Takaisin

Kalastajan taidot ratkaisevat, miten kalan käy pyydä ja päästä -kalastuksessa

pyydä ja päästä; catch & release

Pyydä ja päästä -kalastus kasvattaa suosiotaan vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Kestävän kalastuksen ja kalakantojen suojelun näkökulmasta on hyvä, että etenkin suurimmat emokalat päästetään takaisin luontoon jatkamaan sukua. Kalayksilön näkökulmasta menetelmässä on kuitenkin omat ongelmansa, sillä kaikki kalat eivät selviä pyynnistä hengissä. Kalojen stressaantumista voi vähentää kiinnittämällä huomiota pyyntivälineisiin ja olosuhteisiin sekä käsittelemällä vapautettavaa kalaa mahdollisimman vähän ja hellävaroen.

Kalakin on yksilö

Pyydä ja päästä -kalastus (catch & release) voi vaikuttaa positiivisesti kalakantoihin, mutta negatiivisesti kalayksilöön. Kalan hyvinvointi, samoin kuin muidenkin eläinten, on kalan oma kokemus sen senhetkisestä omasta olotilasta. Siihen liittyvät kalan tuntemukset, mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, sekä kalan biologia ja fysiologia. Tiedemaailma on jo tunnustanut kalojen kyvyn tuntea kipua, vaikka vääntöä kivun luonteesta ja sen aiheuttamasta kärsimyksestä vielä jonkin verran käydäänkin.

Aiheuttaako pyydä ja päästä -kalastus tarpeetonta kärsimystä?

Eläinsuojelulaki kieltää tarpeettoman kivun ja kärsimyksen aiheuttamisen eläimille.  Tarpeettoman ja tarpeellisen kivun raja on veteen piirretty viiva: esimerkiksi vasikoita saa vielä toistaiseksi nupouttaa ja porsaita kastroida ilman kivunlievitystä. Kalastuslaki taas kieltää sellaiset kalastustavat, jotka tarpeettomasti vahingoittavat tai tappavat kaloja. Pyydä ja päästä -kalastus on yhtä kaikki sallittua.

Useiden tutkimusten perusteella tiedetään, että kaikki kalat eivät selviydy hengissä pyydä ja päästä -kalastuksessa. Osa kaloista kuolee jo pyynnin aikana tai saa koukusta niin pahoja vaurioita, että kalat on lopetettava. Osa vapautetuista kaloista kuolee seuraavien päivien aikana stressireaktion aiheuttaman kuormituksen vuoksi.

Henkiin jääneillä kaloilla pyydetyksi tuleminen voi heikentää kalan myöhempää selviytymistä ja lisääntymismenestystä, vähentää kalan syöntiä ja siten kasvua, sekä altistaa kalan taudeille ja pedoille. Stressihormonien eritys laskee kalan vastustuskykyä. Niin sanottu subletaali stressi ei tapa välittömästi, vaan heikentää kalan hyvinvointia ja altistaa kalan siten muille tekijöille, jotka voivat koitua kuolemaksi. Toisaalta osa kaloista jatkaa pyynnin jälkeen elämäänsä ja sukuaan hyvinvoivina ja lähes vahingoittumattomina.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Tutkimuskatsaus kalojen kuolleisuudesta pyydä ja päästä -kalastuksessa kertoo, että kuolleisuus hyvin erilaisilla kalaryhmillä eri olosuhteissa oli keskimäärin 18 %, mutta vaihtelu oli valtavaa, yhdestä jopa 95 prosenttiin. Atlantinlohen kuolleisuus viileän veden aikaan ja parhaita menetelmiä käytettäessä taas oli laajan tutkimuksen mukaan 7 % Norjan, Kanadan, Irlannin ja Skotlannin lohijoissa. Kuolleisuuden todettiin riippuvan muun muassa pyyntimenetelmästä, kalalajista, kalastajan taidoista ja ympäristötekijöistä, mutta suurin vaikutus kuolleisuuteen oli veden lämpötilalla pyynnin aikana.

Lisää tietoa tarvitaan kuolleisuuden lisäksi kalojen selviytymiseen välillisesti vaikuttavista tekijöistä. Esimerkiksi kasaantuvan stressin subletaaleista vaikutuksista tiedetään vielä hyvin vähän. Lisää ttutkimusta tarvitaan muun muassa saaliiksi joutumisen vaikutuksesta kalan asemaan parven tai populaation hierarkiassa, sen fysiologisista vaikutuksia kalaan ja kalan lisääntymismenestykseen, käyttäytymismuutoksiin ja kasvunopeuteen. Kasaantuvan stressin aiheuttama kuormitus eri muodoissaan voi pahimmillaan olla kertautuva ja monitahoinen.

Osaava pyynti ja käsittely pelastaa kalan

Kalan joutuessa koukkuun sille aiheutuu kudosvaurioita ja stressiä. Koukun mallilla on merkitystä: jos vieheessä on useita koukkuja ja koukkujen päissä väkäset, kala saa todennäköisesti enemmän vaurioita kuin yhdellä väkäsettömällä koukulla pyydettynä.

Kiinnin jääneen kalan väsytys ja olosuhteet väsytyksen aikana ovat ratkaisevassa asemassa: jos vesi on kylmää ja väsytys sujuu nopeasti, kalalla on suuremmat mahdollisuudet selvitä kuin hitaasti lämpimässä vedessä väsytetyllä lajitoverilla.

Kun kala lopulta saadaan maihin tai veneen viereen, on tärkeää osata käsitellä sitä oikein. Ihannetilanteessa kalaa ei nosteta vedestä pois ollenkaan, vaan koukku irrotetaan varovasti kalan suusta ja kala päästetään saman tien menemään.

Usein kalastaja haluaa kuitenkin ottaa mitat ja kuvan saaliistaan. Jos kala nostetaan vedestä, sitä on käsiteltävä mahdollisimman vähän ja märin käsin, jottei iho vaurioidu. Ilma-altistus ei ole hyväksi kalan kiduksille, eikä kuvattavaa kalaa saa missään nimessä roikottaa kiduksista!

Pyydä ja päästä -kalastajan muistilista

  • Käytä mahdollisimman pientä, väkäsetöntä koukkua ja sellaista viehettä, jota kala ei herkästi niele syvälle mahaan (perho on paras!)
  • Pyydä vain kylmän veden aikaan, ei loppukesän helteillä
  • Väsytä kala mahdollisimman nopeasti
  • Älä nosta kalaa ollenkaan vedestä, vaan vapauta se heti
  • Jos kala on nostettava ylös, käytä sileäverkkoista haavia ja käsittele kalaa märin käsin
  • Pidä kalan ilma-altistus mahdollisimman lyhyenä
  • Vältä koskemasta kalan ihoon tarpeettomasti
  • Älä koske kiduksiin!
  • Vapauta kala mahdollisimman nopeasti – älä jemmaa saaviin kalaretken ajaksi
  • Katso, että kala lähtee virkeästi uimaan
  • Jos jokin menee pieleen ja kala joutuu kärsimään pahoin, tainnuta se heti ja lopeta välittömästi laskemalla veret

 

Lue lisää:

Kalan kipu on ilmeetöntä, mutta ilmeistä

Kalan kipu on todellista

Debbie Drews 2016: Like a Fish Out of Water. The unseen impacts of catch-and-release. Outside Bozeman.

 

Kirjallisuutta:

Arlinghaus, S. J. Cooke, J. Lyman, D. Policansky, A. Schwab, C. Suski, S. G. Sutton & E. B. Thorstad 2007. Understanding the Complexity of Catch-and-Release in Recreational Fishing: An Integrative Synthesis of Global Knowledge from Historical, Ethical, Social, and Biological Perspectives. Reviews in Fisheries Science 15(1-2): 75-167.

Bartholomew & J. A. Bohnsack 2005. A Review of Catch-and-Release Angling Mortality with Implications for No-take Reserves. Reviews in Fish Biology and Fisheries 15(1–2): 129–154.

K. Booth, J. D. Kieffer, B. L. Tufts, K. Davidson & A. T. Bielak 1995. Effects of late-season catch and release angling on anaerobic metabolism, acid–base status, survival, and gamete viability in wild Atlantic salmon (Salmo salar). Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 52(2): 283-290.

A. Brobbel, M. P. Wilkie, K. Davidson, J. D. Kieffer, A. T. Bielak & B. L. Tufts 1996. Physiological effects of catch and release angling in Atlantic salmon (Salmo salar) at different stages of freshwater migration. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 53(9): 2036-2043.

W. Brownscombe, A. J..Danylchuk, J. M. Chapman, L. F.G. Gutowsky & S. J. Cooke 2017. Best practices for catch-and-release recreational fisheries – angling tools and tactics. Fisheries Research 186(3): 693-705.

J. Cooke & C. D. Suski 2005. Do we need species-specific guidelines for catch-and-release recreational angling to effectively conserve diverse fishery resources? Biodiversity & Conservation 14(5): 1195–1209.

J. Cooke, D. P. Philipp, K. M. Dunmall & J. F. Schreer 2011. The Influence of Terminal Tackle on Injury, Handling Time, and Cardiac Disturbance of Rock Bass. North American Journal of Fisheries Management 21(2): 333-342.

J. Cooke, M. R. Donaldson, C. M. O’connor, G. D. Raby, R. Arlinghaus, A. J. Danylchuk, K. C. Hanson, S. G. Hinch, T. D. Clark, D. A. Patterson & C. D. Suski 2013. The physiological consequences of catch‐and‐release angling: perspectives on experimental design, interpretation, extrapolation and relevance to stakeholders. Fisheries management and ecology 20: 268-287.

B. Dempson, G. Furey & M. Bloom 2002. Effects of catch and release angling on Atlantic salmon, Salmo salar L., of the Conne River, Newfoundland. Fisheries management and ecology 9: 139-147.

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO), Fisheries and Aquaculture Department. Technical Guidelines for Responsible Fisheries http://www.fao.org/fishery/publications/technical-guidelines/en (s. 90 alkaen; haettu 17.5.2019).

Gjernes, A. R. Kronlund & T. J. Mulligan 1993. Mortality of Chinook and Coho Salmon in Their First Year of Ocean Life following Catch and Release by Anglers. North American Journal of Fisheries Management 13 (3): 524-539.

M. Jenkins Jr 2003. Evaluating Recent Innovations in Bait Fishing Tackle and Technique for Catch and Release of Rainbow Trout. North American Journal of Fisheries Management 23(4): 1098-1107.

D. Kieffer 2000. Limits to exhaustive exercise in fish. Comparative Biochemistry and Physiology Part A: Molecular & Integrative Physiology 126(2): 161-179.

J. Lennox, S. J. Cooke, C. R. Davis, P. Gargan, L. A. Hawkins, A. H. T. B. Havn, M. R. Johansen, R. J. Kennedy, A. Richard, M. A. Svenning, I. Uglem, J. Webb, F. G. Whoriskey & E. B. Thorstad 2017. Pan-Holarctic assessment of post-release mortality of angled Atlantic salmon Salmo salar. Biological Conservation 209: 150-158.

  •  
  •  
  •