Kuluneella viikolla EU:n maatalousministerit vierailivat Suomessa ja eläinlääkintöpäälliköt kokoontuivat Finlandia-talolla. Yli 200-päisen ministeriseurueen maitotilavierailun aiheisiin kuului muun muassa eläinten hyvinvointi ja terveys sekä antibioottien vastuullinen käyttö eläimillä. Eläinlääkintöpäälliköiden kokouksessa tavoiteltiin jäsenmaiden yhteistä näkemystä eläinten hyvinvoinnin edistämisestä EU:ssa.
Maatalousministerit pikakurssilla eläinten hyvinvoinnista
Maanantaiaamu oli Vihdissä kuuraisen kirkas ja maaseutumaisemat kauneimmillaan, kun EU:n maatalousministerit saapuivat busseilla Moksiin Harjulan tilalle tutustumaan suomalaiseen lypsykarjanpitoon. Ministereille oli järjestetty tilalle useita rasteja, joilla esiteltiin muun muassa eläinten hyvinvointi- ja terveysaiheita, nurmeen perustuvaa ruokintaa ja karjatilan digitalisoitumisen mahdollisuuksia.
Hyvinvointirastilla maatalousministerit saivat pikakertauksen eläinten hyvinvoinnin määritelmästä: hyvinvointi on eläimen oma kokemus senhetkisestä olotilastaan, ja se voi vaihdella hyvästä huonoon. Eläinten hyvinvointikeskuksen Satu Raussi kertoi myös, että hyvinvointia voidaan edistää kahdella tavalla: poistamalla eläimen elämästä negatiivisia kokemuksia (kuten kipua ja pelkoa) ja tarjoamalla eläimelle positiivisia, mielihyvää tuottavia kokemuksia. Esimerkiksi lypsykarjatilalla, jolla vasikat nupoutetaan, negatiivisia kokemuksia voidaan poistaa huolehtimalla tehokkaasta kivunhoidosta. Eläinlääkärin antama rauhoitus, paikallispuudutus ja pitkäkestoinen kipulääkitys tulevat vasikalle tarpeeseen. Positiivisia kokemuksia taas tuottaa esimerkiksi laidunnus: lehmät saavat laitumella toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan, liikkua vapaasti, syödä ja märehtiä yhtä aikaa toisten kanssa ja hoitaa sosiaalisia suhteitaan.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden epävirallinen maatalousministerikokous järjestettiin Helsingissä 22.–24.9. Pääroolissa oli maaperän hiilensidonta maatalouden ilmastotoimena. Kokousta isännöi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Eläinlääkintäpäälliköiden virkamieskokous ääriään myöten täynnä asiaa
Keskiviikkona Suomi sai vieraakseen myös EU:n eläinlääkintäpäälliköt, joiden kolmipäiväinen tapaaminen alkoi tiukka-agendaisella kokouksella Finlandia-talolla. Kokouksen aiheita olivat muun muassa eläinten hyvinvointi kotieläintuotannossa, lemmikkieläinten myynti verkkokaupassa, antibioottiresistenssin ja sikaruton tilanne sekä ruokahuijaukset. Kokouksessa kuultiin useita eri kieliä, ilahduttavan paljon myös suomea. Paikalla oli 11 simultaanitulkkia, jotka tulkkasivat puheen kokousosallistujien kuulokkeisiin reaaliajassa viidellä eri kielellä. Yhteistyön tuloksellisuus ei siis jää aikanakaan kielimuurista kiinni!
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korosti kokouksen avauspuheenvuorossaan tutkimustiedon tärkeyttä eläinten hyvinvointiin liittyvän päätöksenteon taustalla: ”Tutkimukseen perustuva tieto ansaitsee arvostusta. Se on paras pohja neuvotteluille kenen kanssa tahansa, mistä aiheesta hyvänsä.”
Tavoitteena neuvoston päätelmät eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi
Puheenjohtajamaa Suomi on ottanut kunnianhimoiseksi, mutta realistiseksi tavoitteekseen muotoilla EU-komissiolle kaikkien jäsenmaiden yhteisen poliittisen kannanoton tulevaisuuden tavoitteiksi eläinten hyvinvoinnille. Kannanotto, viralliselta nimeltään neuvoston päätelmät, ei ole oikeudellisesti sitova, mutta siinä voidaan pyytää komissiota ryhtymään toimenpiteisiin käsiteltävän asian edistämiseksi. Neuvoston päätelmät on kaikkien jäsenmaiden yksimielisesti hyväksymä kannanotto, mikä takaa sille yksittäisen maan kannanottoa suuremman painoarvon komission käsittelyssä.
Päätelmien taustaksi Suomi oli tehnyt jäsenmaiden eläinlääkintäpäälliköille kyselyn muun muassa uusien eläinten hyvinvointia koskevien EU-säädösten tarpeesta, yhteisen eläinten hyvinvoinnin pakkausmerkinnän tarpeesta, erilaisten eläinten hyvinvoinnin tutkimustiedon ja -keskustelufoorumeiden toiminnasta ja eläinten hyvinvoinnin roolista EU:n kauppaneuvotteluissa unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Kyselyn perusteella uutta lainsäädäntöä tarvittaisiin lypsylehmille, munijakanojen vanhempaispolvelle ja broileriemoille, joilta yhteiset EU-säädökset puuttuvat. EU:n laajuista eläinten hyvinvointimerkkiä taas kaivattiin ainakin maitotuotteille, lihalle ja broilerille.
Kyselyn tulokset käytiin seikkaperäisesti läpi ja niiden perusteella ryhdyttiin muotoilemaan yhteisiä päätelmiä. Tavoitteena on viedä päätelmät EU:n maatalousneuvoston käsittelyyn vuoden lopulla.
Kahvitauolla sikalavierailulle
Lounas- ja kahvitauoille oli kokousedustajien riemuksi varattu vr-laseja, joilla pääsi tutustumaan Ollikkalan sikatilan olkipossutuotantoon. Ollikkalassa toteutettava vapaa ryhmäporsitus, sikalan lattioita peittävä paksu olkipatja ja porsaiden veitsetön immunokastraatio herättivät katselijoissa ansaittua ihastusta. Pakko oli kyselijöille kuitenkin kertoa, ettei kyseessä ole vallitseva eikä edes kovin yleinen porsaiden tuotantotapa Suomessa – vielä.
***
Mikä on Suomessa kehitteillä olevan hyvinvointimerkin tilanne tällä hetkellä? Lue lisää täältä ja katso video YouTubesta