Helsingin yliopiston kansainvälisessä Koiran mieli -tutkimushankkeessa oksitosiini sai koirat kiinnostumaan hymyilevistä ihmiskasvoista. Samalla koirat kokivat vihaiset kasvot vähemmän uhkaavina. Kiintymyksen ja luottamuksen tunteisiin liitetty oksitosiini-hormoni on todennäköisesti yksi avaintekijä koirien ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
– Oksitosiini-hormoni näyttäisi vaikuttavan siihen mitä koira näkee, sekä siihen miten se näkemänsä kokee, tulkitsee tohtorikoulutettava Sanni Somppi.
Koiran mieli -ryhmän tutkijat näyttivät 43 koiralle tietokoneen ruudulta kasvokuvia hymyilevistä ja vihaisista ihmisistä. Kukin koira osallistui testiin kahdesti: koetilanteessa annetun oksitosiini-hormonin vaikutuksen alaisena ja ilman. Koirien huomion kiinnittymistä kuviin sekä pupillin kokoa mitattiin katseenseurantalaitteella. Mielentilat ja tarkkaavaisuus ohjaavat katsetta ja pupillien kokoa, joten katseenseuranta toimii ikkunana koiran mielen toimintaan.
Yleensä koirien huomio kiinnittyy siihen mikä on merkityksellisintä kussakin tilanteessa, kuten uhkaaviin ärsykkeisiin pelottavassa tilanteessa. Eloonjäämisen näkökulmasta on tärkeää havaita ja tulkita vaaratekijät nopeasti. Oksitosiinin vaikutuksen alaisina koirat olivat enemmän kiinnostuneita hymyilevistä kasvoista kuin vihaisista.
Lisäksi oksitosiini vaikutti myös koirien tunnetilaan, mikä todettiin niiden pupillien koosta.
– Onnistuimme ensimmäisinä maailmassa käyttämään pupillien koon mittaamista koirien tunnetilan arvioinnissa. Aiemmin menetelmää on käytetty vain ihmisillä ja ihmisapinoilla kertoo tutkimusryhmän johtaja professori Outi Vainio.
Ilman oksitosiinia koirien pupillit olivat suurimmat niiden katsellessa vihaisia kasvoja. Se oli merkki siitä, että vihaiset kasvot aiheuttivat koirissa suuremman tunnereaktion. Oksitosiinin vaikutuksen alaisena hymyilevät kasvokuvat kuitenkin nostattivat koirien tunnetilaa enemmän kuin vihaiset. Oksitosiini-hormoni todennäköisesti lievensi vihaisten kasvojen uhkaavuutta ja lisäsi hymyilevien kasvojen miellyttävyyttä.
– Molemmat vaikutukset edistävät koiran ja ihmisen kommunikaatiota sekä kiintymyssuhteen kehittymistä, kertoo tutkimusryhmän johtaja professori Vainio.
Professori Vainion tutkimusryhmä on aiemmin soveltanut menestyksekkäästi katseenseurantaa ja aivosähkökäyrämittausta koiran mielen tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa yhteistyökumppanina toimi unkarilainen koiratutkimuksen uranuurtaja József Topál, jonka erikoisalaa ovat koiran ja ihmisen vuorovaikutus sekä koirien sosiaalinen älykkyys.
Teksti: Sanni Somppi ja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto
Yhteydenotot: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/animal-mind
Sanni Somppi, 050-3121019, sanni.somppi@helsinki.fi
Outi Vainio, 050-4155251, outi.vainio@helsinki.fi