Blogi

Ruokamurroksen keskellä erilaisten ”välimalliratkaisujen” tukeminen ruokailutavoissamme voi auttaa siirtymisessämme kohti kestävämpiä, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioivia ruokailutottumuksia. ’Vähemmän, mutta parempaa’ -mantran noudattaminen edistää myös ihmisen omaa terveyttä ja hyvinvointia, ja fleksaamisesta eli lihan, maidon ja munien osittaisesta vaihtamisesta kasviperäisiin tuotteisiin on tutkitusti hyötyä. Paljon puhutun kiertotalouden avaintekijöitä on siirtymä eläinperäisistä kohti kasviperäisiä proteiineja. Kaikkea uutta…

Eläinperäisestä tuotteesta ei voi päällepäin nähdä, millaisen elämän eläin on elänyt. Eläinten hyvinvoinnin osalta tavallinen kuluttaja joutuu ruokaostoksilla tekemään valintoja lähes sokkona, sillä hyvinvointimerkkiä ei vielä ole markkinoilla, eikä eläinsuojelulain vähimmäisvaatimusten noudattaminen yksin takaa eläinten hyvinvointia. Uudistuva lainsäädäntö tulee tarpeeseen, mutta lisäksi tarvitaan elinkeinon omia toimia ja kuluttajien hereillä oloa, totesivat tutkimuksen, elinkeinon ja eläinsuojelun…

Kissojen pakollista merkintää ja rekisteröintiä vaativa Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite on etenemässä eduskunnan käsittelyyn, todennäköisesti yhtä aikaa uuden eläinten hyvinvointilakiehdotuksen kanssa loppukesällä. Otimme kantaa kissojen pakollisen merkinnän ja rekisteröinnin puolesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, lue juttu ohesta! HS 30.7.22 Kaikki Suomen kissat pitäisi siruttaa ja rekisteröidä Merkintä- ja rekisteröintivelvoite tarvitaan kissojen hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä hylkäämisen ja villiintymisen…

SuomiAreena järjestetään taas heinäkuussa Porissa, ja Eläinten hyvinvointikeskus on mukana keskusteluissa ruoantuotannosta ja eläinten hyvinvoinnista. Tule paikan päälle kuuntelemaan tai seuraa keskustelua etänä MTV Katsomossa to 14.7.22! Eläin lautasella – keskustelua hyvinvoinnista ja ruoantuotannosta Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 29kg sikaa, 28kg broileria ja 18kg nautaa. Millainen on ollut näiden eläinten elämä? Huolehditaanko tuotantoeläinten hyvinvoinnista riittävästi?…

Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun neuvottelukuntien yhteiskannanotto 6.6.2022 Suomessa käytetään hyönteisiä koe-eläiminä, lemmikkieläiminä ja niiden ravintona, ihmisten ruokana, tuotantoeläinten rehuna, hunajantuotannossa ja kasvien pölyttämisessä. Tutkimusten mukaan on mahdollista, että hyönteiset voivat tuntea kipua ja kärsimystä tai muuta vastaavan kaltaista haittaa. Sen vuoksi hyönteisten pito-olosuhteisiin, kohteluun, käsittelyyn ja lopetusmenetelmiin on hyvä soveltaa varovaisuusperiaatetta. Hyönteisiä koskevan tiedon lisääntyessä…

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto 14.6.2022 Kuivikkeiden saatavuus ja hinta voivat muodostua kriittisiksi tekijöiksi lihanautojen hyvinvoinnille, huomauttaa Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta. Lihanautojen kasvatus pehmustetuilla makuualueilla on yleistynyt, ja toimiva kuivikepohja on eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvä ratkaisu. Neuvottelukunnan mukaan ympäristöystävällisten, taloudellisesti kestävien kuivitusratkaisujen kehittämistä tulisi tukea eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on ottanut kantaa lihanautojen hyvinvoinnin parantamiseen…

Hevosen oma kokemus ratkaisee, kun on kyse hyvinvoinnista. Hyvinvoiva hevonen on rento, rauhallinen ja sosiaalinen, nauttii lajitovereiden seurasta, leikistä, hoivasta sekä ympäristön tutkimisesta, ravinnon etsinnästä ja vapaasta liikkumisesta kaikissa askellajeissa. Tutustu hyvinvoivan hevosen tunnusmerkkeihin, hevosen luontaiseen käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen ihmisen kanssa uudessa tietopaketissa eläintietosivuilla! Tietopaketin on koonnut eläintenkouluttaja Heta Rautiainen yhdessä Eläinten hyvinvointikeskuksen tiimin kanssa….

Geeniteknologian alalla vauhdikkaasti kasvanut geenieditointi herättää eettisiä kysymyksiä. Onko geenieditointi yhtään oikeutetumpi kuin mikään muu aiemmin käytetty menetelmä eläinten genomien muokkaamiseen? Asiaa herätteli pohtimaan brittiläisen Royal Society for the prevention of cruelty to animals -järjestön Eläimet tieteessä -osaston johtaja Penny Hawkins. Hawkins puhui eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen toukokuun lopussa järjestämässä jalostus ja hyvinvointi -seminaarissa ja…

Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien kunnostaminen ja hoito laiduntavien eläinten avulla on yksi tehokkaista keinoista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on myös tärkeä ilmastotoimi, ja kotieläintiloilla on huomattavat mahdollisuudet toimia luontokadon jarruttajina. Nautatilalliset ovat erityisen tärkeässä roolissa uhanalaisten ekosysteemien pelastamisessa, todetaan Helsingin yliopiston PerinneHyvä-hankkeessa. Miksi perinnebiotooppeja kannattaa laiduntaa? Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan niittyjä, ketoja,…

Urheiluhevosten suunvauriot ovat hyvin yleisiä, havaitsi eläinlääketieteen tohtoriksi väitellyt Kati Tuomola väitöstutkimuksessaan. Suunvaurioita löytyi 84 %:lla ravihevosista ja 52 %:lla kenttähevosista. Riskitekijöitä kuolaimiin liittyviin suunvaurioihin olivat kuolaintyyppi, hevosen sukupuoli sekä rotu. Hevosalan sidosryhmien asenteet suunvaurioihin vaihtelevat. Tuomolan väitöstutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä pohtii oheisessa tekstissä harjoittelijamme Heta Rautiainen. Kuolaimiin liittyvät vauriot ja riskitekijät tutkimuksen kohteena Eläinlääketieteen lisensiaatti…