Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien kunnostaminen ja hoito laiduntavien eläinten avulla on yksi tehokkaista keinoista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on myös tärkeä ilmastotoimi, ja kotieläintiloilla on huomattavat mahdollisuudet toimia luontokadon jarruttajina. Nautatilalliset ovat erityisen tärkeässä roolissa uhanalaisten ekosysteemien pelastamisessa, todetaan Helsingin yliopiston PerinneHyvä-hankkeessa.
Miksi perinnebiotooppeja kannattaa laiduntaa?
Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan niittyjä, ketoja, kallioketoja, hakamaita, metsälaitumia, rantaniittyjä, nummia, lehdesniittyjä, sekä suo- ja tulvaniittyjä, joiden lajistoon ihmisen toiminta on tyypillisesti vaikuttanut esimerkiksi kotieläinten laidunnuksen kautta. Uhanalaisten perinnebiotooppien määrä on Suomessa huvennut muutamassa vuosikymmenessä käsi kädessä metsälaidunten vähenemisen kanssa: vielä 1930-luvulla metsälaitumia oli 7,6 miljoonaa hehtaaria, mutta 2000-luvun puolivälissä enää vain noin 40 000 hehtaaria.
Kotieläintiloilla on oleellinen rooli perinnebiotooppien hoidossa. Perinnebiotooppien ja niiden uhanalaisen lajiston suojelu on käytännössä mahdotonta ilman laiduntavia eläimiä. Perinnebiotooppien lajiston varjelemisesta ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä on etua myös ilmaston muuttumiseen sopeutumisessa, sillä monimuotoinen ympäristö on sietokykyisempi ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteista kohtaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää saada lisää ketoja ja tuoreita niittyjä hoidon piiriin. Rantaniityt, lintuvedet ja metsälaitumet hyötyvät etenkin nautaeläinten laidunnuksesta, sillä isokokoiset eläimet muokkaavat tehokkaasti maata sorkkien painuessa syvälle ja levittäessä samalla siemeniä.
Perinnebiotooppien laidunnus ja laiduntavien eläinten hyvinvointi tukevat toisiaan
Nautatilat ovat avainasemassa uhanalaisten perinnebiotooppien suojelussa, ja tilojen hiilijalanjälkeä voidaan kompensoida lisäämällä luonnon monimuotoisuutta. Laidunnus perinnebiotoopeilla antaa naudoille mahdollisuuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen, ravinnonhankintaan ja laumassa toimimiseen sekä edistää muun muassa sorkkaterveyttä ja lihaskuntoa.
Perinnebiotooppilaitumilla on tärkeää huomioida laiduntavien eläinten riittävä energiansaanti. Perinnebiotoopit ovat tyypillisesti ravinneköyhiä aloja ja esimerkiksi ylikasvaneet, rehevöityneet niityt eivät tyypillisesti ole perinnebiotooppialoja, sillä perinnebiotooppikasvit eivät kykene kilpailemaan korkeiden heinäkasvien kanssa. Korkeatuottoiset lypsylehmät eivät välttämättä saa ravinneköyhiltä perinnebiotooppilaitumilta riittävästi energiaa. Maitotilojen hiehoille ja umpilehmille perinnebiotooppilaidunnus sen sijaan soveltuu hyvin, sillä niin pienempi ravinnontarve on mahdollista täyttää oikein suunnitellulla ja toteutetulla perinnebiotooppilaidunnuksella.
PerinneHyvä-hanke tähtää luontokadon hillitsemiseen
PerinneHyvä-hankkeen tarkoitus on edistää eläinten hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa viljelijän mahdollisuuksia vaikuttaa oman tilansa luontoarvoihin ja hiilijalanjälkeen. Hankkeessa kartoitetaan ja kunnostetaan perinnebiotooppialoja sekä arvioidaan ja kehitetään nautatilojen mahdollisuuksia kompensoida laskennallisesti hiilijalanjälkeään perinnebiotooppien perustamisen, kunnostamisen ja hoidon avulla. Hankkeessa kartoitetaan myös mm. luonnonlaidunnuksen vaikutusta eläinten hyvinvointiin ja tilallisten työtaakkaan.
Nyt laidunkauden alkaessa hankkeessa on käynnissä hiehojen hyvinvoinnin mittaaminen ennen laitumille laskua. Mittauksessa hyödynnetään tieteellisen näyttöön ja toistettavuuteen perustuvaa, kansainvälistä eläinten hyvinvoinnin Welfare Quality-mittausprotokollaa hiehoille soveltuvin osin. Mittaus kertoo hiehojen hyvinvoinnin lähtötason ennen laidunkauden alkua. Laidunkaudella eläinten hyvinvointia seurataan säännöllisesti ja kauden päättyessä hyvinvointimittaus toistetaan, jotta laidunnuksen vaikutus hiehojen hyvinvointiin saadaan selville.
Voisiko perinnebiotooppien laidunnus olla osa tulevaisuuden ilmastoratkaisua?
PerinneHyvä-hankkeessa on pohdittu, olisiko tulevaisuudessa mahdollista, että kotieläimet laiduntaisivat taas kattavammin perinnealoiksi mieltämiämme aloja ympäri Suomen. Viljeltäisiinkö karjan talvikauden säilörehut ja heinät vain nurmiviljelyyn soveltuvilla aloilla etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja muut peltoalat olisi varattu valkuais- ja viljakasvien viljelyyn pääpainona ihmisten ravinnoksi?
”Tämä vaatisi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentymistä ja eläinperäisten tuotteiden arvon merkittävää kasvua, mutta tulevaisuudessa edessä voi olla siirtyminen kohti perinteistä toimintaa isommassakin mittakaavassa. Meillä Suomessa on laajoja aloja, joilla ei sääolojen ja sijainnin vuoksi voida kannattavasti viljellä juuri muuta kuin laiduneläinten nurmea.””, pohtii PerinneHyvä-hankkeen koordinaattori Essi Wallenius.
”Tuottajien kuuluu saada työstään riittävä, kannattavan yritystoiminnan mahdollistava korvaus. Kuluttajat taas toivovat näkevänsä enemmän eläimiä laitumilla ja ulkona. Meillä on eläinryhmiä, joille perinnebiotooppialat tarjoavat virikkeellisen, lajinmukaisen koko laidunkauden ajaksi. Miksi emme siis toteuttaisi siinä samalla luonnon monimuotoisuuden edistämistä! Perinnebiotooppialojen suojelu ja hoito laiduntavien eläinten avulla tulee luontevasti kehittyvän maatalouden ohessa ja arvokkaana osana sitä, kunhan tilalliset ja maanomistajat sekä kuluttajat ja valtio lyövät viisaat päänsä yhteen”, Wallenius summaa PerinneHyvä-hankkeen potentiaalin.
***
PerinneHyvä -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonepäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Laita seurantaan hankkeen instagram-tili perinnehyva!
Lue lisää:
PerinneHyvä – perinnebiotoopeilla hyvinvointia luonnolle ja naudoille
Perinnebiotoopit laitumina tuovat hyvinvointia luonnolle ja naudoille
Laidunnus edistää eläinten hyvinvointia ja lisää luonnon monimuotoisuutta