Prososiaalinen käyttäytyminen on toimintaa, jonka lopputulos hyödyttää muita ja tuottaa iloa tekijälleen. Käyttäytymistä esiintyy niin ihmisillä kuin muunlajisillakin eläimillä, mutta eläimillä sitä on tutkittu vain vähän. Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan eläinten prososiaaliseen käyttäytymiseen kannattaisi paneutua tarkemmin, sillä se viestii hyvästä ryhmädynamiikasta ja voisi toimia jopa positiivisen hyvinvoinnin mittarina.
Prososiaalinen käyttäytyminen ilmenee suhteessa toisiin
Prososiaalisessa käyttäytymisessä on kyse pyyteettömästä toiminnasta toisen hyväksi. Tällaista käyttäytymistä on esimerkiksi jälkeläisten hoito, kiintymyksen osoitukset, jakaminen, opettaminen, yhteistyön tekeminen, auttaminen ja hoivaaminen. Prososiaalinen käyttäytyminen muistuttaa paljolti empatiaa, mutta siinä missä empatiassa on kyse kyvystä asettua toisen nahkoihin, prososiaaliseen käyttäytymiseen liittyy aina toiminta.
Kaikki prososiaalisen käyttäytymisen muodot eivät kuitenkaan edellytä kykyä empatiaan, eikä empatia automaattisesti johda prososiaaliseen käyttäytymiseen. Prososiaaliseen käyttäytymiseen vaikuttavat tilanteen ja asiayhteyden ohella muun muassa yksilön ominaisuudet, tunnetila ja sosiaalinen asema ryhmässä, sekä se, ketä kohtaan käyttäytyminen on suunnattu.
Sosiaaliset lajit viihtyvät vakaissa ryhmissä. Toimivan ryhmän jäsenten välillä on enemmän empatiaa, sosiaalista ja prososiaalista käyttäytymistä kuin uhka- ja alistumiseleitä, tappeluita tai muuta negatiivisesta vuorovaikutuksesta kertovaa käyttäytymistä. Silti prososiaalisen käyttäytymisen tutkimus on jäänyt muun käyttäytymistutkimuksen jalkoihin, ja sen ilmenemismuodoista ja yleisyydestä eri eläinlajeilla tiedetään melko vähän. Varmaa kuitenkin on, että sosiaalisilla lajeilla esiintyy prososiaalista käyttäytymistä.
Eläinten sosiaalinen käyttäytyminen on usein yhteydessä positiivisiin tunnetiloihin. Prososiaalisella käyttäytymisellä yksilö voi edistää ryhmänsä jäsenten positiivista tunnetilaa ja hyvinvointia. Prososiaalinen käyttäytyminen voisi siten toimia indikaattorina kaksisuuntaiselle hyvinvoinnille, jossa käyttäytyminen tuottaa positiivisia tunteita sekä tuottajassa että vastaanottajassa.
Prososiaalisuutta erilaisissa konteksteissa
Prososiaalisen käyttäytymisen ilmenemiselle ja vaikutuksille ryhmän jäsenten hyvinvointiin on erilaisia tulkintoja. Käyttäytyminen voi liittyä äkilliseen stressireaktioon ja esiintyä stressaavassa tilanteessa tai heti sen jälkeen. Esimerkiksi lehmien on todettu nuolevan toisiaan ja hierovan päitään hellävaroen yhteen normaalia enemmän sen jälkeen, kun ne ovat joutuneet epämieluisaan ihmiskontaktiin lypsyn yhteydessä. Prososiaalinen käyttäytyminen voi siis lievittää negatiivisista kokemuksista johtuvaa ikävää tunnetilaa.
Toisaalta prososiaalisen käyttäytymisen määrän on ajateltu kertovan pitkäkestoisesta stressitilasta, jos käyttäytymistä ilmenee hyvistä olosuhteista huolimatta odotettua vähemmän. Lehmillä prososiaalisen käyttäytymisen on tutkimuksissa havaittu vähenevän pelkokäyttäytymisen lisääntyessä ja laumasta eristämisen keston pidentyessä. Sosiaalista nuolemista taas on havaittu vähemmän epävakaissa ryhmissä, joihin tuodaan vähän väliä uusia ja viedään vanhoja jäseniä pois.
Prososiaalisen käyttäytymisen säännöllinen ja runsas ilmeneminen taas kertoo hyvinvoinnista ja positiivisista tunnetiloista eläinten välisissä suhteissa ja edistää itsessään hyvinvointia. Prososiaalinen käyttäytyminen tuottaa mielihyvää käyttäytymisen kohteelle ja on siten palkitsevaa myös itse käyttäytyjälle, mikä saa prososiaalisen käyttäytymisen ruokkimaan itseään ja käynnistämään hyvän kierteen.
Prososiaalisuuden edistäminen palkitsee
Prososiaalista käyttäytymistä voi havainnoida ja löytää useissa eri muodoissa eri eläinlajeilta. Lehmillä käyttäytymisen yhdenaikaisuus – syödään, levätään, laidunnetaan ja märehditään yhtä aikaa muun lauman kanssa – toimii jo itsessään prososiaalisena käyttäytymisenä yhdistäen lauman jäseniä. Koirilla samanlainen toiminnan synkronisointi omistajansa kanssa on niin ikään prososiaalista käyttäytymistä.
Prososiaalisuuden hyvinvointivaikutukset eivät rajoitu vain ryhmän jäsenten yhteenkuuluvuuden lisäämiseen, vaan voivat näkyä esimerkiksi lehmillä alentuneena sydämen sykkeenä, kohonneena maidontuotantona, parempana kasvuna ja jopa vähäisempinä loismäärinä. Hevosilla prososiaalisen käyttäytymisen on havaittu edistävän varsojen selviytymistä. Rotilla prososiaalinen käyttäytyminen on laboratorio-oloissa vähentänyt stressihormonien eritystä, suojannut rottia kasvainten kehittymiseltä ja alentanut kuolleisuutta. Ihmiset, jotka antavat sosiaalista tukea toisille, sairastavat keskimäärin vähemmän kuin muut. Sosiaalisen tuen vastaanottaminen ei vähennä sairastavuutta samalla tavalla, mikä viittaa siihen, että prososiaalinen käyttäytyminen on itsessään palkitsevaa.
Prososiaalisuuden merkitys ja kehittyminen osana yksilönkehitystä sisältää monia kiinnostavia mahdollisuuksia eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toistaiseksi vielä vähän tutkittuja, mutta käytännössä hyvinkin toteutettavissa olevia keinoja lisätä eläinten hyvinvointia prososiaalisen käyttäytymisen avulla löytyy niin eläintuotannon kuin lemmikkieläinten pidon saroilta. Emon ja jälkeläisen välisen suhteen tukeminen, positiivisten käyttäytymismuotojen (kuten lajitovereiden välisen sosiaalisen kehonhoidon) mahdollistaminen ja eläinryhmien huolellinen totuttaminen sekä ihmiseen että toisiinsa edistävät prososiaalista käyttäytymistä ja tuottavat hyvää mieltä ja hyvinvointia, josta myös ihminen saa osansa.
Lähde:
Lue lisää nautojen sosiaalisten suhteiden hoidosta täältä.