Blogi

Eläinten hyvinvointikeskus on vuosien varrella saanut paljon palautetta kansalaisilta ja sidosryhmiltä – niin risuja kuin ruusujakin. Viime syksynä päätimme ottaa härkää sarvista ja kysyimme, millaisena EHK nähdään ja miten meidän tulisi jatkossa toimia. Vastaukset vaihtelivat kovin vastaajan taustasta riippuen, mutta yksi asia pysyi: EHK:n toivottiin jatkavan työtä eläinten hyvinvoinnin eteen kertomalla yleistajuisesti hyvinvointitutkimuksesta ja sen tuloksista kansalaisille.

Metsästettäessä on käytettävä menetelmiä, jotka lopettavat eläimen tuntoisuuden välittömästi ja varmistavat eläimen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Metsästysasetusta on esitetty muutettavaksi niin, että hirvenmetsästys jousiaseella sallittaisiin. Tutkimustietoa jousimetsästyksen tehokkuudesta tai paremmuudesta kiväärimetsästykseen verrattuna ei juuri ole. Uusia pyyntimenetelmiä ei kuitenkaan tulisi ottaa käyttöön, jos niistä on vaarana aiheutua pyydettäville eläimille enemmän kärsimystä kuin parhaillaan käytössä…

Oletko eläinten hyvinvoinnista kiinnostunut viestinnän opiskelija tai muuten vaan viestinnän hyvin hanskaava harjoittelupaikan etsijä? Meillä on paikka auki ensi lokakuuksi kansainvälisen seminaarin viestintä- ja järjestelytehtäviin, haastavana mutta palkitsevana teemana luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi.

Voiko possun hyvinvoinnin maistaa sen kyljyksestä, tai lypsääkö hyvinvoiva lehmä enemmän kuin muut? Testaa tietosi – oletko samaa mieltä kuin eläinten hyvinvoinnin tutkijat?

Suomessa tilastoidaan joka vuosi noin 700 eläinsuojelurikosta. Lisäksi eläinten vartioimatta jättämisestä rapsahtaa vuosittain 300 tuomiota ja koirien irti pitämisen aiheuttamista järjestysrikkomuksista 500 seuraamusta. Aikaisemmin eläimiin liittyvien rikosten tutkinta oli hajallaan eri ryhmissä, ja resurssien puutteen vuoksi osa rikoksista jouduttiin jopa jättämään tutkimatta. Viime vuonna Helsingin poliisi perusti eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmän, joka on jo osoittanut…

Mikä poroa stressaa, miten poron hyvinvointi toteutuu talvella, ja kuinka pitkä on poronkusema? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan edellisessä kokouksessa poroeläinlääkäri Hanna Nurmelta ja Paliskuntain yhdistyksen Anne Ollilalta. Moni kokouksen osallistuja toivoi, että poroille saataisiin hyvinvointia säätelevä asetus. Ihmiskäsittely stressaa puolivilliä poroa Poro on puolivillin luonteensa vuoksi herkästi ihmisen käsittelyssä stressaantuva…

Hyönteisten kykyä tuntea kipua on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta yhteistä tiedeyhteisön näkemystä kivuntunnosta ei ole olemassa vieläkään. Vähäisen näytön ja tutkimustiedon puutteellisuuden vuoksi moni tutkija kehottaa hyönteisten käsittelyssä koe-eläiminä, ravinnoksi ja rehuksi kasvatettavina eläiminä sekä lemmikkieläiminä noudattamaan varovaisuusperiaatetta: kun ei tiedetä varmaksi, pyritään välttämään tarpeetonta kivun mahdollisuuttakin. Käytännössä tämä kaunis periaate ei kuitenkaan toteudu esimerkiksi…

Arvojen ja asenteiden jyrkentyminen yhteiskunnassa näkyy siinä, millaista ruokaa syömme. Talouden sanelemien vaihtoehtojen ohella kuluttajille on kuitenkin annettava mahdollisuus tehdä myös arvovalintoja, kuten valita eläinten hyvinvointia edistäviä tuotteita tavanomaisten sijaan. Eläinten hyvinvointimerkki on keino tehdä arvoja näkyviksi, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen Terhi Latvala oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan. Eläintiloille apua yhteisestä maatalouspolitiikasta Uusi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) aikakausi jo sarastaa, ja…

Hupsis tupsis nisset ja nassut, joulu on täällä taas. Muistetaan pitää suklaat, rusinat ja muut jouluherkut karvakuonojen ulottumattomissa, kissat erossa kynttilöistä ja lahjanaruista, ja toivotetaan myös tallin eläimille hyvää joulua. Jos jouluruokien sulattelulta jää aikaa, tässä vielä muutama lukuvinkki pyhien ajalle: Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin – kirjolohen elämä ja teot nyt paketissa Sika tahtoo…

Ruokapöytiimme kasvatettavan kirjolohen elämästä kertova tietopaketti on juuri julkaistu eläintieto.fi -verkkosivuilla. Kolmiosainen tietopaketti valottaa kirjolohen hyvinvoinnin osa-alueita mätimunasta teurastukseen, vedenlaadusta virikkeisiin, kalan näkökulmasta katsottuna. Kirjolohi on Suomen luonnossa vieraslaji; se elää meillä vain kasvatettuna ruokakalana, joten ihmisen tarjoaman elinympäristön laadulla on suuri merkitys suomalaisen kirjolohen hyvinvoinnille. Kirjolohi kuuluu moneen suomalaiseen ruokapöytään, mutta silti sen hyvinvoinnista,…