Siirry sisältöön
Takaisin

Lakiluonnos ei tunnusta eläimen itseisarvoa

kaloja kasvatusaltaassa

Uuden eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Alun perin tähän yhteyteen oli suunniteltu myös mainintaa eläimen itseisarvoon perustuvasta kunnioittamisesta. Itseisarvo olisi riippumaton eläimen käyttötarkoituksesta ja taloudellisesta tai muusta arvosta ihmiselle. Eläimen itseisarvo mainitaan lain perusteluissa, mutta luonnoksen lakitekstiin asti kirjaus ei päätynyt. ­

Lakiehdotuksen perustelujen mukaan eläinten kunnioittamisen taustalla on ajatus siitä, että eläimellä on itseisarvo, joka on riippumaton eläimen arvosta ihmiselle. Eläin on siis itsessään arvokas. Myös ihmiselle hyödyttömillä ja jopa haitallisilla eläimillä on itseisarvo. Itseisarvon vastakohta on välinearvo, jolloin ihminen hyötyy eläimestä jollain tavalla. Välinearvoa on esimerkiksi tuotantoeläimillä, seura- ja harrastuseläimillä, koe-eläimillä ja sirkuseläimillä.

Eläinten kunnioittamisen ja itseisarvon tunnustamisen tarve tuli esiin lakia valmistellessa pohdittaessa tilanteita, joissa eläimelle ei välttämättä aiheudu suoranaista hyvinvointihaittaa, mutta jotka koetaan eläimen arvoa alentavina. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi eläimen asettaminen somisteen tai esineen asemaan taiteessa tai viihteessä. Myös lemmikkieläinten tatuointi, turkin värjääminen tai eläimen seksuaalinen hyväksikäyttö sotivat eläimen itseisarvon käsitettä vastaan. Luonnonvaraisten eläinten kunnioittamisen tarve taas on tullut esille pohdittaessa, onko villieläimiä tarpeen pitää sirkuksissa tai voidaanko luonnonvaraisia eläimiä ottaa luonnosta lemmikiksi.

EU:n perustamissopimuksessa, ns. Lissabonin sopimuksessa eläimet on tunnustettu tunteviksi olennoiksi. Tämä on otettava huomioon EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Eläinten itseisarvo on kirjattu tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annettuun direktiiviin (2010/63/EU). Maininta itseisarvosta on myös esimerkiksi Norjan, Alankomaiden ja Sveitsin eläinsuojelulaeissa. Hieman yllättäen Ruotsi ei tässä vedä pitempää kortta: eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä sielläkin ehdotettiin itseisarvon kirjaamista lakiin, mutta lopulta se jäi vain maininnaksi lain perusteluissa.

Itseisarvo ei estäisi eläinten käyttöä

Itseisarvon tunnustamisella ei ollut tarkoitus torpata nykymuotoista eläintuotantoa, lemmikkieläinten pitoa eikä eläinten käyttöä koe-eläiminä. Itseisarvoiselle eläimelle olisi edelleenkin ollut sallittua aiheuttaa kipua ja kärsimystä, jos siihen on olemassa hyvin perusteltu tarve. Perusteeksi kelpaisi esimerkiksi nupoutuksessa eläimen ja sen hoitajan turvallisuuden varmistaminen, tai kastraation yhteydessä eläinten hoidon ja pidon helpottuminen tai tuotannollis-taloudellisesti perusteltavissa oleva tarve. Itseisarvoa ei myöskään ollut tarkoitus tulkita niin, ettei tuotantoeläintä voisi teurastaa tai lemmikkieläintä lopettaa. Eläimen elämää tulisi kunnioittaa, mutta itseisarvon tunnustaminen ei estäisi ihmistä päättämästä eläimen elämää tarpeen vaatiessa. Itseisarvon käsite tulkittaisiin siis hieman eri tavoin kuin filosofian kontekstissa yleensä.

Käytännössä eläimen itseisarvon tunnustaminen laissa ei muuttaisi myöskään eläimen oikeudellista asemaa. Eläin olisi edelleen lain silmissä esine, jolla on omistaja. Itseisarvo ei tekisi eläimestä oikeussubjektia, eli eläimelle ei edelleenkään voitaisi säätää oikeuksia tai velvollisuuksia. Eläimen lopettamisen yhteydessä itseisarvo ja kunnioittaminen olisi otettava huomioon siten, että eläin lopetetaan tavalla, joka aiheuttaa sille mahdollisimman vähän kärsimystä.

Itseisarvo ja eläimen kunnioittaminen tukevat toisiaan

Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että velvoite eläinten hyvään kohteluun perustuu ajatukseen eläimen itseisarvosta ja sen aiheuttamaan velvollisuuteen kunnioittaa ja kohdella eläintä sen arvon edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi jokaiselle kansalaiselle säädetty velvollisuus auttaa avun tarpeessa olevaa eläintä sekä kielto pitää eläimiä näyteikkunassa tai arpajais- tai kilpailuvoittoina heijastavat lakiehdotuksen tavoitetta eläinten kunnioittamisesta ja samalla itseisarvon tunnustamisesta. Lakiehdotukseen niin ikään sisältyvät eläinseksin kriminalisointi ja kielto lopettaa eläimiä viihdetarkoituksessa perustuvat myös ajatukseen eläimen itseisarvon kunnioittamisesta.

Eläinten kunnioitusta voi parhaiten osoittaa toimimalla käytännössä eläinten hyvinvointia edistävällä tavalla. Itseisarvon tunnustaminen taas edellyttää oivallusta siitä, ettei eläintä kuulu kunnioittaa moraalisesta velvollisuudentunnosta, vaan yksinkertaisesti siksi, että jokainen eläin on itsessään arvokas yksilö.

Eläinten itseisarvoisen kohtelun edistäminen yleisemmin yhteiskunnassa sopisi eläinasiavaltuutetun tehtäväksi. Virkavastuulla eläinten hyvinvointia edistävä eläinasiavaltuutettu voisi seurata ja arvioida ihmisen toimintaa ja sen vaikutusta eläimiin. Valtuutettu katsoisi asioita eläimen näkökulmasta ja nostaisi julkiseen keskusteluun eläinten hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Mainintaa eläinasiavaltuutetun (tai eläinsuojeluasiamiehen) viran perustamisesta ei ole kirjattu nyt lausunnoilla olevaan lakiluonnokseen.

 

Voit lausua lakiluonnokseen eläinten itseisarvosta ja eläinasiavaltuutetun tarpeellisuudesta osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Lakiluonnoksen ensimmäisen luvun pykälässä 1 lain tarkoitukseksi mainitaan eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen, mutta itseisarvo-sanaa ei lakitekstistä löydy.

 

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.