fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinten haukottelu tarttuu yli lajirajojen, ja se on hyvä asia

eläinten haukottelu tarttuu; kuvassa haukotteleva koiranpentu
Tehtävä: Laske, montako kertaa haukottelet lukiessasi tätä kirjoitusta ja katsoessasi kuvia :)

Eläinten haukottelu on yleistä ja tutkitusti tarttuvaa, yli lajirajojenkin. Haukottelun tarttuvuus on sidoksissa eläinten sosiaalisiin suhteisiin: haukotuksen ohella välitetään samalla muitakin käyttäytymismalleja, jotka vahvistavat sosiaalista sidettä ryhmässä. Siten haukottelua voi pitää ennemminkin sosiaalisena liimana kuin tylsistymisen osoituksena, toteaa Olli Leino oheisessa vieraskynässään.

Mitä isommat aivot, sitä pidempi haukotus

Useimmat nisäkkäät ja linnut haukottelevat. Perinteisesti haukottelu on mielletty väsymisen ja pitkästymisen merkiksi. Aiemmin on ajateltu haukottelun parantavan hapekkaan veren virtausta aivoihin. Haukottelun on myös ehdotettu liittyvän tunteiden, mielialan ja ruokahalun säätelyyn.

Utrechtin yliopiston tutkimuksessa tarkkailtiin yli sadan eläimen haukottelukäyttäytymistä. Haukotuksen pituuden havaittiin olevan yhteydessä aivojen kokoon ja neuronien määrän aivoissa. Haukottelun havaittiin myös viilentävän aivoja. Nivelten ja lihasten venyttäminen lisää välittömästi viileän veren virtausta aivoihin ja toimii näin ikään kuin lämmönvaihtimena. Mitä korkeampi ympäristön lämpötila, sitä tiheämmin haukottelemme.

susi haukottelee; eläinten haukottelu viilentää aivoja
Susi viilentämässä aivojaan.

Haukottelua tavataan eläinkunnassa yleisesti: jopa muurahaisilla on haukottelua muistuttavaa käyttäytymistä. Evolutiivisessa mielessä haukottelulla on selviytymistä parantava vaikutus. Jos aivojen lämpötila nousee, eläimestä tulee vähemmän valpas. Voi olla, että nisäkkäät ja linnut ovat kehittäneet valppaana pysymiseen apukeinon, haukottelun. Siksi voisimmekin jatkossa ajatella haukottelua pikemminkin vireystilan parantamisena kuin epäkohteliaisuuden merkkinä.

Haukottelun tarttuvuus on sosiaalista liimaa

Yksi selkeästi todettu vaikutus haukottelulla on: se tarttuu. Erityisesti saman lajin yksilöjen välillä, mutta myös lajirajojen yli. Esimerkiksi koirat voivat vastata ihmisten haukotteluun itse haukottelemalla. Herkkyydellä vastata ihmisen haukotteluun on arvioitu koiran sosiaalisuutta ja soveltuvuutta palveluskoiratehtäviin. Haukottelun tarttuvuus on sidoksissa eläinten sosiaalisiin suhteisiin. Esimerkiksi leijona kopioi haukottelun lisäksi samalla muitakin käyttäytymismalleja ja näin vahvistaa sosiaalista sidettä ryhmäänsä.

Haukottelu on liitetty ihmisillä empatiakykyyn. Haukottelu tarttuukin erityisen hyvin, jos henkilö on entuudestaan läheinen tai tuttu. Huomioitavaa on, että haukottelun tarttuvuus on vähäisempää alle 4-vuotiailla lapsilla, autistisilla henkilöillä ja skitsofreniapotilailla. Yhteistä näille ryhmille on heikommin kehittynyt tai vasta kehittyvä empatiakyky. Koiriin ihmisen haukotus tarttuu erityisen hyvin isännältä tai emännältä. Tokion yliopiston tutkimuksessa susia seurattaessa havaittiin naaraiden vastaavaan haukotukseen uroksia useammin. Tämä voi johtua naaraiden vahvemmasta sosiaalisesta vaikutuspiiristä.

tiikeri haukottelee; eläinten haukottelu tarttuu
Amurintiikerin suurehko haukotus.

Haukottelu vaikuttaa monin tavoin fysiologisesti hyödylliseltä. Haukottelun tarttuminen taas viittaa siihen, että kyseessä on sosiaalisten eläinten luontainen käyttäytymismalli, joka edistää ryhmäytymistä. Tällä ajatuksella on hyvä lohduttautua, kun seuraavan kerran näkee jonkun haukottelevan seurassa tai tulee itse haukotelleeksi sosiaalisessa tilanteessa.

 

Teksti: Olli Leino

 

Lue lisää:

The longer the yawn, the bigger the brain. PhysOrg 6.5.2021

Yawn contagion in lions found to also play a role in social behavior. PhysOrg 7.4.2021

Are yawns really contagious? MedicalXpress 26.5.2018

Wolves susceptible to yawn contagion. PhysOrg 27.8.2014

Omistajan haukotus tarttuu koiraan. Yle Tiede 9.8.2013

Prososiaalinen käyttäytyminen eläimillä on hyvä merkki