Siirry sisältöön

Blogi

perinnebiotooppi

Laiduntavat eläimet ja uhanalaiset perinnebiotoopit hyötyvät toisistaan

Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien kunnostaminen ja hoito laiduntavien eläinten avulla on yksi tehokkaista keinoista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on myös tärkeä ilmastotoimi, ja kotieläintiloilla on huomattavat mahdollisuudet toimia luontokadon jarruttajina. Nautatilalliset ovat erityisen tärkeässä roolissa uhanalaisten ekosysteemien pelastamisessa, todetaan Helsingin yliopiston PerinneHyvä-hankkeessa. Miksi perinnebiotooppeja kannattaa laiduntaa? Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan niittyjä, ketoja,…

Lue lisää
urheiluhevosten suunvauriot oletettua yleisempiä - kuavssa hevonen laitumella

Urheiluhevosten suunvauriot odotettua yleisempiä – suomalaistutkimus valottaa riskitekijöitä ja ennaltaehkäisyä

Urheiluhevosten suunvauriot ovat hyvin yleisiä, havaitsi eläinlääketieteen tohtoriksi väitellyt Kati Tuomola väitöstutkimuksessaan. Suunvaurioita löytyi 84 %:lla ravihevosista ja 52 %:lla kenttähevosista. Riskitekijöitä kuolaimiin liittyviin suunvaurioihin olivat kuolaintyyppi, hevosen sukupuoli sekä rotu. Hevosalan sidosryhmien asenteet suunvaurioihin vaihtelevat. Tuomolan väitöstutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä pohtii oheisessa tekstissä harjoittelijamme Heta Rautiainen. Kuolaimiin liittyvät vauriot ja riskitekijät tutkimuksen kohteena Eläinlääketieteen lisensiaatti…

Lue lisää
eläinten hyvinvointi on osa kotimaisen ruoan laatua; kuvassa broileritipuja

Eläinten hyvinvointi osana kotimaisen ruoan laatua on säädösten valossa EU:n keskitasoa

Eläinten hyvinvointi on yksi kotimaisen ruoan laatutekijöistä, ja suomalaista ruokaa on totuttu pitämään laadukkaana. Eläinsuojelulain ja -asetusten valossa suomalaisen ruoan laatu ei eläinten hyvinvoinnin osalta poikkea olennaisesti EU-tasosta, sillä säädösvaatimuksemme ovat pitkälti EU:n keskitasoa. Vapaaehtoisin toimin tuottajat ja teollisuus voivat kuitenkin nostaa ruoan laatua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Valaisimme Suomen säädöstason suhdetta EU-lainsäädäntöön oheisessa kirjotuksessa, joka…

Lue lisää
valintoja eläinten hyvinvoinnin puolesta voi tehdä jo nyt. Kuvassa nainen rapsuttaa hiehoa.

Valintoja eläinten hyvinvoinnin puolesta on mahdollista tehdä

Tuotantoeläinten hyvinvointi koskettaa ja liikuttaa tunnetasolla monia, mutta samalla kotieläintuotanto on yhä useammalle tuntematon ala, jonka yksityiskohtia tuodaan kansalaisten näkyviin vain valituin osin. Valintoja eläinten hyvinvoinnin puolesta voi tehdä, kun tietää, mistä ja miten valita. Vinkkejä valintojen pohdintaan löydät oheisesta kirjoituksesta, joka on julkaistu alun perin biologian ja maantieteen opettajien liiton (BMOL ry) Natura-lehdessä 2/2022….

Lue lisää
Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaari 23.-24.5.2022

Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaari 23.-24.5.2022

Jalostus ja eläinten hyvinvointi ovat kytkeytyneet kiinteästi toisiinsa. Vaikutamme eläinten hyvinvointiin valinnoillamme: jalostamme eläimiä eri tarkoituksiin, ja tulemme myös tahattomasti valinneeksi lisääntyville eläimille tietynlaisia ominaisuuksia. Jalostukseen liittyviä eläinten hyvinvointikysymyksiä pohditaan eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen järjestämässä seminaarissa Säätytalolla 23.-24.5.2022. Aika: maanantai 23.5.22 klo 13–19 ja tiistai 24.5.22 klo 9–13 Paikka: Säätytalo, sali 15, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki….

Lue lisää
kuvakaappauksessa Saparo-sovellus, työpöytäversio

SAPARO-sovellus auttaa sikojen hännänpurennan suunnitelmallisessa ehkäisyssä ja hallinnassa

Saparo-hankkeen tiedote 25.2.2022 SAPARO-sovellus on sikatilojen käyttöön tarkoitettu ilmainen työkalu hännänpurennan hallintaan ja ehkäisyyn. Sovelluksella tuottaja saa tietoa oman tilansa hännänpurennan riskitekijöistä ja voi luoda oman tilakohtaisen hännänpurentojen ennaltaehkäisy- ja hallintasuunnitelman. Sovellus auttaa seuraamaan hännänpurentatilannetta ja arvioimaan ennaltaehkäisytoimenpiteiden onnistumista. Tilojen omaan käyttöön suunniteltu sovellus ei kerää eikä jaa tietoa muille osapuolille. Hännänpurenta kertoo hyvinvoinnin ongelmista…

Lue lisää
lihakanien kasvatus on Suomessa vielä vähäistä; kuvassa kaneja

Lihakanien kasvatus on Suomessa pienimuotoista, ja se on tuotantokanien hyvinvoinnille eduksi

Kotimainen lihakanien kasvatus eroaa eurooppalaisesta kasvatustavasta: pienillä tiloilla kanit saavat yksilöllisempää hoitoa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kanituottajat tuntevat kanien lajinmukaiset käyttäytymistarpeet ja osaavat huomioida ne kasvatuksessa. Lihakanien hyvinvointia selvittäneet tutkijat Marianna Norring ja Evamaria Kokko laativat kaninkasvattajien tueksi Lihakanin hyvinvointioppaan, joka auttaa kasvattajia huomioimaan tärkeimmät kanien hyvinvointitekijät. Oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan Norring ja Kokko valottavat kanien hyvinvointitutkimuksen tuloksia….

Lue lisää
kissakriisi-kansalaisaloitteen käsittely etenee: kuvassa kissoja

Kissakriisi haastaa kansanedustajat ottamaan kantaa

Kissakriisi on Suomessa todellisuutta: kissoja hylätään, löytökissoille ei löydy omistajaa, villiintyvät kissat lisääntyvät keskenään sisäsiittoisissa populaatioissa ja kärsivät taudeista, nälästä ja kylmästä. Kissojen elämänlaadun parantamiseksi tehtyä Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa 5.4.22, jossa myös Eläinten hyvinvointikeskus esitti oman kantansa aloitteeseen. Eläinten hyvinvointikeskuksen lausunto kansalaisaloitteeseen Kissakriisi hallintaan – kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen puolesta…

Lue lisää
eläinten haukottelu tarttuu; kuvassa haukotteleva koiranpentu

Eläinten haukottelu tarttuu yli lajirajojen, ja se on hyvä asia

Eläinten haukottelu on yleistä ja tutkitusti tarttuvaa, yli lajirajojenkin. Haukottelun tarttuvuus on sidoksissa eläinten sosiaalisiin suhteisiin: haukotuksen ohella välitetään samalla muitakin käyttäytymismalleja, jotka vahvistavat sosiaalista sidettä ryhmässä. Siten haukottelua voi pitää ennemminkin sosiaalisena liimana kuin tylsistymisen osoituksena, toteaa Olli Leino oheisessa vieraskynässään. Mitä isommat aivot, sitä pidempi haukotus Useimmat nisäkkäät ja linnut haukottelevat. Perinteisesti haukottelu…

Lue lisää
eläinkokeettomat menetelmät yleistyvät; kuvassa tutkija esittelee chip-monikudosmallialustaa

Eläinkokeettomat menetelmät kehittyvät, mutta mikä hidastaa niiden käyttöönottoa?

Eläinkokeettomat menetelmät yleistyvät hiljalleen tieteellisen tutkimuksen menetelmätyökaluina, mutta niiden kehitykseen toivotaan lisää vauhtia. EU:n tavoitteena on korvata elävillä eläimillä tieteellisiin ja opetustarkoituksiin tehtävät toimenpiteet heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Lisärahoitus ja joustavuus uusien menetelmien hyväksymisessä auttaisivat unionia tässä pyrkimyksessä, toteavat Tampereen yliopiston tutkijat Hanna Vuorenpää, Laura Saarimäki ja Tarja Toimela oheisessa vieraskynässään. Teksti on…

Lue lisää
The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.