Valtioneuvosto on antanut 22.9. eduskunnalle esityksen eläinten hyvinvointilaiksi. Eduskunnan käsittelyn jälkeen lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 aikana. Laissa tulee olemaan uusia työkaluja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta lakiesityksen on kritisoitu jättävän myös paljon toivomisen varaa. Lain tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja suojelu sekä eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen.
Laki vihdoin kansanedustajien käsiin
Elämme kotimaisen eläinten suojelun ja hyvinvoinnin lainsäädännön historiallisia aikoja: hallitus on päässyt yksimieleisyyteen 12 vuotta valmistellun, kahden hallituksen puitavana olleen eläinten hyvinvointilain sisällöstä. Lakiesitys on annettu eduskunnalle torstaina 22.9., josta se etenee valiokuntien käsittelyyn. Toteutuessaan laki tulee voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta.
Laki tulee hieman muuttamaan tuotantoeläinten pitoa ja hoitoa sekä parantamaan esimerkiksi kissojen ja koirien hyvinvointia. Muutoksiin on kutenkin varattu hyvin aikaa, sillä tuotantoeläinten kohdalla lakiesitykseen sisältyy pitkiä siirtymäaikoja.
Parsilypsylehmien ja -hiehojen vuotuinen jaloitteluaika pitenee vähintään 90 päivään
Parressa kytkettyinä pidettävät lypsylehmät ja hiehot pitää ensi vuoden alusta päästää vähintään ulkojaloittelutilaan vähintään 60 päivänä ajanjaksolla 1.5.–30.9. sekä vähintään 30 päivänä ajanjaksolla 1.10.–30.4. Jaloittelutilan on oltava minimissään 50 m2. Nautaa kohden ulkojaloittelupinta-alaa on oltava vähintään 6 m2. Parsinavettatila voi saada vapautuksen vaatimuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja enintään vuoden 2034 loppuun. Ulkojaloitteluvapautus voidaan myöntää, jos tilalla ei ole sopivaa laidunta tai jaloittelutilaa ei ole mahdollista kohtuudella järjestää, tai jos vaatimuksen noudattaminen on kohtuutonta liikenteeseen, maastoon tai etäisyyteen liittyvistä syistä.
Karjuporsaiden kastraatiossa kipulääkettä heti, puudutetta siirtymäajalla, 12 vuoden jälkeen ei enää kirurgista kastraatiota
Hyvinvointilaki muuttaa eläinten hoidon käytäntöjä: se edellyttää jatkossa kivunlievitystä kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Vaatimuksesta voi poiketa vain hätätilanteessa, tai jos toimenpiteestä aiheutuu ainoastaan lievää tai hetkellistä kipua.
Lain tullessa voimaan karjuporsaille on annettava kirurgisen kastraation yhteydessä tulehduskipulääkettä. Vuoden 2027 alusta kirurgisen kastraation yhteydessä porsaille on lisäksi annettava paikallispuudutus. Karjuporsaiden kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla, vuoden 2035 alusta.
Vettä saataville jatkuvasti, mutta poikkeuksiakin jää
Nisäkkään ja linnun pysyvässä pitopaikassa eläimellä pitää jatkossa olla aina juomavettä saatavilla. Jatkuvaa juomavettä ei vaadita vastasyntyneille tai vastakuoriutuneille, laajoilla alueilla luonnonmukaisissa olosuhteissa tarhattaville, luonnonvaraisille eläinlajeille eikä poroille, joiden saatavilla on rajoituksetta puhdasta lunta. Vedensaantivaatimus ei myöskään päde poikkeuksellisen vaikeissa sääolosuhteissa tai jos eläimen vedensaantia joudutaan eläinlääketieteellisistä syistä rajoittamaan.
Jatkuvan veden vaatimukseen on poikkeuksia, jotka koskevat turkiseläimiä, igluvasikoita ja rekikoiria. Näillekin eläimille on kuitenkin aina tarjottava sulaa vettä vähintään kolme kertaa päivässä.
Turkistiloilla jatkuvaa vedensaantia edellytetään vasta vuoden 2030 alusta. Vettä ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvasti saatavilla samana vuonna syntyneille vieroitetuille pennuille eikä siitoksesta poistetuille eläimille silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy. Tällöin eläimille on tarjottava sulaa vettä vähintään kolme kertaa päivässä.
Myöskään vasikoiden siirrettävissä ulkokarsinoissa (joissa vasikalla on käytössään vain kevytrakenteinen säänsuoja; esim. iglut) ja ammattimaisilla rekikoiratarhoilla ei edellytetä jatkuvaa vedensaantia eläimille silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy. Tällöin vasikoille ja rekikoirille on tarjottava vettä vähintään kolme kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan on saatava jatkuvasti puhdasta vettä, kuin myös kaikkien vasikoiden kuumalla säällä. Imettävillä nartuilla ja vieroittamattomilla koiranpennuilla on aina oltava vettä saatavilla.
Ei viimeistä käyttöpäivää parsinavetoille eikä porsimishäkeille
Eläimen liikkumisen rajoittaminen sen pitopaikassa tulee uuden lain voimaanastuessa periaatteessa kielletyksi. Poikkeuksellisesti lypsylehmien ja hiehojen kiinnipito parsissa sekä emakoiden ja ensikoiden pito porsimishäkeissä sallitaan edelleen olemassa olevissa rakennuksissa näiden käyttöiän loppuun. Parsinavetoihin ei enää saa lisätä parsipaikkoja, mutta olemassa olevia parsia saa peruskorjata. Muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen jatkuva kytkettynä pitäminen loppuu viiden vuoden siirtymäajalla, vuoden 2028 alusta.
Uusien porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kielletään ensi vuoden alussa. Emakoiden ja ensikoiden pidempiaikainen (yli 8 vrk) pito tiineytyshäkeissä kielletään 12 vuoden siirtymäajalla eli vuoden 2035 alusta. Kielto koskee uusia ja toiminnassa olevia sikaloita. Olemassa olevien porsitushäkkien käyttöä voi jatkaa niiden käyttöiän loppuun saakka. Porsitushäkkien määrää sikalassa ei saa lisätä. Eläinten hyvinvointikorvauksin ja investointituin pyritään vauhdittamaan tiineytyshäkeistä luopumista ja vapaaporsitukseen siirtymistä.
Kissan- ja koiranpentujen maahantuontiin ja myyntiin tiukennuksia
Eräs lakiesityksen täysin uusista pykälistä koskee kissan- ja koiranpentujen maahantuontia. Pykälä kieltää alle kuuden kuukauden ikäisten koiran- ja kissanpentujen tuonnin Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu Suomessa edelleen neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Tavoitteena on puuttua aiempaa tehokkaammin pentutehtaissa tuotettujen pentujen tuontiin ja myyntiin Suomessa.
Toinen täysin uusi pykälä asettaa vähimmäisvaatimukset tiedoille, joita on annettava koirien ja kissojen myyntiä tai muuta luovutusta koskevassa markkinoinnissa. Ilmoituksissa on oltava myyjän tai muun luovuttajan nimi, mahdollinen tieto ammattimaisesta kasvatustoiminnasta ja siihen liittyvä tunnus, eläimen syntymäaika, ikä tai arvio iästä, eläimen syntymämaa ja sijaintipaikka. Eläimen sairauden tai vahingoittumisen lisäksi ostajalle tai vastaanottajalle on ilmoitettava myös muut eläimen hyvinvoinnin kannalta oleelliset tiedot. Säännöksen tarkoituksena on parantaa myytävien tai muutoin luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyyttä nykyisestä.
Laki rajoittaa myös eläinten luovutusta tietynlaisissa tilaisuuksissa tai paikoissa: esimerkiksi eläinten luovuttaminen arpajais- tai kilpailuvoittona kielletään, samoin kuin eläinten myynti toreilla ja markkinoilla. Koirien, kissojen, frettien ja isojen papukaijojen myynti eläinkaupoissa kielletään, eikä eläimiä saa luovuttaa pysyvästi alle 16-vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta.
Sairaalloisia piirteitä tavoitteleva eläinjalostus kielletään
Uusi laki tarkentaa ja selkeyttää eläinjalostusta koskevaa sääntelyä. Eläinten jalostuksella tulee lain mukaan pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Jalostuksessa tulee jatkossa käyttää fyysisesti ja psyykkisesti terveitä eläimiä, joiden voidaan olettaa periyttävän näitä ominaisuuksia myös jälkeläisilleen. Laki kieltää sellaisen eläimen käyttäminen jalostukseen, joka ei perinnöllisen ominaisuuden tai sairauden takia kykene lisääntymään luonnollisesti tai jonka hyvinvoinnille lisääntymisestä todennäköisesti aiheutuisi merkittävää haittaa.
Uutena vaatimuksena säädetään nisäkkäiden omistajan tai pitäjän velvollisuus estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Pykälän tarkoituksena on ohjata eläinjalostusta yhä enemmän eläinten hyvinvointia huomioivaan suuntaan.
Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin sisällytetään eläinlääkäreille velvollisuus ilmoittaa koirilla ja kissoilla diagnosoimistaan eläimen jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista. Eläinlääkärin on tehtävä ilmoitus aina, kun hän tekee eläimelle toimenpiteitä perinnöllisten vikojen johdosta (esimerkiksi hengitysteitä avaavat leikkaukset tai keisarinleikkaukset koiraroduilla, jotka eivät pysty synnyttämään luonnollisesti). Laki tulee sovellettavaksi koirien osalta vuoden 2024 alusta ja kissojen osalta vuoden 2027 alusta.
Positiivilista kattaa sallitut lajit
Uusi laki säätää lajit, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, sirkuseläimenä tai kiertävässä eläinnäyttelyssä. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että näissä tarkoituksissa pidetään vain eläimiä, joiden pito voidaan käytännössä järjestää lain edellyttämällä tavalla. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myöhemmin lajeista, joita saa pitää seura- ja harrastuseläiminä.
Tulli on uusi eläinsuojeluviranomainen
Eläinten hyvinvoinnin valvonnan viranomaisjärjestelmä säilyy muuten ennallaan, mutta Tulli saa toimivallan valvoa eläinten hyvinvointisäännösten noudattamista EU:n sisärajoilla. Uudistus auttaa lakiin sisältyvän koiran- ja kissanpentujen tuontikiellon valvontaa.
Kissat rekisteriin todennäköisesti 2026 alussa
Uusi eläinten hyvinvointilaki ei velvoita kissanomistajaa merkitsemään ja rekisteröimään lemmikkiään, mutta kissojen merkintä ja rekisteröinti säädetään pakollisiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) nojalla. Tämä tapahtuu näillä näkymin vuoden 2026 alusta alkaen.
Loukkaantuneet luonnonvaraiset eläimet asiantuntevaan hoitoon
Uusi laki täsmentää loukkaantuneiden tai muuten avun tarpeessa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitoa koskevia säännöksiä ja laajentaa sääntelyä. Edelleen jokaisen kansalaisen on lain mukaan pyrittävä auttamaan avun tarpeessa olevaa luonnonvaraista eläintä. Tällaista eläintä ei kuitenkaan saa jatkossa ottaa hoitoon, vaan sille saa antaa vain ensiavun. Sen jälkeen eläin on joko palautettava luontoon, toimitettava asiantuntevaan jatkohoitoon tai lopetettava. Luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittamisesta tulee lain myötä ilmoituksenvaraista toimintaa.
***
Edellä mainittujen muutosten lisäksi lakiluonnokseen sisältyy kirjauksia esimerkiksi eläinkilpailuista sekä kielletyistä välineistä ja laitteista. Kaikkiaan hallituksen ehdotus uudeksi laiksi on yli 300-sivuinen paketti, joka sisältää uutta ja säilyttää vanhaa, mutta jättää myös toivomisen varaa eläinten hyvinvoinnin kannalta.
Valtioneuvoston istunnon jälkeen eduskunta keskustelee lakiesityksestä ja valiokunnat käsittelevät esitystä kuullen asiantuntijoita. Eduskunnan oletettavasti hyväksyttyä lakiesityksen laki tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alussa, mutta todennäköisesti vasta hieman myöhemmin.
Lakiuudistuksen jälkeen käynnistyy täydellä vauhdilla lakia täydentävien asetusten valmistelu. Lakiin sisältyy laajat asetuksenantovaltuudet, joten asetusten säätämisellä on ratkaiseva merkitys sille, millainen käytännön vaikutus lainsäädännöllä tulee eläinten hyvinvoinnille olemaan. Kiireellistä valmistelua odottavat tällä hetkellä ainakin asetukset jalostuksesta ja eläimille tehtävistä kivuliaista toimenpiteistä, sekä lajikohtaisista säädöksistä asetus turkiseläinten suojelusta.
Lue lisää:
Ministeri Antti Kurvisen tiedotustilaisuus katsottavissa YouTubessa