fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläimen näkökulman huomiointi muuttaisi tuotantokäytäntöjä radikaalisti – EFSA arvioi munijakanojen ja broilereiden hyvinvointia uuden tutkimustiedon valossa

EFSA broilerien ja kanojen hyvinvointi; kaaviokuva

Kanojen virikehäkkikasvatuksesta tulisi luopua kokonaan ja munivien kanojen määrää neliöllä rajoittaa huomattavasti nykyisestä. Broilerien kasvunopeutta tulisi alentaa nykyistä hitaammaksi ja kasvatustiheys pudottaa neljännekseen Suomessa yleisesti käytetystä kasvatustiheydestä, suosittaa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA vastajulkaistuissa raporteissa munivien kanojen ja broilereiden hyvinvoinnista. Suositukset perustuvat uusimpaan tieteelliseen tietoon ja eläimen hyvinvoinnin näkökulmaan kananmunan- ja broilerintuotannossa.

EFSA:n lausuntojen kärkenä eläimen näkökulma

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi vastikään lausunnot kanojen hyvinvoinnista uuden tutkimustiedon valossa. Ensimmäinen tieteellinen lausunto käsittelee munijakanojen, kananuorikoiden ja emokanojen hyvinvointia ja toinen broilereiden, broileriemojen ja vastakuoriutuneiden broileritipujen hyvinvointia. Raportit on tehty EU-komission pyynnöstä EU:n uuden eläinten hyvinvointilainsäädännön pohjaksi, uusin tutkimustieto huomioiden. Tarkastelun lähtökohtana on eläimen hyvinvoinnin näkökulma.

Raporteissa kuvataan nykyisin käytössä olevat munijakanojen ja broilereiden tuotanto-olosuhteet EU:ssa sekä olosuhteisiin liittyvät lintujen hyvinvoinnin riskit. Raporteissa myös annetaan suosituksia pitotavoista ja -ympäristöistä, jotka tutkitusti parhaiten edistävät lintujen hyvinvointia.

Kanat pois häkeistä

Perinteisistä (virikkeettömistä) häkkikanaloista on luovuttu koko EU-alueen kanamunantuotannossa. Päätöksen jälkeen monen kanamunantuottajan ratkaisu oli siirtyä virikehäkkeihin perustuvaan tuotantoon. Virikehäkit mahdollistavat hieman paremmin kanojen käyttäytymistarpeiden toteuttamisen perinteisiin häkkeihin verrattuna. Virike- eli varustellut häkit eivät kuitenkaan riitä turvaamaan kanojen hyvinvoinnin edellytyksiä. Häkkejä tuleekin välttää kaikessa kanojenpidossa, todetaan EFSA:n lausunnossa.

Suomessa munijakanojen pito varustelluissa häkeissä on vielä yleistä, mutta siirtymä häkeistä lattiakanaloihin etenee nopeutuvaan tahtiin. Muutoksen ajurina ovat olleet kauppaliikkeet, jotka ovat jo lopettaneet häkkikanojen munien myynnin tai aikovat tulevaisuudessa näin tehdä. Lihaksi kasvatettavia broilereita ei voi käytännössä pitää häkeissä EU-alueella, sillä broileridirektiivin mukaan kaikkien broilerikanojen on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta kuivaa ja kuohkeaa. Broilerien emokanojen kohdalla kuitenkin häkkikasvatus on mahdollista.

Nopeasti kasvavalle broilerille ja munijakanalle enemmän tilaa

EFSA:n suosituksen mukaan nopeakasvuisten broilereiden kasvatus enintään 11 kg/m2 kasvatustiheydessä mahdollistaa sen, että linnut voivat toteuttaa olennaisimpia käyttäytymistarpeitaan, kuten liikkua ja tutkia ympäristöään. Käytännössä kasvatustiheys vastaa noin neljää broileria neliötä kohti.

Suositus on kaukana siitä, mitä Suomen säädöksissä broilerien kasvatustiheydeksi enimmillään sallitaan: meillä kasvatustiheys voi enimmillään olla 42 kg/m2. Tämä Suomessa käytetty kasvatustiheys on EU:n broileridirektiivin ehdoton maksimi, ja on sallittu vain siinä tapauksessa, että lintujen kuolleisuus ja jalkapohjien terveys pysyvät määritellyllä hyvällä tasolla.

EFSA suosittaa enimmillään neljää kanaa neliömetrille myös munivien kanojen sekä munivien kanojen emolintujen pidossa. Tällaisessa tiheydessä kanojen höyhenpeite pysyy hyvänä ja kanojen on mahdollista toteuttaa monia käyttäytymistarpeitaan, myös tilaa vievää siipien oikomista ja räpyttelyä. Tämäkin suositus, max 4 kanaa/m2, on kaukana Suomen tämänhetkisestä säädösperustaisesta rajasta, jonka mukaan virikehäkissä eläintiheys saa olla 13,3 kanaa/m2, lattiakanalassa 9 kanaa/m2 ja luomukanalassa 6 kanaa/m2.

Kasvun rajoittaminen 50 g:aan päivässä oleellista broilerin hyvinvoinnille

EFSA:n mukaan yksi kiireellisimmistä toimista broilerien hyvinvoinnin edistämiseksi on rajoittaa lintujen kasvu 50 grammaan päivässä. Nykyään yleisimmin käytetyissä roduissa yli 60 gramman vuorokausikasvu on yleinen. Nopeakasvuiset broilerit kärsivät hidaskasvuisempia enemmän erityisesti liikkumisen ongelmista. Niiden on vaikeampi liikkua tasoille ja tutkia aktiivisesti ympäristöään verrattuna hidaskasvuisiin broilereihin.

Nokan typistämisen sijaan olosuhteet kuntoon

Kanan nokan typistämistä tulee EFSA:n raportin mukaan välttää. Typistyksen kohteeksi joutuvat toisinaan myös heltat ja yleisesti siitoskukkojen kannuskynnet. Kivuliaan typistämisen sijaan kanan olosuhteet pitää laittaa kuntoon, jotta kannibalismia eli kanojen toisiinsa suuntautuvaa haitallista nokkimista ei esiintyisi. Suomessa kanojen nokkia ei typistetä, ja toiveissa on, että koko EU-alueella päästään eroon tästä kivuliaasta toimenpiteestä.

Kana tarvitsee tasoja ja orsia

Aikuisen kanan luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu lepääminen orrella. Kanojen hyvinvoinnin turvaamiseksi niiden elinympäristössä tulee olla erilaisia tasoja ja orsia. EFSA:n raportin mukaan orsia on oltava niin paljon, että kanojen yhtäaikainen lepo on mahdollista, mikä tarkoittaa munijakanoille ja niiden emoille vähintään 18 cm orsitilaa kanaa kohti.

Nopeakasvuiset broilerit teurastetaan hyvin nuorina, noin viiden viikon ikäisinä, eivätkä ne ehdi kehittyä varsinaisesti ortta lepoonsa käyttäviksi kanoiksi. Lisäksi broilerin suuri rintalihas vaikeuttaa linnun orrelle pääsyä. Broileritkin kuitenkin hyötyvät, jos niiden on mahdollista oleskella erilaisilla tasoilla.

Lisää EFSA:n raportteja tulossa

EFSA:n tieteellisten lausuntojen esittely keräsi 28.4.23 pidettyyn webinaariin parin sadan henkilön kiinnostuneen kuulijakunnan. Tieteelliset arviot esitteli EU:n siipikarjan hyvinvoinnin referenssikeskuksen johtaja Virginie Michel. Kanojen ja broilerien hyvinvointia koskevien lausuntojen lisäksi EFSA on julkaissut tieteelliset lausunnot sikojen ja vasikoiden hyvinvoinnista. Toukokuussa 2023 on luvassa lisää raportteja ja tiedotustilaisuus eläinten hyvinvoinnista nautojen, ankkojen, hanhien ja viiriäisten osalta.

 

Lue lisää:

EFSA:n tieteellinen arvio broilereiden hyvinvoinnista

EFSA:n tieteellinen arvio munijakanojen hyvinvoinnista

Eläintieto.fi: perustietoa kanasta ja broilerista

Valtaosa munivista kanoista kärsii rintalastan murtumista, kertovat tutkimukset

Tarttuuko eurooppalainen yhteishanke broilerien hyvinvoinnin kehittämiseen?

Broilerinlihan tuotanto muuttui Alankomaissa, vähittäiskauppa avaintoimijana

Antibiootittomuus ei ole broilerien hyvinvoinnin tae