Mitä koe-eläimelle tehdään yleisimmissä eläinkokeissa, ja mitä eläin joutuu silloin kokemaan? Millaisia tavoitteita eläinkokeita tekevillä tutkijoilla on, ja miten hyvin eläinkokeet niihin pystyvät vastaamaan? Entä onko realistista odottaa eläinkokeiden vaihtuvan jossain vaiheessa kokonaan muihin menetelmiin? Muun muassa näihin kysymyksiin porautuu vasta julkaistu kirja Eläinkokeet Suomessa. Vuosittain Suomessa tehdään yli 100 000 koe-eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joten myös koe-eläimet ansaitsevat osansa yhteiskunnallisesta huomiosta ja keskustelusta.
Tutkimuksen edistämiseen, ahdistuksen kanavoimiseen
Eläinkokeet Suomessa on ajankohtainen ja tarpeellinen kirja. Se valottaa koe-eläinasioita monelta kantilta ja kokoaa yhteen koe-eläinten kohtelun asiantuntijoiden näkemyksen. Kirjan toimittajat ja kirjoittajat ovat alansa parhaita osaajia Suomessa: eläinkokeita tekeviä tutkijoita, koe-eläinlainsäädännön parissa työskenteleviä, eläintenpidon ja -käytön etiikkaan perehtyneitä filosofeja, eläinten hyvinvoinnin ja suojelun asiantuntijoita, myös eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien uranuurtajia. Ajankohtaisen tiedon tarjoilun lisäksi kirja opastaa lisätiedon lähteille, siksi se on erinomainen oppikirjana. Kirjaa onkin jo otettu koe-eläinkurssin materiaaliksi, tulevien tutkijoiden koulutukseen.
”Kirja antaa aineksia kosketella kipeää ja vaikeaa aihetta. Se auttaa jäsentämään ja kanavoimaan neuvottomuutta ja ahdistusta rakentavaan ja luottavaisena eteenpäin katsovaan toimintaan eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi”, toteaa kirjan toimittajiin ja kirjoittajiin kuuluva eläinten hyvinvointitutkija Marianna Norring.
Eläinkokeet eläimen näkökulmasta
Kirjassa tuodaan käytännön esimerkkien avulla esiin, miten eläimiä koe-eläinlaitoksissa pidetään ja millaisia kokeita niille tehdään. Näin yksityiskohtaista mutta kansantajuisesti esitettyä tietoa eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja näytteenotosta on harvassa paikassa tarjolla. Kirjassa esitellään muun muassa ihmisen rappeuttavan hermosairauden, amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS:n tutkimuksen yhteydessä usein tehtävät koetoimenpiteet ja niiden vaikutus koe-eläimen, useimmiten hiiren, hyvinvointiin.
Käytännössä koe-eläinten hyvinvointia lähestytään usein kivun ja sen lievityksen tai poistamisen näkökulmasta, mikä ei kuitenkaan riitä tyhjentämään hyvinvoinnin käsitettä. Hyvinvointiin vaikuttaa ennen kaikkea se, miten eläin pystyy sopeutumaan: miten se voi vaikuttaa omiin oloihinsa ja tehdä valintoja sekä toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan.
Keskusteluun eläinkokeiden etiikasta tarvitaan avoimuutta ja uusia näkökulmia
Keskustelu eläinkokeista on Suomessa maltillisempaa ja vähemmän polarisoitunutta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Ehkä eläinkokeilla on meillä laajempi yhteiskunnan hyväksyntä ja viranomaisen hyväksymillä toimilla ja tieteen tekemisellä vakaampi kannatus. Käydäänkö Suomessa kuitenkaan tarpeeksi julkista keskustelua eläinkokeiden eettisestä hyväksyttävyydestä?
Yhtä lailla kuin kivuttomuus ei riitä eläimen hyvinvoinnin takaamiseen, pelkkä 3R eli eläinkokeiden korvaaminen, eläinten käytön vähentäminen ja eläinten hyvinvoinnin parantamin ei riitä, kun keskustellaan eläinkokeiden tarpeellisuudesta ja eettisestä hyväksyttävyydestä.
Avointa keskustelua tarvitaan siitä, mitä eläinkokeilla tavoitellaan, mitä niillä voidaan saavuttaa, ja ennen kaikkea millainen eläinten käyttö hyväksytään yhteiskunnassa. Tähän keskusteluun tarvitaan eläinkokeita tekevien tutkijoiden (lääkärien, eläinlääkärien, biologien jne) lisäksi eetikkoja, filosofeja, yhteiskuntatieteilijöitä, eläinten hoitajia, eläinsuojelijoita, tavallisia kansalaisia. Eläinkokeilla saatu tieto hyödyttää meitä jokaista, joten jokaisella on oikeus osallistua niistä käytävään keskusteluun.
Tärkeää on, että keskusteluun saadaan lisää läpinäkyvyyttä ja moniäänisyyttä: näkemyksiä saavat esittää muutkin kuin koe-eläinten käyttöön vihkiytyneet luonnontieteilijät. Hyvin perustellut näkökulmat eri tieteen aloilta ja kansalaisnäkökulmasta on tervetulleita. Eläinkokeet Suomessa -kirjan lukeminen auttaa avaamaan ja kyseenanalaistamaan omiakin näkemyksiä ja tuomaan niitä perusteluineen paremmin esiin.
Tiedeyhteisöllä on paljon työtä edessään asenteiden muokkaamisessa ja eläinkoetutkimuksen perinteiden purkamisessa ja uudistamisessa. Tutkijoilla ja tiedeyhteisöjen johtohahmoilla on tärkein rooli: viedä aktiivisesti muutosta eteenpäin.
Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila (toim.) 2019: Eläinkokeet Suomessa. Into Kustannus.
Lue lisää eläinkokeista:
Eläinkoelupahakemusten yhteydessä esitettävät yleistajuiset tiivistelmät koesuunnitelmista Aluehallintoviraston verkkosivuilla
Eläinkokeiden etiikka ja tutkijan vastuu
Millaista on koe-eläimen hyvinvointi?
Pieniä tekoja ja suuria linjoja koe-eläinten kärsimyksen vähentämiseksi
Kalasoppa porisee koe-eläintoiminnassa
Neuvottelukunta: koe-eläinten käyttö vähenisi tutkijoiden koulutusta lisäämällä
Tutkijat tuntevat koe-eläinten hyvinvointia edistävät periaatteet