Blogi

Koirien tarvikkeisiin, eläinlääkärikuluihin ja vakuutuksiin käytetään keskimäärin enemmän rahaa kuin kissojen vastaaviin. Eroa selittää tuoreen tutkimuksen mukaan se, että koiranomistajat kokevat voimakkaammin olevansa omistajana vastuussa koirasta ja siten kiintyneempiä koiraansa kuin kissanomistajat kissoihinsa. Omistajuuden kokemukseen taas vaikuttaa lemmikinomistajan näkemys siitä, miten vahvasti lemmikki on hänen hallinnassaan. Jos koira käyttäytyy kissamaisesti tai kissa koiramaisesti, omistamisen kokemus…

Kananmunat kuuluvat perinteiseen pääsiäisenviettoon, mutta munaostoksilla on syytä olla tarkkana: kanamunien kauppanimiä on lukuisia, mutta tuotantotapoja on vain neljä. Kananmunassa olevan leiman ensimmäinen numero kertoo munien tuotantotavan. Tuotantotapa ei yksin määritä kanan hyvinvointia, mutta se kertoo hyvinvoinnin edellytyksistä ja kanojen lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksista. Pääsiäisestä selviytyy myös helposti ilman munia vegaanisten vaihtoehtojen avulla. Numero munassa kertoo…

Eläimet ovat kautta aikojen olleet mukana ihmisten arjessa ja juhlassa tavalla tai toisella. Eläimen osuus tapahtumiin on usein kuvattu tekemisen kohteena olemisena, ei aktiivisena tekijänä. Syy tähän lienee se, että tarinoita ovat kertoneet ja taltioineet aina ihmiset itse – eläimen oma näkemys asemastaan voisi hyvinkin olla toisenlainen. Eläimen rooli toimijana harvinainen historiallisissa aineistoissa Eläinhistorian tutkimusta…

Tulisiko suomalaisille eläintuotteille kehittää merkintä, joka edistäisi ja toisi näkyvästi esiin eläinten hyvinvoinnin eteen tehtyjä toimenpiteitä tiloilla? Miten kuluttajat ottaisivat merkin vastaan, ja mitä he siltä toivoisivat? Luonnonvarakeskuksen tutkija Terhi Latvala on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin eläinten hyvinvointimerkkihankkeen puitteissa ja kertoo tuloksista oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan. Kuluttajat positiivisia hyvinvoinnin kehityksen suhteen Kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan kasvaa ja…

Eläinten hyvinvointikeskus järjestää opiskelijoille suunnatun keskustelutilaisuuden, Tulevaisuuspaneelin, Helsingissä 3.4.19. Tilaisuudessa on tarkoitus kartoittaa, mikä eläimissä ja niiden hyvinvoinnissa koskettaa ja kiinnostaa opiskelijoita – etenkin sellaisia opiskelijoita, joiden tuleva työura saattaa liittyä jollain tapaa eläimiin. Tulevaisuuspaneeli avuksi Eläinten hyvinvointi ja asema ihmisen hoidossa lemmikkinä, tuotantoeläimenä tai koe-eläimenä kiinnostavat yhä useampia. Eläinten pitoon ja käyttöön liittyy kysymyksiä,…

Hallituksen eron myötä luonnos uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi raukesi. Eläinten hyvinvoinnista päättäminen jää näin ollen uuden eduskunnan tehtäväksi. Uudesta hallituksesta riippuen lakiehdotusta voidaan lähteä viemään eteenpäin nykyisenlaisena tai se voidaan avata uudelleen arvioitavaksi. Meillä äänestäjillä on nyt valta valita, ketkä hyvinvointilain uudistuksen jatkosta seuraavaksi päättävät. Lakiluonnos voi muuttua Eläinten hyvinvointilain uudistus keskeytyi, kun sote- ja maakuntauudistus…

Kasvatettu kala on tuotantoeläin siinä missä sika, nauta tai broilerikin, vieläpä varsin runsaslukuinen sellainen – muista tuotantoeläimistä poiketen kasvatettujen kalojen määriä vain ei tilastoida yksilöinä, vaan kiloina. Suomessa kasvatettavasta kalasta 95 % on kirjolohta. Sitä päätyy monenlaisiin ruokapöytiin ravintola-annoksista joukkoruokailuun ja kotikeittiöihin. Harva kuitenkaan tietää, miten kirjolohta kasvatetaan ja millaisia hyvinvointikysymyksiä kalankasvatukseen ylipäätään liittyy. Tuotantoeläinten…

Vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisen säännöt ja rajoitukset puhuttavat parhaillaan eduskuntaa ja eläinsuojelijoita. Esimerkiksi supikoiran asemaa ehdotetaan muutettavaksi riistalajista rauhoittamattomaksi lajiksi, jolloin kaikki riistalajien pyyntirajoitukset eivät koskisi supikoiran pyyntiä.

Eläinten hyvinvointikeskus on vuosien varrella saanut paljon palautetta kansalaisilta ja sidosryhmiltä – niin risuja kuin ruusujakin. Viime syksynä päätimme ottaa härkää sarvista ja kysyimme, millaisena EHK nähdään ja miten meidän tulisi jatkossa toimia. Vastaukset vaihtelivat kovin vastaajan taustasta riippuen, mutta yksi asia pysyi: EHK:n toivottiin jatkavan työtä eläinten hyvinvoinnin eteen kertomalla yleistajuisesti hyvinvointitutkimuksesta ja sen tuloksista kansalaisille.

Metsästettäessä on käytettävä menetelmiä, jotka lopettavat eläimen tuntoisuuden välittömästi ja varmistavat eläimen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Metsästysasetusta on esitetty muutettavaksi niin, että hirvenmetsästys jousiaseella sallittaisiin. Tutkimustietoa jousimetsästyksen tehokkuudesta tai paremmuudesta kiväärimetsästykseen verrattuna ei juuri ole. Uusia pyyntimenetelmiä ei kuitenkaan tulisi ottaa käyttöön, jos niistä on vaarana aiheutua pyydettäville eläimille enemmän kärsimystä kuin parhaillaan käytössä…