihan kulutus raportoidaan kiloina ja tuotantoeläinten määrä raportoidaan yksilöinä, lukuun ottamatta kasvatettuja kaloja, jotka raportoidaan kiloina. Koska tilastoja ei yhdistetä, linkki ravinnoksi kuluttamiemme eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden vuoksi eläneiden eläinyksilöiden väliltä puuttuu.
Yhteyden rakentaminen elävästä eläimestä ruokalautasella olevaan pihviin tai lasilliseen maitoa muodostaa niin kutsutun kognitiivisen dissonanssin, jossa heikosti yhteensopivat ajatusmallit tai vakaumukset ovat ristiriidassa keskenään. Kulutamme eläinperäisiä elintarvikkeita, mutta haluamme samaan aikaan olla eläinrakkaita, huolehtia eläinten hyvinvoinnista, emmekä halua aiheuttaa eläinten kuolemaa. Pihviä syödessämme emme tahdo ajatella, että se on pala tuntevasta ja kokevasta eläinyksilöstä, joka on teurastettu päätyäkseen lautaselle.
Ravintotaseen kuolleisuustase kertoo, montako tuotantoeläintä keskimääräinen suomalainen käyttää vuosittain
Laskimme, kuinka monta eläintä suomalainen keskimäärin kuluttaa ravinnokseen yhden vuoden aikana. Laskennassa on muunnettu ravintotaseen (Luonnonvarakeskus 2022) eläinperäisten tuotteiden kulutus takaisin eläinyksilöiksi. Ravintotase on kokonaislaskelma tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta Suomessa. Luonnonvarakeskus julkaisi vuosittaisen ravintotaseen 21.6.2023 verkkosivuillaan. Kalojen ja riistan osalta käytimme viimeisimpiä, vuoden 2021 kalojen kulutus- ja riistan saalistilastoja. Kulutettujen eläinten määrän laskemiseksi keräsimme myös paljon tietoja eri tuotantomuotojen asiantuntijoilta, esimerkiksi eri eläinlajien keskimääräisiä teurastusikiä.

Laskennassa on huomioitu osittain myös ne eläimet, jotka ovat osallisina tuotantoeläinten tuotantoketjussa, mutta eivät itse päädy kenenkään lautaselle. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi kasvatuksen aikana sairastuneet ja kuolleet eläimet, teurastuksen yhteydessä hylätyt eläimet, munintakanojen tuotannossa kuoriutuvat ja heti lopetettavat kukkotiput, jotka ovat kananmunantuotannossa tarpeettomia, ja broilerin kasvattamiseen tarvittavat vanhempaispolven linnut.
Niille tuotantoeläimille, joiden teurastusiät ja -painot ovat tiedossa, on voitu laskea keskivertosuomalaisen kuluttaman ravinnon tuottamiseksi tarvittavien elinpäivien lukumäärä. Elinpäivät on laskettu vain kulutetun tuotteen osalta, eikä siinä ole voitu huomioida kaikkia elintarvikeketjussa eläneitä, ihmisravinnoksi päätymättömiä eläimiä. Laskelma osoittaa siis vähimmäismäärän tarvittavista elinpäivistä.
Laskelmassa on paljon käytännön rajoituksista johtuvia puutteita. Se ei sisällä kaikkia eläinperäisiä tuotteita. Se ei huomioi kalastuksen sivusaalista tai kalastuksen ja metsästyksen yhteydessä kuolleita tai haavoittuneita eläimiä. Se ei huomioi tuotantoeläimille ja kaloille kalajauhon muodossa syötettyjä luonnonkaloja, eikä siinä ole voitu huomioida muitakaan vaikutuksia luonnoneläimiin.
Taulukko 1. Keskimääräisen suomalaisen kuluttamat vuosittaiset eläinmäärät (2022, 2021)
Keskivertosuomalaisen vuodessa kuluttama määrä, kg/hlö/vuosi | Syötyjen eläinten määrä, yksilöä/hlö/vuosi | Ruuan tuottamiseksi tarvittavien eläinten määrä, yksilöä/hlö/vuosi | Eläimen tuotanto-olosuhteissa elämien päivien lukumäärä, päiviä/hlö/vuosi | |
---|---|---|---|---|
Maitotuotteet yhteensä raakamaitona (lehmä) | 421,2 (a) | 0,042 | - | 26 |
Kananmunat | 11,1 (a) | 0,485 | 1,053 | 271 |
Naudanliha | 17,0 (a) | 0,051 | 0,055 | 47 |
Sianliha | 28,8 (a) | 0,315 | 0,348 | 47 |
Siipikarjan liha | 28,3 (a) | 15,7 | 16,8 | 561 |
Lampaanliha | 0,5 (a) | 0,024 | 0,025 | - |
Poronliha* | 0,4 (a) | 0,018 | 0,018 | - |
Hevosenliha* | 0,3 (a) | 0,001 | 0,001 | - |
Kala | 16,9 (b) | 63,3 | - | - |
Riista | 1,9 (c) | 0,219 | - | - |
Hunaja | 0,85 (a) | 0,026 pesää / 34 000 lentoa | - | - |
a Ravintotase 2022 (maidon osalta ravintotaseen kulutusluvut laskettu raakamaidoksi)
b Kalankulutustilasto 2021 (tarvittaessa muunnettu ilmoitetut filepainot kalojen raakapainoiksi kertoimien avulla)
c Riistasaalistilastot 2021
Kolmannes siasta ja 17 broileria
Keskivertosuomalainen käyttää vuodessa 0,042 lehmän erittämät maidot. Hän syö 0,055 nautaa, 0,348 sikaa, 16,8 siipikarjan lintua, 0,025 lammasta, 0,018 poroa, pienen siivun hevosesta, 63,3 kalaa ja 0,219 riistaeläintä. Keskivertosuomalaisen vuodessa syömien kananmunien tuottamiseksi on elänyt 1,05 lintua. Syötyjen eläinten määriin on sisällytetty myös elintarvikeketjussa eläneitä, lautaselle päätymättömiä eläinryhmiä, joita tarvitaan tuotannon ylläpitämiseen (ks. taulukko). Jos olisimme voineet huomioida aivan kaikki ihmisen ravinnon vuoksi kuolleet eläimet (esimerkiksi tuotantoeläimille syötetyt toiset eläimet ja luonnonvaraiset eläimet), luvut olisivat selkeästi suuremmat.
Eläinten tuotanto-oloissa elämien elinpäivien tarvittavan määrän laskemiseen vaikuttaa ihmisen käyttämän eläintuotteen määrä ja se, teurastetaanko eläin ravinnoksi vai tuottaako se ravintoa itse (kuten maitoa tai kananmunia). Lehmä elää tuotanto-olosuhteissa noin 26 päivää tuottaakseen keskivertosuomalaisen vuodessa käyttämän maitomäärän. Kana elää munien aikaansaamiseksi 271 päivää. Keskivertosuomalaisen syömän lihan kasvattamiseen menee naudalta 47 päivää, samoin sialta 47 päivää ja linnuilta yhteensä 561 päivää.
Voit tutustua laskelmiin tarkemmin raportissa. Esittämämme laskennan tulokset muodostavat keskimääräiseen kulutukseen perustuvan karkean arvion, mutta niiden pohjalta hahmottuva eläinyksilöiden ja tuotanto-oloissa elettyjen päivien määrä voi toimia tukena omien kulutustottumusten ja arvojen pohdinnalle.

Tavoitteena eläinten hyvinvoinnin laskeminen
Seuraava askel eläinten elämien ja elinpäivien laskemisen jälkeen on eläinten elinikäisen hyvinvoinnin laskeminen. Esimerkiksi elinkaarianalyysissa pyritään selvittämään koko tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Eläinten hyvinvoinnin osalta vastaavaa analyysiä ei ole pystytty tekemään, koska hyvinvointi on kompleksinen käsite, eikä sille ole olemassa yhteismitallista, kaikenkattavaa muuttujaa edes hetkellisen hyvinvoinnin osoittamiseksi. Laskennan tekeminen eläimen hyvinvoinnista koko eläimen elinkaari huomioiden on vielä haasteellisempaa (esimerkkinä tästä Naudan elämänpuu -laskuri).
Lue raportti kokonaisuudessaan:
Teksti: Tarja Koistinen ja työryhmä. Koistinen on Luonnonvarakeskuksen tutkija Animal Welfare Calculator –hankkeessa.
Inspiraation lähteenä toiminutta kirjallisuutta:
Lymbery P, Oakeshott I 2018. Farmageddon. Halvan lihan todellinen hinta.