Blogi

Liikkuminen on yksi lehmän olennaisista käyttäytymistarpeista. Lehmä liikkuu muun muassa etsiessään ruokaa ja seuraa, hoitaessaan kehoaan ja sosiaalisia suhteitaan, leikkiessään ja tutkiessaan ympäristöä. Liikkuminen ja laidunnus auttavat myös lehmien jalkoja pysymään kunnossa. Lehmien liikkumisentarve oli esillä Farmari2017 -näyttelyssä Eläinten hyvinvointikeskuksen ständillä. Mikä käyttäytymistarve? Käyttäytymistarpeet ovat olennainen osa eläimen hyvinvointia. Käyttäytymistarpeella tarkoitetaan sellaista käyttäytymistä, joka on…

Kauan odotettu eläinsuojelulain uudistuksen toteutuminen häämöttää näköpiirissä. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa Säätytalolla 7.6. keskusteltiin lakiluonnoksen sisällöstä: mitä lakiin on tulossa, mitä ei, ja mitä uusi hyvinvointilaki tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin kannalta? Suojelulaista hyvinvointilaiksi Lain uudistamisen tavoitteena on paitsi saattaa eläinsuojelulaki perustuslain vaatimusten mukaiseksi, myös selkeyttää eläinsuojelua koskevaa sääntelyä. Tärkeitä syitä ovat niin ikään EU-lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon…

Turvepehku osoittautui tutkimuksessa kutteri- ja olkikuivitusta paremmaksi, mutta tuottajan ammattitaidon merkitys broilerien jalkapohjien terveyteen oli kuitenkin kuivikemateriaalia suurempi. Broilereiden hyvinvoinnin edistämiseksi tutkija Eija Kaukonen suosittelee kinnerpalamien säännöllistä seurantaa ja ritilätasojen käyttöä broilerikasvattamoissa. Kaukonen väittelee perjantaina 26.5. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa pehkun kunnon vaikutuksesta broilerin ja broileriemojen jalkapohjaterveyteen sekä korotettujen ritilätasojen vaikutuksesta broilerin jalkaterveyteen. Broilereiden jalkapohjien…

Hevosen normaalin käyttäytymisen tunteminen on olennaisen tärkeää, jotta epänormaalin ja häiriökäyttäytymisen pystyy tunnistamaan. Jos hevonen käyttäytyy laumassa ollessaan muista poikkeavalla tavalla, siihen on syytä kiinnittää huomiota.  Hevosten hyvinvointia käsiteltiin Uudistuva hevostalous -hankkeen seminaaripäivässä Järvenpäässä huhtikuun lopulla. Hevoskouluttaja Minna Tallberg kertoi tilaisuudessa hevosten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen tärkeydestä ja kivuntunnistamisen merkityksestä hevosen hyvinvoinnille. Käyttäytymistarpeet ovat eläinten sisäsyntyisiä, voimakkaasti…

Vasikoiden suuri kuolleisuus on murheellinen kesto-ongelma, johon haetaan jatkuvasti ratkaisuja. Kotimaisen tutkimuksen mukaan vasikkakuolleisuutta kasvattavat suuri tilakoko, lyhyt täysmaitojuotto, vasikan pitkä oleskelu poikimakarsinassa ja se, ettei sairastunutta vasikkaa hoideta sairaskarsinassa muista erillään. Myös koko karjan alhainen maitotuotos on yhteydessä suurempaan vasikkakuolleisuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että vasikkakuolleisuutta olisi mahdollista pienentää noudattamalla hyviksi havaittuja hoitokäytäntöjä ja kiinnittämällä…

Europarlamentti teetti selvityksen eläimiä koskevan EU-lainsäädännön vaikutuksista. Selvityksen teki tunnettu Cambridgen yliopiston eläinten hyvinvointitieteen emeritusprofessori Donald Broom. Selvityksessä todetaan EU:n yhteisen lainsäädännön tuottaneen paljon edistystä eläinten hyvinvointiin, mutta lisää sääntelyä tarvitaan. Vaikuttavuutta eläinten hyvinvoinnin edistämisessä saataisiin säätämällä paitsi yleinen eläinten hyvinvoinnin puitelaki niin myös suurten yksilömäärien tuotantoeläinlajien hyvinvoinnin edellytyksistä. Tällaisia lajeja ovat muun muassa taimen,…

Hännänpurenta on yleinen tuotantosikojen hyvinvointia heikentävä häiriökäyttäytymisen muoto. Stressaantunut sika voi purra karsinatoverinsa häntää. Purtu häntä on kivulias, tulehtuu herkästi ja aiheuttaa tulehduksia muuallakin kehossa sekä hidastaa kasvua. Sian ympäristöön ja hoitoon liittyvät stressitekijät kuten tilanpuute, ruokinnan ongelmat tai tutkimis- ja tonkimismateriaalin puute voivat saada aikaan hännänpurennan alkamisen. Hännänpurenta aiheuttaa myös taloudellisia tappioita kuolleisuuden, eläinten…

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kokoontui maaliskuussa keskustelemaan eläinjalostuksesta ja eläinten hyvinvoinnista tuotannossa. Asiantuntijoina kuultiin tutkija Annika Lonkilaa Suomen ympäristökeskuksesta sekä kotieläinten jalostustieteen professori Asko Mäki-Tanilaa Helsingin yliopistosta. Lypsykarjanjalostus tehostunut Lypsykarjanjalostus ei ole pysähtynyt menneeseen vaan heijastelee yhteiskunnan muuttuvia arvoja, totesi maidontuotannon murrokseen perehtynyt Annika Lonkila. Jalostus on nopeutunut merkittävästi genomisen valinnan avulla, etenkin kun se yhdistetään…