fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinten hyvinvointia voidaan edistää poliittisin toimin, mutta myös kuluttajilla ja teollisuudella on vastuunsa

Eläinten hyvinvointia voidaan edistää poliittisin toimin, mutta myös kuluttajilla ja teollisuudella on vastuunsa; kuva SuomiAreenasta

Eläinperäisestä tuotteesta ei voi päällepäin nähdä, millaisen elämän eläin on elänyt. Eläinten hyvinvoinnin osalta tavallinen kuluttaja joutuu ruokaostoksilla tekemään valintoja lähes sokkona, sillä hyvinvointimerkkiä ei vielä ole markkinoilla, eikä eläinsuojelulain vähimmäisvaatimusten noudattaminen yksin takaa eläinten hyvinvointia. Uudistuva lainsäädäntö tulee tarpeeseen, mutta lisäksi tarvitaan elinkeinon omia toimia ja kuluttajien hereillä oloa, totesivat tutkimuksen, elinkeinon ja eläinsuojelun asiantuntijat heinäkuisessa SuomiAreena-keskustelussa.

Hyvinvointi ei näy eläintuotteesta päällepäin

Porin SuomiAreena veti koronavuosien jälkeen taas mukavasti yleisöä ja tarjoili paljon ruokaan, hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä aiheita. Ruoka-lavalla kuultiin keskusteluja vertikaaliviljelystä, eläinten syömisestä ja ruokamurroksesta, ruoan monimuotoisuudesta ja seuraavan sukupolven valinnoista. Eläinten hyvinvointi kotimaisessa eläintuotannossa nostettiin tapetille omassa keskustelussamme, jossa mukana olivat eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg ja Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi. Keskustelun juonsi tietokirjailija Mari Koistinen.

”Eläimen hyvinvointia ei voi maistaa tai haistaa valmiista eläinperäisestä tuotteesta – maidosta, lihasta tai kananmunista”, muistutti EHK:n Satu Raussi. ”Olisikin helppoa, jos eläintuotteesta voisi nähdä, miten eläin on elämänsä elänyt. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Eläimen hyvinvointi on eläimen oma kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta, eikä tämä olotila valmiissa tuotteessa näy. Eläimen hyvinvointi pitäisi mitata jokaisesta eläimestä yksilöllisesti, eläinperäisiä hyvinvoinnin mittareita hyödyntäen”, Raussi korosti. ”Hyvinvointiin kuuluvat muun muassa eläimen terveys, lajinmukainen käyttäytyminen, olosuhteet ja ruokinta. Koska hyvinvointi on näin moniulotteinen asia, on ymmärrettävää, ettei siitä ole yksiselitteistä mittaria, jolla suomalaisten eläinten hyvinvoinnista voitaisiin kuluttajille viestiä.”

Mistä sitten voi tietää, onko keskivertokuluttajan lenkkimakkarapakkaukseen päätynyt hyvinvoivaa sikaa? Sikayrittäjien Ari Bergin mukaan joutsenlippumerkki on paras tapa varmistaa, että liha on kotimaista ja sen tuotannossa on noudatettu Suomen lainsäädäntöä. ”Eläintuottajat arvioivat eläintensä hyvinvointia ja pyrkivät samaistumaan eläimen olotilaan oman ammattitaitonsa turvin, eläimiä tarkkailemalla. Myös tieteellistä Wefare Quality -arviointijärjestelmää voitaisiin hyödyntää enemmän eläinten hyvinvoinnin arvioinnissa”, Berg näki. ”Eläinlääkärit arvioivat myös eläinten hyvinvointia säännöllisillä terveydenhuoltokäynneillä eläintiloilla. Näin ollen voidaan ajatella, että Suomi on hyvässä asemassa eläinten hyvinvoinnin osalta”, Berg totesi.

Kuluttaja voi ja saa vaatia laatua

Tavallisen kuluttajan rooli eläinten hyvinvoinnissa näyttäytyy usein hähmäisenä ja hankalana: miten tuotantoeläinten hyvinvointiin voi vaikuttaa, jos kaupassa ei ole valinnanvaraa, tai mistä tunnistaa paras tuote valikoimien runsaudessa? Hyvinvointia ja lajinmukaista tuotantoa toivova kuluttaja voi vaatia kauppiaaltaan esimerkiksi luomukananmunien tarjontaa ja äänestää tarvittaessa jaloillaan, jos toive ei toteudu, Satu Raussi muistutti. Myös ravintolassa kannattaa tiedustella eläinperäisen ruoan alkuperää.

Eläinten hyvinvointimerkki lisäisi valinnanvaraa, mutta prosessi on hidas

Kuluttajan valintamahdollisuuksia rajoittaa se, ettei markkinoillamme ole eläinten hyvinvoinnista kertovaa merkkiä. Tällaisen pakkausmerkinnän mahdollisuuksia on tutkittu, mutta toistaiseksi merkintä ei vielä ole päätynyt markkinoille. ”Monitasoisen merkinnän avulla kuluttaja voisi valita haluamansa eläinten hyvinvoinnin tason takaavia tuotteita, ja eläintuottaja puolestaan edetä halutessaan korkeammalle hyvinvoinnin tasolle eläintenpidossa”, perusteli hyvinvointimerkkiä kehittänyttä tutkimushanketta johtanut Jarkko Niemi. Merkille on jo olemassa konsepti, mutta tavoitteena olevan kansallisen, monen toimijan yhteisen hyvinvointimerkinnän saaminen markkinoille on Niemen mukaan pitkä prosessi, jossa edetään hitaasti.

Hyvinvointimerkki yhdessä tuotteessa ei tarkoittaisi, että muissa tuotepakkauksissa olisi pahoinvoivia eläimiä. Erilaiset kuluttajasegmentit vaativat tuotteilta erilaisia ominaisuuksia, ja myös segmenttien maksuvalmius vaihtelee. Hyvinvointimerkki antaisi jokaiselle kuluttajalle mahdollisuuden valita omalle kukkarolleen sopivia tuotteita.

Niemen mukaan eläinten hyvinvoinnin edistämisestä aiheutuu eläintuottajille kustannuksia, jotka on pystyttävä tavalla toi toisella kattamaan. Nykyisen markkinataloutemme raameihin istuu parhaiten elintarvikemarkkinoilta kerättävä rahoitus, mutta eläinten hyvinvointia voidaan edistää myös poliittisin päätöksin. Eläinten paremmasta hoidosta ja olosuhteista maksettava kansallinen hyvinvointikorvaus on hyvä esimerkki eläinten hyvinvoinnin poliittisesta edistämisestä, Niemi totesi.

Lain noudattaminen ei yksin takaa hyvinvointia

Lainsäädäntö asettaa eläintenpidon vähimmäisvaatimukset. Suomalainen lainsäädäntömme noudattaa suurelta osin EU-tason säädösten vähimmäisvaatimuksia, mutta ei juuri ylitä niitä. Siten lain noudattaminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että eläinten hyvinvointi olisi hyvällä tolalla. Koska eläimet eivät voi itse vaikuttaa itseään koskevaan lainsäädäntöön, on Suomeen perustettu eläinsuojeluasiamiehen virka. Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalan mukaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi on tärkeää saada kaikki alan toimijat mukaan. Suomen kokoisessa maassa sekä alkutuotannon, teollisuuden, kaupan että kuluttajien on puhallettava samaan hiileen yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Uusi eläinten hyvinvointilaki, joka on pikapuoliin tulossa eduskunnan käsittelyyn ja mahdollisesti voimaan jo vuoden 2023 alusta, toisi mukanaan tiettyjä parannuksia tuotantoeläinten hyvinvointiin. Lakiehdotuksen tämänhetkinen versio korostaa eläinten lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymistä, mutta sallii samalla useita poikkeuksia esimerkiksi eläinten liikkumisvapauden rajoittamisessa. Sikayrittäjien Bergin näkemyksen mukaan eläinten hyvinvointi edistyy parhaiten elinkeinon vapaaehtoisin toimin, eikä lainsäädäntö yksin riitä takaamaan eläinten hyvinvointia. Lain uudistamisen ohella voisimmekin kehittää pidemmälle tukia ja korvauksia eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, ehdotti eläinsuojeluasiamies. Lain uudistamisen ohella käynnistyy myös jo vanhentuneiden, eläinlajikohtaisten asetusten uudistaminen. ”Kun eduskunta saa eläinten hyvinvointilakiehdotuksen käsiteltyä, on keskityttävä pikaisesti ja perusteellisesti lajikohtaisten asetusten uudistamiseen ja turvattava työlle riittävät resurssit”, eläinsuojeluasiamies summasi.

Vähemmän, mutta parempaa

Keskustelun päätteeksi osallistujat joutuivat pikaisin perusteluin valitsemaan, kumpi miellyttää enemmän: suomalainen vai thaimaalainen broileri, kotimainen kaura- vai lehmänmaito, suomalainen vai tanskalainen kotletti ja liha- vai soijanakki. Valinnoissaan keskustelijoiden saattoi tulkita vetävän kotiinpäin, kunkin omasta näkökulmastaan. Yhteinen toivomus kuitenkin oli, että jatkossa panostaisimme eläinperäisten tuotteiden käytössä määrän sijasta laatuun. Nousevat kustannukset laittavat niin julkisen kuin yksityisen ruokahuollon ja tavallisen kuluttajan ahtaalle: miten maksaa hyvinvoinnista, jos raha ei yksinkertaisesti riitä? Jo lähitulevaisuudessa mahdollisena häämöttävän ruoka- ja energiakriisin valossa toive määrän ja laadun suhteuttamisesta saattaa kuitenkin lähteä toteutumaan kuin itsestään. Eläinperäinen ruoka ei voi eikä sen kuulu olla halpaa, jos hintaan sisällytetään eläinten hyvinvoinnin edistäminen.

Katso keskustelu kokonaisuudessaan:

 

 

Lue lisää:

Eläin lautasella – hyvinvoinut sikanauta vai kypsynyt kotletti?

Eläinten hyvinvointi osana kotimaisen ruoan laatua on säädösten valossa EU:n keskitasoa

Eläin ruokana – kuluttajan opas

Naudan elämänpuu – Eläimen hyvinvoinnin laskuri naudan erilaisille elämänpoluille