Karjuporsaiden kirurginen kastraatio on jäämässä uuden eläinten hyvinvointilain myötä historiaan. Eläinten näkökulmasta tämä on hyvä. Mutta miten jatkossa ehkäistään karjunhajuisen lihan päätyminen kuluttajan lautaselle? Suomalaisten näkemyksiä porsaille vähemmän kivuliaaseen, pistoksin toteutettavaan immunokastraatioon selvitettiin laajalla kyselytutkimuksella. Sen mukaan valtaosa sianlihan kuluttajista toivoo, että kirurgisesta kastraatiosta päästään eroon. Kuluttajien enemmistö myös arvioi siirtyvänsä käyttämään immunokastroidun sian lihaa.
Kirurginen kastraatio historiaan siirtymäajalla
Porsaiden kastraatio on toimenpiteenä hyvin kivulias, ja kipu jatkuu itse toimenpiteen jälkeen vielä useita päiviä. Nykylainsäädännön mukaan kivunlievitys kastraation yhteydessä ei ole pakollista, mutta teurastamot edellyttävät kipulääkkeen käyttöä sopimustuottajiltaan.
Kastraatiosta luopumisen vaihtoehdoista on tehty selvitys, jossa ehdotetaan siirtymävaihetta ennen kuin kirurgisesta kastraatiosta luovutaan kokonaan. Siirtymävaiheessa otettaisiin käyttöön pakollinen paikallispuudutus pakollisen kipulääkkeen lisäksi. Puudutuksen tekijä olisi tuottaja tai sikalatyöntekijä, joka olisi saanut asianmukaisen koulutuksen. Puudutteen käyttöönottoon ehdotetaan kolmen vuoden siirtymäaikaa.
Siirtymäajan jälkeen on tämän hetken mukaan tiedossa kaksi mahdollista tapaa toimia. Karjut voidaan jatkossa kasvattaa kiveksineen, niin kutsutusti täyskarjuina, jolloin niiden lihaan saattaa toisinaan kypsennettäessä muodostua epämiellyttäväksi koettua karjunhajua. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kuluttajat ovat tottuneita lihan ajoittaiseen hajuun eivätkä karsasta täyskarjujen kasvatusta. Suomessa karjunhajun tunnistus täytyisi saada toimimaan tehokkaasti, jotta kaikki täyskarjut voitaisiin tarkastaa sen varalta, eikä haisevaa lihaa päätyisi markkinoille.
Toinen käytännössä toimiva tapa on karjuporsaiden immunologinen kastrointi. Immunokastraatiossa karjuporsaalle annetaan pistos, joka neutraloi sukupuolihormonin vaikutuksen eivätkä karjun kivekset kehity. Tällöin myöskään karjunhajua ei muodostu lihaan. Immunokastraatio on sialle lähes kivuton toimenpide (vain neulanpiston aiheuttama hetkellinen kipu) ja sianlihan kuluttajien kannalta täysin turvallinen vaihtoehto.
Immunokastraatio on kuluttajille uusi vaihtoehto
Immunokastraation hyväksyttävyydestä kuluttajien keskuudessa ei ole ollut tietoa. Maa- ja metsätalousministeriö teetti asiasta kyselyn markkinatutkimusyritys Kantarilla. Kyselyyn vastasi reilut tuhat 18-79-vuotiasta suomalaista.
Suomalaisilta kysyttiin, pitäisikö sianlihantuotannossa luopua kokonaan karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat syövät sianlihaa. Lisäksi kysyttiin, voisivatko vastaajat ostaa immunokastroidun sian lihaa, ja ostaisivatko he mieluummin immunokastroidun kuin kirurgisesti kastroidun sian lihaa, vai siirtyisivätkö mieluummin käyttämään jotakin muuta lihaa kuin sianlihaa.
Immunokastroidun sian liha kelpaisi noin 60 %:lle kuluttajista
Vastaajista 62 % halusi, että porsaiden kirurginen kastrointi lopetetaan (Kuva 1, täysin samaa tai melko samaa mieltä). Sianlihaa kuluttavista 57 % oli valmis ostamaan immunokastroidun sian lihaa (Kuva 2, täysin samaa tai melko samaa mieltä), ja 47 % ostaisi sitä mieluummin kuin kirurgisesti kastroidun sian lihaa. Kolmannes vastaajista ei tosin osannut sanoa, kumpaa sianlihaa mieluummin ostaisi. Jos saatavilla olisi vain immunokastroidun sian lihaa, 17 % vastaajista valitsisi mieluummin muun lihan kuin sianlihan. Valtaosalle sianlihan kuluttajista immunokastroidun sian liha siis kelpaisi. Vastaajista 65 % ilmoitti syövänsä sianlihaa vähintään kerran viikossa. 35 % söi sianlihaa harvemmin tai ei lainkaan.
Sianlihaa kuluttavat eniten keski-ikäiset
Immunokastraatioon myönteisimmin suhtautuvat nuoret, naiset, koulutetut ja pääkaupunkiseudun asukkaat. Naiset olivat miehiä useammin sitä mieltä, että kirurgisesta kastraatiosta pitäisi sianlihantuotannossa luopua. Naiset myös olivat miehiä valmiimpia ostamaan immunokastroidun sian lihaa. Naiset ilmoittivat syövänsä sianlihaa harvemmin kuin miehet.
Suurimpia sianlihan kuluttajia olivat kyselyn mukaan keski-ikäiset (45 v.) ja sitä vanhemmat suomalaiset. Yli 64-vuotiaat vastasivat muita useammin, että valitsisivat mieluummin muuta kuin sianlihaa, jos vain immunokastroidun sian lihaa olisi tarjolla.
Asukastiheydelläkin yhteyttä sianlihan käyttöön
Pääkaupunkiseudulla sianlihaa syötiin kyselyn perusteella vähiten, Itä- ja Pohjois-Suomessa eniten. Kulutus oli suoraan rinnastettavissa asumistiheyteen: mitä tiheämmin asutulla alueella vastaaja asui, sitä harvemmin hän söi sianlihaa. Tiheään asutuilla alueilla vastaajat olivat muita valmiimpia ostamaan immunokastroidun sian lihaa ja ostamaan sitä mieluummin kuin kirurgisesti kastroidun sian lihaa. Harvaan asutuilla alueilla vastaajat arvelivat muita useammin siirtyvänsä kokonaan pois sianlihasta, jos tarjolla olisi vain immunokastroidun sian lihaa. Helsinkiläiset sianlihan kuluttajat olivat aineiston mukaan muualla Suomessa asuvia valmiimpia ostamaan immunokastroidun kuin kirurgisesti kastroidun sian lihaa.
Kyselyyn vastanneiden asemalla työelämässä ei ollut merkitystä sille, miten he suhtautuivat immunokastraatioon tai sianlihan kulutukseen. Sen sijaan korkea koulutustaso oli yhteydessä suurempaan valmiuteen ostaa immunokastroidun sian lihaa, samoin kuin muita pienempään sianlihan kulutukseen. Lapsiperheet (talouden koko vähintään kolme henkeä) olivat yksin asuvia ja pariskuntia haluttomampia hyväksymään immunokastraation ja ostamaan immunokastroidun sian lihaa, mutta ero muihin oli pienehkö. Kaikki edellä esitetyt erot vastauksissa olivat tilastollisesti merkitseviä.
Sianlihaa eniten käyttävät eivät halua vaihtaa lihalaatua
Sianlihan kulutus näkyi vastauksissa siten, että mitä harvemmin vastaaja söi sianlihaa, sitä tärkeämpää kirurgisesta kastraatiosta luopuminen hänelle oli. Mitä useammin vastaaja söi sianlihaa, sitä valmiimpi hän oli ostamaan immunokastroidun sian lihaa, siitä huolimatta, ettei ostaisi sitä mieluummin kuin kirurgisesti kastroidun sian lihaa. Suuri sianlihan kulutus oli yhteydessä haluttomuuteen siirtyä muihin lihalaatuihin. Sianlihaa haluttiin syödä jatkossakin, vaikka sika olisi immunokastroitu.
Jatkossa lautasilla voi olla immunokastroitujen karjujen lihaa
Uuden eläinten hyvinvointilakiehdotuksen mukaan karjuporsaiden kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla 1.1.2035 alkaen. Siirtymäajalla kipulääkkeen käyttö kirurgisen kastraation yhteydessä tulee pakolliseksi 1.1.2023 alkaen, ja puudutteen käyttö pakolliseksi neljän vuoden siirtymäajalla 1.1.2027 alkaen. Tuottajat saavat koulutusta puudutteen käyttöön. Lääkelainsäädäntöä muutetaan niin, että tuottajat voivat säilyttää ja käyttää puudutetta itse. Siirtymäaikojen päätyttyä on oltava selvillä, miten karjunhajuisen lihan pääsy kuluttajien lautasille estetään. Immunokastraatio on käytännössä toimiva vaihtoehto, jolla näyttää pienin varauksin olevan myös kuluttajien hyväksyntä.
Lue lisää:
Selvitys: Porsaiden kirurginen kastraatio tulee loppumaan, mutta siirtymävaihe voi olla pitkä
Neuvottelukunta: Porsaiden kirurginen kastraatio on hyvinvointiongelma
Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista eduskuntaan – historiallinen askel kohti muuttuvaa eläintenpitoa
Mari Heinonen: Kastraatioselvitys 2021