Blogi

Oikeutta eläimille julkaisi kuluneella viikolla turkistarhoilla kuvattuja videoita, joilla on suhteettoman suuren ja lihavan näköisiä sinikettuja. Ketuilla on myös runsaasti ylimääräistä, roikkuvaa nahkaa. Liikalihavuus, siihen liittyvät jalkaterveyden ongelmat, liikkumisvaikeudet sekä poimuisen ihon tulehtumisriski heikentävät olennaisesti turkiskettujen hyvinvointia. Ruokinta ja terveysominaisuuksien jalostus ovat avainasemassa näiden hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyssä. Superkettujen kasvatus kielletty Ylisuurten sinikettujen tuotanto on Suomessa yksiselitteisesti…

Eläinten hyvinvointiin liittyvien täydentävien ehtojen valvonta takaa eläinten pitäjän tukikelpoisuuden. Ehdoista lipsuminen merkitsee viljelijälle sanktioita. Uuden asetusluonnoksen mukaan sanktioita ei enää tiettyjen täydentävien ehtojen noudattamisen osalta tulisi, mikäli eläinten pitäjä täyttää vastaavan EU-direktiivin kansallisia säädöksiä lievemmät vähimmäisvaatimukset. Asetusluonnos on lausunnoilla 14.8. saakka.  Maataloustukien maksun ehtona on, että viljelijä noudattaa niin kutsuttuja täydentäviä ehtoja muun muassa…

Tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin kasvatetaan ja käytetään Suomessa vuosittain muun muassa kymmeniä tuhansia kaloja, hiiriä ja rottia sekä muita jyrsijöitä, ja muutamia koiriakin. Osa näistä koe-eläimistä voidaan koekäytön jälkeen tietyin ehdoin luovuttaa yksityisille jatkamaan elämäänsä lemmikkeinä. Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES on laatinut ohjeet tieteelliseen käyttöön tarkoitettujen eläinten yksityiselle luovuttamisesta. Ohjeistuksella TOKES…

Liikkuminen on yksi lehmän olennaisista käyttäytymistarpeista. Lehmä liikkuu muun muassa etsiessään ruokaa ja seuraa, hoitaessaan kehoaan ja sosiaalisia suhteitaan, leikkiessään ja tutkiessaan ympäristöä. Liikkuminen ja laidunnus auttavat myös lehmien jalkoja pysymään kunnossa. Lehmien liikkumisentarve oli esillä Farmari2017 -näyttelyssä Eläinten hyvinvointikeskuksen ständillä. Mikä käyttäytymistarve? Käyttäytymistarpeet ovat olennainen osa eläimen hyvinvointia. Käyttäytymistarpeella tarkoitetaan sellaista käyttäytymistä, joka on…

Kauan odotettu eläinsuojelulain uudistuksen toteutuminen häämöttää näköpiirissä. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa Säätytalolla 7.6. keskusteltiin lakiluonnoksen sisällöstä: mitä lakiin on tulossa, mitä ei, ja mitä uusi hyvinvointilaki tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin kannalta? Suojelulaista hyvinvointilaiksi Lain uudistamisen tavoitteena on paitsi saattaa eläinsuojelulaki perustuslain vaatimusten mukaiseksi, myös selkeyttää eläinsuojelua koskevaa sääntelyä. Tärkeitä syitä ovat niin ikään EU-lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon…

Turvepehku osoittautui tutkimuksessa kutteri- ja olkikuivitusta paremmaksi, mutta tuottajan ammattitaidon merkitys broilerien jalkapohjien terveyteen oli kuitenkin kuivikemateriaalia suurempi. Broilereiden hyvinvoinnin edistämiseksi tutkija Eija Kaukonen suosittelee kinnerpalamien säännöllistä seurantaa ja ritilätasojen käyttöä broilerikasvattamoissa. Kaukonen väittelee perjantaina 26.5. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa pehkun kunnon vaikutuksesta broilerin ja broileriemojen jalkapohjaterveyteen sekä korotettujen ritilätasojen vaikutuksesta broilerin jalkaterveyteen. Broilereiden jalkapohjien…

Hevosen normaalin käyttäytymisen tunteminen on olennaisen tärkeää, jotta epänormaalin ja häiriökäyttäytymisen pystyy tunnistamaan. Jos hevonen käyttäytyy laumassa ollessaan muista poikkeavalla tavalla, siihen on syytä kiinnittää huomiota.  Hevosten hyvinvointia käsiteltiin Uudistuva hevostalous -hankkeen seminaaripäivässä Järvenpäässä huhtikuun lopulla. Hevoskouluttaja Minna Tallberg kertoi tilaisuudessa hevosten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen tärkeydestä ja kivuntunnistamisen merkityksestä hevosen hyvinvoinnille. Käyttäytymistarpeet ovat eläinten sisäsyntyisiä, voimakkaasti…

Vasikoiden suuri kuolleisuus on murheellinen kesto-ongelma, johon haetaan jatkuvasti ratkaisuja. Kotimaisen tutkimuksen mukaan vasikkakuolleisuutta kasvattavat suuri tilakoko, lyhyt täysmaitojuotto, vasikan pitkä oleskelu poikimakarsinassa ja se, ettei sairastunutta vasikkaa hoideta sairaskarsinassa muista erillään. Myös koko karjan alhainen maitotuotos on yhteydessä suurempaan vasikkakuolleisuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että vasikkakuolleisuutta olisi mahdollista pienentää noudattamalla hyviksi havaittuja hoitokäytäntöjä ja kiinnittämällä…