Eläinten hyvinvointi kytkeytyy nykyhetkeä ja tulevaisuutta varjostaviin visaisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon, mikrobilääkeresistenssiin ja zoonooseihin. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat tämän hetken suurimpia uhkia sekä ihmisen että muiden eläinten hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Mikrobilääkeresistenssi tappaa vuosittain miljoonia ihmisiä maailmassa, ja eläimistä ihmiseen ja päin vastoin leviävät zoonoosit uhkaavat yhteistä terveyttämme. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin tuorein osa käsittelee näitä suurimpien yhteistä hyvinvointiamme uhkaavien visaisten ongelmien yhteyttä eläinten hyvinvointiin.
Visaiset ongelmat koskettavat yksilötasolta ekosysteemitasolle
Visaisten ongelmien käsite on jo vuosikymmeniä vanha, mutta ajankohtaisempi kuin koskaan. Tulevaisuutta uhkaavat ja nyt jo akuutit visaiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos, luontokato, mikrobilääkeresistenssi ja zoonoosit kytkeytyvät kaikki myös eläinten hyvinvointiin.
Ilmastonmuutos ajaa eläinlajistoa ahtaalle ja kiihdyttää luontokatoa aiheuttamalla eläinten hyvinvoinnin heikkenemistä, populaatiotason ongelmia, kokonaisten lajien sukupuuttoja ja ekosysteemien kantokyvyn romahduksia. Kasvava mikrobilääkeresistenssi uhkaa ihmisen ja muiden eläinten yhteistä terveyttä ja hyvinvointia. Samalla se rakentaa tietä eläimistä ihmiseen ja päinvastoin leviäville zoonooseille, jotka voivat kasvaa maailmanlaajuisiksi pandemioiksi. Hyvinvointia uhkaavien visaisten ongelmien kirjoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös useat muut monimutkaiset ongelmat, kuten ympäristön saastuminen.
Visaiset ongelmat ovat luonteeltaan vaikeasti ratkaistavia
Visaiset ongelmat viittaavat useiden maailmanlaajuisten biologisten, yhteiskunnallisten ja eritoten ihmisen toiminnan aiheuttamien tekijöiden monimutkaisiin vyyhteihin, joiden selvittäminen on erityisen vaikeaa. Niihin liittyy erilaisia arvoja ja näkökulmia, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia, eikä niitä siksi voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Visaisten ongelmien luonteeseen kuuluu myös, että niiden ratkaisua on etukäteen mahdotonta määritellä, eikä mahdollisen ratkaisun jälkeenkään voida olla varmoja, oliko ratkaisu paras mahdollinen.
Visaisten ongelmien ulkoistaminen on usein nollasummapeliä: nykyinen länsimainen elintasomme ja kulutuksemme edellyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa kiihdyttäviä toimia muualla maailmassa. Kulutuksen mahdollistaminen ja hintojen alas painaminen ovat johtaneet muun muassa käytäntöihin, joilla tuotantoeläinten sairauksia pyritään useissa suurissa maatalousmaissa ennaltaehkäisemään mikrobilääkkein sen sijaan, että eläinten terveydestä huolehdittaisiin ennaltaehkäisevästi tukemalla niiden hyvinvointia.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat jo jokaisen arjessa läsnä
Ilmastonmuutos ja luontokato eli luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat tämän hetken suurimpia uhkia ihmiskunnalle sekä ihmisen pitämien eläinten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutos kaventaa elämiseen, asumiseen ja ruoantuotantoon soveltuvia alueita, köyhdyttää elinympäristöjä ja heikentää niin ihmisen kuin muiden eläinten selviytymisen mahdollisuuksia. llmaston muuttuminen ja elinympäristöjen pirstoutuminen kiihdyttävät luontokatoa, joka uhkaa paitsi eläin- ja kasvilajistoa, myös ihmistä: vaarassa ovat ruokaturva, talous, terveys ja elämänlaatu. Luontokato yhdessä muun ihmisvaikutuksen ja ilmaston muuttumisen kanssa johtaa sukupuuttoihin; tälläkin hetkellä lukemattomia lajeja uhkaavat samanaikaisesti ihmisen toimet ja nopea lämpeneminen, joka sekin on ihmisen aiheuttamaa.
Mikrobilääkeresistenssi kasvaa, zoonoosit yleistyvät
Mikrobilääkeresistenssi tappaa vuosittain miljoonia ihmisiä, enemmän kuin esimerkiksi HIV tai malaria. Se vaikuttaa myös eläimiin, sillä osa mikrobilääkkeistä on ihmisille ja eläimille yhteisesti käytettäviä ja siten erityisen ongelmallisia resistenssin kasvun suhteen. Vielä mikrobilääkeresistenssiäkin konkreettisempi tappaja on ollut oletettavasti eläimistä ihmiseen ja takaisin eläimiin levinnyt koronavirus, joka on vain yksi zoonoosi lukuisten muiden joukossa, eikä tule jäämään viimeiseksi.
Yhteinen hyvinvointi osana ratkaisua
Visaisissa ongelmissa korostuu yhteisen hyvinvoinnin merkitys: ympäristön, ihmisten ja muiden eläinten hyvinvointi kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Hyvinvoinnin ja terveyden biologinen perusta on sama ihmisille ja muille eläimille lajista riippumatta. Yhteisen hyvinvoinnin, terveyden ja biologian käsitteiden soveltaminen päivittäisiin päätöksiimme kaikessa toiminnassamme yksilötasolta maailmanlaajuiselle tasolle saakka voi lieventää ihmistoiminnan nykyisiä kielteisiä vaikutuksia.
Ihminen vaikuttaa niin huostassaan pitämiensä kuin luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin joko suoraan tai välillisesti muokkaamalla elinympäristöjä ja -olosuhteita. Ympäristöstä huolehtiminen ja muiden eläinten ja ihmisen yhteisen hyvinvoinnin edistäminen puolestaan pienentää sairastavuutta ja kuolleisuutta, vähentää mikrobilääkkeiden käytön tarvetta, edistää maailmanlaajuista ruokaturvaa ja sopeutumista muuttuviin oloihin. Eläinten hyvinvointi on siksi otettava vakavasti huomioon niin suorissa kuin epäsuorissa suhteissamme muihin eläimiin.
Tutustu Visaiset ongelmat ja eläinten hyvinvointi -raporttiin täällä!
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Visaiset ongelmat ja eläinten hyvinvointi
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Seura- ja harrastuseläinten hyvinvointi
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin sääntely
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Tuotantoeläinten hyvinvointi
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin valvonta
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinsuojelurikostuomiot
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Koe-eläinten hyvinvointi
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Opetus ja koulutus
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Politiikka ja talous
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin tutkimus
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Johdanto raporttiin
Aikaisemmat Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportit 2016 ja 2012
Kaikki Eläinten hyvinvointikeskuksen raportit löytyvät täältä