Tehotuotanto-sanalla on negatiivinen kaiku, kun puhutaan kotieläintuotannosta. Tuotannon tehokkuus ei kuitenkaan tarkoita eläinten hyvinvoinnista tinkimistä, vaan tehostamalla oikeissa kohdissa voidaan eläinten hyvinvointia jopa parantaa samalla kun tuotostasoa optimoidaan. Hyvä tuotos ei yksin sovellu eläinten hyvinvoinnin mittariksi, mutta tuottoisuuteen liittyvät tekijät kuten eläinten terveys, stressi ja kuolleisuus tilalla antavat vahvoja viitteitä niin hyvinvoinnista kuin tuotoskyvystäkin.
Tuotannon tehokkuus ja eläinten hyvinvointi tasapainoon
Eläinten hyvinvoinnin edistäminen voi tuoda paitsi parempaa vointia eläimille, myös taloudellisia hyötyjä niin yhteiskunnalle kuin yksittäiselle tuottajalle. Hyötyjä tuottaa eläinten pienempi kuolleisuus tilalla, parantunut vastustuskyky ja terveys sekä pienentynyt lääkelasku. Etua on myös pienemmästä zoonoosiriskistä, eläintuotteen laadun paranemisesta, eläintenhoitajan työtyytyväisyydestä ja yrityksen yhteiskuntavastuun kantamisesta. Kuluttajakin voi haluta maksaa enemmän eläinten paremmasta voinnista.
Hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus yhdessä sisältävät ristiriitoja, joita voidaan ratkaista muun muassa eläinjalostuksen, johtamiskäytäntöjen ja uuden teknologian avulla. Taloudelliset edut ennemminkin vahvistavat eläinten hyvinvoinnin eettisiä argumentteja kuin syrjäyttävät niitä, toteaa Oxfordin yliopiston professori Marian Dawkins artikkelissaan tehokkaan eläintuotannon ja eläinten hyvinvoinnin yhteyksistä.
Kuolleisuus on karski mittari
Eläinten hoitaminen hyvin niiden tarpeita vastaavissa olosuhteissa on tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa. Eläinten hyvinvoinnin parantuessa yleensä myös kasvatuksenaikainen kuolleisuus vähenee ja eläinten omistajalle jää enemmän myytävää. Esimerkiksi vastasyntyneiden karitsojen, vasikoiden ja porsaiden kuolleisuutta kasvattavat ripuli ja hengitystiesairaudet, kylmien ja märkien olosuhteiden aiheuttama hypotermia, emon aliravitsemus sekä loukkaantumiset ja infektiot. Ne aiheuttavat suuria taloudellisia tappioita viljelijöille sekä vakavia hyvinvointiongelmia vastasyntyneille eläimille. Kuolleisuus on karkea hyvinvointimittari, mutta pieni kuolleisuus tilalla kertoo kuitenkin eläinten suhteellisen hyvästä voinnista. Tosin kuluttajamarkkinoinnissa se ei ehkä ole paras myyntivaltti.
Hyvä terveys kannattaa taloudellisestikin
Sairaudet ja vammat aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita ja heikentävät eläinten hyvinvointia. Terveyteen panostamalla tuotannon tehokkuus ja hyvinvointi toimivat samaan suuntaan: esimerkiksi aika ajoin Euroopassakin tavattava suu- ja sorkkatauti heikentää rajusti lehmien hyvinvointia ja aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita tuottajalle. Broilereiden terveet jalat siisteine jalkapohjineen taas kelpaavat vientiin Aasian markkinoille, vaikka emme niitä kotimaassa söisikään.
Pienempi stressi, parempi laatu
Eläinten kuljettaminen teurastamolle aiheuttaa eläimille stressiä. Kuljetukseen liittyvät toimet, kuten lastaus, ryhmittely tuntemattomien eläinyksilöiden kanssa, itse kuljetus pysähtelyineen, kuorman purku määräpäässä, teurastamon navetassa odottaminen ja siihen mahdollisesti liittyvät aggressiot ja tainnutukseen siirtäminen ovat stressaavia tilanteita eläimen elämän loppuvaiheessa.
Pelkoa ja stressiä vähentävät toimenpiteet teuraskuljetuksessa, teurastamon navetassa ja tainnutuksen edellä voivat parantaa lihan laatua ja ruhon hyödynnettävyyttä. Eläinten hyvä kohtelu, osaava käsittely ja asianmukaisten, lajille sopivien laitteiden käyttö parantavat tuottajan ja teurastamon taloudellista tulosta ja vähentävät samalla eläimen kokemaa stressiä.
Olosuhteet tukemaan eläimen omaa puolustusjärjestelmää
Akuutit stressitekijät aiheuttavat eläimessä joukon käyttäytymis- ja fysiologisia vasteita, joiden tarkoitus on varmistaa, että eläin pyrkii eroon stressitekijöistä. Sydämen syke nousee, ja adrenaliinin kaltaiset hormonit valmistavat eläintä taistelemaan tai pakenemaan. Samalla immuunipuolustus valmistaa kehoa taistelemaan infektiota tai haavoittumista vastaan. Pitkäaikainen, krooninen stressi voi sen sijaan johtaa immuunivasteiden tukahduttamiseen.
Immuunipuolustusjärjestelmän kyky vastata uhkiin voi vaarantua monesta syystä: taudit, loukkaantumiset, huono ravitsemus, liian varhainen vieroitus ja seksuaalisen kypsyyden saavuttaminen ovat kaikki riskitekijöitä.
Eläinten pitäminen olosuhteissa, joissa niiden omalla luonnollisella immuniteetilla on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, edistää eläinten terveyttä ja vähentää eläinlääkkeiden käyttötarvetta. Tuotanto-olosuhteissa eläimillä ei aina ole mahdollisuutta välttää immuniteettia heikentävän, pitkäaikaisen stressin lähdettä. Esimerkiksi ihmistä pelkäävä lehmä altistuu lypsettäessä toistuvasti ihmisen käsittelylle, ja pelkostressi voi muuttua krooniseksi. Suomalaiseen tuotantotapaan ei kuulu eläinten pitäminen hengissä antibioottien avulla silloin, kun vastustuskyvyn ongelmat johtuvat eläinten huonosta hoidosta ja pidosta.
Eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit tulevat kalliiksi
Mitä terveempiä eläimet ovat, sitä vähemmän sairauksia tarvitsee hoitaa, ostaa lääkkeitä, maksaa eläinlääkärikuluja ja käyttää työaikaa. Eläinten terveydellä on myös suora vaikutus ihmisten terveyteen ja maailmantalouteen. Zoonoosit ovat tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Vähintään 60 % ihmisen kaikista taudinaiheuttajista on zoonooseja, arvioi maailman terveysjärjestö WHO, ja uusista taudinaiheuttajista osuus on vielä suurempi. Esimerkiksi lintuinfluenssa ja sikainfluenssa aiheuttavat kärsimystä eläimille ja suuria taloudellisia kustannuksia tuottajille.
Karjanomistajat ja -hoitajat ovat usein ylpeitä terveistä, tuottavista ja hyvinvoivista eläimistään. Ylpeyttä omasta työstä on vaikea mitata rahassa, mutta tunne hyvinvoivista eläimistä lisää varmasti työtyytyväisyyttä. Tyytyväisyys tuo voimavaroja, joita tarvitaan esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa tai henkilökohtaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.
Tuotannon tehokkuus ja yrityksen yhteiskuntavastuu nousuun
Yhteiskuntavastuu on tärkeä osa kotieläinyritysten toimintaa. Kotieläintila voi omalta osaltaan edistää tuottamansa raaka-aineen tuoteturvallisuutta ja ravitsemuksellista laatua, työntekijöidensä asemaa, ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvointia. Niitä voi tuoda osaksi tilan liiketoimintamallia sellaisten hyvien käytäntöjen avulla, jotka parantavat kotieläintilan mainetta sidosryhmien silmissä. Ne voivat olla myös tärkeä osa tilan markkinointistrategiaa. Monet asiakkaat tuntevat olonsa mukavaksi syödessään ravintolassa, jossa voi olla vakuuttunut siitä, että lautaselle päätyneiden eläinten hyvinvoinnista on huolehdittu. Tuottajan pitää pärjätä myös taloudellisesti paremman hyvinvoinnin tuottamisella, jotta liiketoiminta on kannattavaa ja sillä on jatkumisen mahdollisuudet.
Lue lisää:
Kilpailukyky säilyy nykyisillä eläinten hyvinvointivaatimuksilla
Eläimen hyvinvointia arvioidaan eläimestä ja ympäristöstä käsin