Avainsana-arkisto: eläinlaki

Valtioneuvosto on antanut 22.9. eduskunnalle esityksen eläinten hyvinvointilaiksi. Eduskunnan käsittelyn jälkeen lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 aikana. Laissa tulee olemaan uusia työkaluja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta lakiesityksen on kritisoitu jättävän myös paljon toivomisen varaa. Lain tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja suojelu sekä eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen. Laki vihdoin kansanedustajien käsiin…

Uuden eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Alun perin tähän yhteyteen oli suunniteltu myös mainintaa eläimen itseisarvoon perustuvasta kunnioittamisesta. Itseisarvo olisi riippumaton eläimen käyttötarkoituksesta ja taloudellisesta tai muusta arvosta ihmiselle. Eläimen itseisarvo mainitaan lain perusteluissa, mutta luonnoksen lakitekstiin asti kirjaus ei päätynyt. ­ Lakiehdotuksen…

Uusi lakiluonnos painottaa jokaisen kansalaisen vastuuta eläimistä, niin lemmikeistä, tuotantoeläimistä kuin luonnoneläimistäkin. Jokaisella meistä on velvollisuus auttaa sairasta tai loukkaantunutta eläintä. Jatkossa luonnonvaraista eläintä ei kuitenkaan saisi ottaa pitkäaikaiseen hoitoon, mitään selkärankaista eläintä ei saisi ottaa luonnosta lemmikiksi, eikä lemmikkieläimiä saisi päästää lisääntymään hallitsemattomasti ja muodostamaan puolivillejä populaatioita. Kadonneen lemmikin etsimisessä olisi toimittava aiempaa nopeammin,…

Uuden eläinten hyvinvointilain vaatimuksiin kuuluu, että eläimiä on kohdeltava hyvin ja kunnioittavasti. Perusteena on, että eläinten kohtelulla on keskeinen merkitys eläimen hyvinvoinnille kaikissa niissä tilanteissa, joissa ihminen on tekemisissä eläimen kanssa. Eläimen ja hoitajan välinen hyvä suhde on keskeinen tekijä eläimen kokonaishyvinvoinnin kannalta. Uutena vaatimuksena lakiluonnokseen sisältyy säännös eläimen totuttamisesta käsittelyyn ja pito-olosuhteisiin. Uutta olisi…

Uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksessa kielletään aiheuttamasta eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Eläimille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä tulisi jatkossa käyttää kivunlievitystä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi vasikoiden nupoutusta ja porsaiden kastrointia kipulääkittyinä. Vaatimuksesta tullaan säätämään tarkemmin asetustasolla. Kipulääkityksen vaatimuksesta voitaisiin jatkossa poiketa ainoastaan silloin, kun toimenpiteestä aiheutuu vain lievää tai hetkellistä kipua tai jos on kyse hätätilanteesta. Erikseen kiellettäisiin…

Juominen ja syöminen ovat jokaisen eläimen perustarpeita. Puhtaan juomaveden saanti ja sopiva määrä oikeanlaista ravintoa ovat hyvinvoinnin edellytyksiä, ja puutteet niissä näkyvät hyvinvoinnin heikkenemisenä ja esimerkiksi tuotantoeläimillä tuotoksen laskuna. Uuteen eläinten hyvinvointilakiin suunniteltiin kirjattavaksi vaatimus jatkuvasta vedensaannista, mutta nyt lausunnoilla olevan luonnoksen mukaan jatkuvaa vedensaantia ei edellytettäisi. Sopiva vedensaanti toteutuu parhaiten, kun vettä on jatkuvasti…

Mahdollisuus toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeita on olennainen osa eläimen hyvinvointia. Käyttäytymistarve tarkoittaa eläimen normaalin kehittymisen sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi välttämätöntä käyttäytymistä. Vaatimus eläimen mahdollisuudesta tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen on kirjattu useaan kohtaan eläinten hyvinvointilain luonnoksessa. Käyttäytymistarve on olemassa olosuhteista riippumatta Eläimen tarve käyttäytyä tietyllä tavalla on olemassa riippumatta siitä, onko käyttäytyminen eläimen elinympäristössä mahdollista ja…