Mitä oikein tarkoittaa vapaan lehmän maito, on pohdituttanut monia sen jälkeen, kun Valio lanseerasi oman vapaan lehmän maitonsa Juustoportin vastaavan tuotenimen rinnalle. Soppaa sekoittavat myös Lidlin Ilona-maito ja luomumaito, joilla kullakin on omat vaatimuksensa eläinten hyvinvoinnin suhteen. Mikä näitä maitoja erottaa, ja miten lehmien hyvinvointi niissä huomioidaan?
Valion vapaan lehmän maito on peräisin pihatoista
Valion vapaan lehmän maito on kytkemättömän lehmän maitoa, sillä se tulee pihattonavetoista. Näille lehmille ei tarvitse järjestää ulkoilua eikä laidunnusta, mutta Valion mukaan noin 60 % pihattotiloista tarjoaa laiduntamis- tai muun ulkoilumahdollisuuden lehmilleen. Maitotilat kuuluvat nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään Nasevaan, jonka puitteissa eläinlääkäri tekee lehmille terveystarkastuksen vähintään kerran vuodessa. Vasikoiden nupoutuksessa käytetään puudutusta, kivunlievitystä ja rauhoitusta. Lisää tietoa tavanomaisesta maidontuotannosta täällä.
Juustoportin Vapaan lehmän maitoon sisältyy ulkoiluvelvoite
Juustoportin Vapaan lehmän maito on ollut tuotannossa jo muutamia vuosia. Myös Juustoportin Vapaan lehmän tilat kuuluvat Nasevaan. Vapaan lehmän tiloilla lehmät ulkoilevat jaloittelutarhassa ympäri vuoden, ja osalla tiloista on käytössä myös laidunnus. Lisäksi Juustoportti edellyttää omilta Vapaan lehmän tiloiltaan, että eläinten hyvinvointi arvioidaan säännöllisesti tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvalla Welfare Quality® -menetelmällä ja että tilat saavuttavat arvioinnissa vähintään toiseksi korkeimman eli edistyneen tason. Lisää Juustoportin Vapaan lehmän maidosta täällä.
Lidlin Ilona-maitoa tuottavat lehmät laiduntavat
Lidlin Ilona-maito on niin ikään vapaan lehmän maitoa. Se tulee pihattotiloilta, joilla lehmät pääsevät kesällä laitumelle ja talvella ulkoilemaan jaloittelutarhaan. Myös Lidl edellyttää näiltä tiloilta säännöllisiä Welfare Quality® -hyvinvointiarviointeja vähintään edistyneellä tasolla. Ilona-maidon tuotantoehtoihin sisältyy siis eniten eläinten hyvinvointiin vaikuttavia vaatimuksia. Lisää Ilona-maidosta täällä.
Luomumaidon tuotanto on säädeltyä
Luomulehmät elävät pääsääntöisesti pihatoissa. Poikkeusluvalla luomulehmiä saa pitää kytkettynä eli parsinavetassa alle 30 naudan tiloilla. Tällaisia luomuparsinavettoja on Suomessa noin 20. Suomessa on noin 10 000 luomulehmää, joista alle 500 elää parsinavetoissa (EDIT 8.10.19).
Kaikkien luomulehmien on päästävä kesällä päivittäin laitumelle, ja laidunkauden vähimmäismitta on pitempi kuin muilla lehmillä. Talvella parsinavetoiden luomulehmät ulkoilevat vähintään kaksi kertaa viikossa, ja usea pihattotilakin järjestää lehmille talviulkoilun. Myös vasikat ja hiehot laiduntavat luomutiloilla.
Laidunnuksen ja ulkoilun ohella luomutuotantoon kuuluu lukuisia muita ehtoja, jotka lisäävät luomunautojen mahdollisuuksia lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja edistävät siten eläinten hyvinvointia. Lisää luomumaidosta täällä.
Naseva huoltaa lehmien terveyttä
Yli 70 % Suomen maitotiloista kuuluu nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan. Maidontuotannon volyymista suurin osa tulee Naseva-tiloilta, sillä järjestelmään kuuluu erityisesti isoja tiloja. Nasevan ulkopuolella on noin tuhatkunta maitotilaa.
Naseva-tiloilla on eläinlääkärin kanssa solmittu terveydenhuoltosopimus ja -suunnitelma, ja eläinlääkäri tekee tilalle vuosittain vähintään yhden terveydenhuoltokäynnin. Nasevaan sisältyy eläinten terveyteen ja tautitorjuntaan liittyviä vaatimuksia, kuten salmonellavapaus.
Welfare Quality perustuu tieteelliseen näyttöön
Juustoportin Vapaan lehmän maito ja Lidlin Ilona-maito kuuluvat Welfare Quality® -arviointijärjestelmään. Järjestelmä perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen, kansainväliseen tutkimukseen. Se on eläinten hyvinvoinnin standardoitu arviontimenetelmä, joka mahdollistaa tilojen vertailun eläinten hyvinvoinnin suhteen ympäri maailmaa.
Welfare Quality® -auditoinnissa arvioidaan eläinten hyvinvoinnin neljää eri osa-aluetta (ruokinta, terveys, kasvatusympäristö ja käyttäytyminen) 12 eri mittarin avulla. Mittarit ovat suurimmaksi osaksi eläinperäisiä: eläimestä käsin voidaan mitata esimerkiksi käyttäytymistä, yleiskuntoa, terveyttä ja sairauksien oireiden puuttumista. Vain muutamia asioita arvioidaan ympäristöstä käsin eli resurssiperäisesti. Tällöin tarkastetaan, että ko. resurssi, kuten juomavesi, on eläinten saatavilla. Tilakäynnin suorittaa sertifioitu ulkopuolinen WQ-auditoija.
…mutta mikä näistä on lehmien hyvinvoinnin kannalta paras?
Suurin osa kotimaisesta maidosta tuotetaan tavanomaisilla maitotiloilla. Eläinten hyvinvoinnin arvioiminen eri tuotantomuodoissa on vaikeaa, koska hyvinvoinnin perustason ylittäviä, yksiselitteisesti sitovia tuotantomuotoon kohdistuvia määräyksiä on lähinnä vain vasikoiden kohtelussa ja lehmien kesälaidunnuksessa. Navettatyyppi (parsi vai pihatto) kertoo lehmien liikkumisvapaudesta. Naseva-terveydenhuoltojärjestelmä on käytössä suurimmalla osalla maitotiloista, mutta Welfare Quality -sertifiointi kuuluu vain Juustoportin Vapaan lehmän maitoa ja Pohjolan meijerin Ilona-maitoa tuottaville tiloille. Maidon tuotantotapoja ja niiden eroja voi vertailla Eläin ruokana -oppaassa.
Lue lisää:
Eläin ruokana – kuluttajan oppaassa voit vertailla maidon lisäksi jauhelihan ja kananmunien tuotantotapoja
Welfare Quality -järjestelmässä eläinten hyvinvointia arvioidaan kokonaisvaltaisesti
EDIT 8.10.19: Päivitetty uusin tieto luomuparsinavetoiden ja niissä elävien luomulehmien määristä, maininta luomuhiehojen ja -vasikoiden laidunnuksesta sekä linkki luonnonmukaisen eläintuotannon ehtoihin.