Blogi

Eläinten hyvinvointi on yksi kotimaisen ruoan laatutekijöistä, ja suomalaista ruokaa on totuttu pitämään laadukkaana. Eläinsuojelulain ja -asetusten valossa suomalaisen ruoan laatu ei eläinten hyvinvoinnin osalta poikkea olennaisesti EU-tasosta, sillä säädösvaatimuksemme ovat pitkälti EU:n keskitasoa. Vapaaehtoisin toimin tuottajat ja teollisuus voivat kuitenkin nostaa ruoan laatua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Valaisimme Suomen säädöstason suhdetta EU-lainsäädäntöön oheisessa kirjotuksessa, joka…

Tuotantoeläinten hyvinvointi koskettaa ja liikuttaa tunnetasolla monia, mutta samalla kotieläintuotanto on yhä useammalle tuntematon ala, jonka yksityiskohtia tuodaan kansalaisten näkyviin vain valituin osin. Valintoja eläinten hyvinvoinnin puolesta voi tehdä, kun tietää, mistä ja miten valita. Vinkkejä valintojen pohdintaan löydät oheisesta kirjoituksesta, joka on julkaistu alun perin biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL ry) Natura-lehdessä 2/2022….

Jalostus ja eläinten hyvinvointi ovat kytkeytyneet kiinteästi toisiinsa. Vaikutamme eläinten hyvinvointiin valinnoillamme: jalostamme eläimiä eri tarkoituksiin, ja tulemme myös tahattomasti valinneeksi lisääntyville eläimille tietynlaisia ominaisuuksia. Jalostukseen liittyviä eläinten hyvinvointikysymyksiä pohditaan eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen järjestämässä seminaarissa Säätytalolla 23.-24.5.2022. Aika: maanantai 23.5.22 klo 13–19 ja tiistai 24.5.22 klo 9–13 Paikka: Säätytalo, sali 15, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki….

Saparo-hankkeen tiedote 25.2.2022 SAPARO-sovellus on sikatilojen käyttöön tarkoitettu ilmainen työkalu hännänpurennan hallintaan ja ehkäisyyn. Sovelluksella tuottaja saa tietoa oman tilansa hännänpurennan riskitekijöistä ja voi luoda oman tilakohtaisen hännänpurentojen ennaltaehkäisy- ja hallintasuunnitelman. Sovellus auttaa seuraamaan hännänpurentatilannetta ja arvioimaan ennaltaehkäisytoimenpiteiden onnistumista. Tilojen omaan käyttöön suunniteltu sovellus ei kerää eikä jaa tietoa muille osapuolille. Hännänpurenta kertoo hyvinvoinnin ongelmista…

Kotimainen lihakanien kasvatus eroaa eurooppalaisesta kasvatustavasta: pienillä tiloilla kanit saavat yksilöllisempää hoitoa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kanituottajat tuntevat kanien lajinmukaiset käyttäytymistarpeet ja osaavat huomioida ne kasvatuksessa. Lihakanien hyvinvointia selvittäneet tutkijat Marianna Norring ja Evamaria Kokko laativat kaninkasvattajien tueksi Lihakanin hyvinvointioppaan, joka auttaa kasvattajia huomioimaan tärkeimmät kanien hyvinvointitekijät. Oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan Norring ja Kokko valottavat kanien hyvinvointitutkimuksen tuloksia….

Kissakriisi on Suomessa todellisuutta: kissoja hylätään, löytökissoille ei löydy omistajaa, villiintyvät kissat lisääntyvät keskenään sisäsiittoisissa populaatioissa ja kärsivät taudeista, nälästä ja kylmästä. Kissojen elämänlaadun parantamiseksi tehtyä Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa 5.4.22, jossa myös Eläinten hyvinvointikeskus esitti oman kantansa aloitteeseen. Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto kansalaisaloitteeseen Kissakriisi hallintaan – kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen puolesta…

Eläinten haukottelu on yleistä ja tutkitusti tarttuvaa, yli lajirajojenkin. Haukottelun tarttuvuus on sidoksissa eläinten sosiaalisiin suhteisiin: haukotuksen ohella välitetään samalla muitakin käyttäytymismalleja, jotka vahvistavat sosiaalista sidettä ryhmässä. Siten haukottelua voi pitää ennemminkin sosiaalisena liimana kuin tylsistymisen osoituksena, toteaa Olli Leino oheisessa vieraskynässään. Mitä isommat aivot, sitä pidempi haukotus Useimmat nisäkkäät ja linnut haukottelevat. Perinteisesti haukottelu…

Eläinkokeettomat menetelmät yleistyvät hiljalleen tieteellisen tutkimuksen menetelmätyökaluina, mutta niiden kehitykseen toivotaan lisää vauhtia. EU:n tavoitteena on korvata elävillä eläimillä tieteellisiin ja opetustarkoituksiin tehtävät toimenpiteet heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Lisärahoitus ja joustavuus uusien menetelmien hyväksymisessä auttaisivat unionia tässä pyrkimyksessä, toteavat Tampereen yliopiston tutkijat Hanna Vuorenpää, Laura Saarimäki ja Tarja Toimela oheisessa vieraskynässään. Teksti on…

Uudet eläinten hyvinvointisäädökset ja niiden taustavalmistelu on täydessä käynnissä Euroopassa samaan aikaan, kun meillä odotellaan kansallisen eläinten hyvinvointilain luonnoksen eduskuntakäsittelyä ensi syksynä. Suunnitelmat laittaa eleäinten hyvinvointisäädökset uusiksi koskevat niin Euroopan unionin tasoa kuin jäsenvaltioiden kansallisia suunnitelmia. Mielenkiintoista on samalla seurata, mitä EU:sta eronneessa Iso-Britanniassa tapahtuu eläinten hyvinvoinnin säätelyn suhteen ja miten yhteneväisiä ovat eläinten hyvinvoinnin…

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta Ukrainassa on kulunut lähes 36 vuotta, ja yhtäkkiä Tšernobylin tilanne ja onnettomuuden uhka ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Ydinvoimalaonnettomuus vuosikymmeniä sitten kosketti miljoonien ihmisten ja eläinten elämää, ja sen vaikutukset näkyvät luonnossa yhä; tosin eläinten kannalta ihmisen lähtö on ollut suurelta osin positiivinen muutos. Venäjän sotatoimet Ukrainan ydinvoimala-alueilla herättävät nyt vakavaa huolta: voiko onnettomuus…