fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Fiksu kuin aasi? Aasi on nopea oppija ja persoonallinen lemmikki

aasin hyvinvointi edellyttää lajitoverien seuraa; aasit syömässä

Aasi on oma lajinsa, mutta sen tarpeet ja hyvinvoinnin kulmakivet ovat pitkälti samantyyppisiä kuin hevosilla. Samanlaiset hyvinvoinnin ongelmat, kuten passiivisuus ja liikalihavuus, vaivaavat usein myös aaseja. Aasi on kuitenkin oma lajinsa, jonka hyvä hoito edellyttää osaamista ja aasin tarpeiden tuntemista. Julkaisimme pienen tietopaketin aasien hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä eläintietosivujen hevososion yhteydessä, käy tutustumassa! Paketin on koonnut harjoittelijamme, eläintenkouluttaja Heta Rautiainen.

Aasilla on omat lajityypilliset tarpeensa

Aaseja on vuosituhansien ajan käytetty apuna maataloudessa, mutta nykyään ne ovat Suomessa ja muissa länsimaissa lähinnä lemmikkejä ja harraste-eläimiä. Aasit ovat pitkäikäisiä lemmikkejä: ne elävät usein yli 30-vuotiaiksi. Aaseja ja muuleja käytetään Suomessa myös eläinavusteisessa toiminnassa.

Aasi on kesyhevosen sukulainen, jolla on hevosten kanssa monia yhteneviä käyttäytymistarpeita, kuten laiduntaminen ja sosiaalisuus. Aasit eivät kuitenkaan ole pienikokoisia hevosia, vaan oma lajinsa, jolla on omia lajityypillisiä käyttäytymispiirteitä. Aasien hyvään hoitoon vaaditaan tietämystä aasien rakenteesta ja terveydestä.

Aasi on ilmeikäs viestijä

Aasit kommunikoivat paljon kasvojensa eleillä, pitkillä korvillaan ja kehon liikkeillä. Ne käyttävät viestimiseen myös hajuja sekä lajille ominaista ääntelyä. Aaseilla jännittyminen voi ilmetä ääntelynä, kuten hihkumisena, hermostuneena käyttäytymisenä ja levottomuutena tai jähmettymisenä. Jos aasin pienten kasvoneleiden muutokset jäävät huomiotta tai jähmettyminen tulkitaan jääräpäisyydeksi, voi vuorovaikutuksen ongelmien ratkominen pitkittyä.

Aasi oppii nopeasti

Aasit ja muulit ovat nopeita oppimaan ja hyötyvät oppimistaan taidoista koko elämänsä ajan. Ne oppivat helposti asioita, jotka muistuttavat niiden lajityypillistä käyttäytymistä. Palkitsemalla kouluttaminen on hyvä toimintatapa: se parantaa aasin ja ihmisen välistä suhdetta. Totuttaminen päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin ja eri ihmisiin edistää aasien hyvinvointia.

Vaikka ihminen on käyttänyt aaseja ja muuleja jo vuosisatoja kuormien kantamisessa ja vetämisessä, ajo tai ratsastus ovat aaseille haastavia ja monimutkaisia taitoja. Niiden opettamiseksi tarvitaan paljon aikaa, motivointia ja kärsivällisyyttä.

Aasi kaipaa omiensa seuraa

Aasit tarvitsevat elinympäristössään omien lajitovereiden seuraa. Ne muodostavat pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ja viettävät paljon aikaa ystäviensä lähellä. Lajitoverin kuollessa tai muuttaessa pois aasit voivat kokea suurta stressiä. Ne saattavat myös muodostaa kaverisuhteita hevosten ja muulien kanssa, jos muita aaseja ei ole läsnä.

Aasin hyvinvoinnin kulmakiviä ovat sopiva elinympäristö, ryhmäkasvatus, virikkeet ja hyvä vuorovaikutus ihmisen kanssa. Passiivisuus ja rajoitetut liikkumismahdollisuudet voivat johtaa aasin lihomiseen, joka on yleinen hyvinvointiongelma hevoseläimillä.

Hyvinvoiva aasi on utelias ja sosiaalinen ja viettää aikaa lajityypillisissä puuhissa toteuttaen käyttäytymistarpeitaan.

 

Lue lisää:

Asiaa aaseista hevostietosivujen yhteydessä

Aasien historiaa, terminologiaa ja hyvän hoidon oppaita, ks.

Tutustu myös eläinten oppimisen ja kouluttamisen sanastoon

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.