fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Tuotantoeläinten hoito- ja pitokäytännöt edistyvät, mutta parannettavaakin riittää

tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy nykyaikaisten hoitokäytäntöjen myötä; kuvassa nautoja

Tuotantoeläinten hyvinvoinnille on useita mittareita: omaa kulmaansa siitä valottavat muun muassa eläinten terveys, tuotos, pito-olosuhteet ja lajinmukaisen käyttäytymisen toteutuminen. Olennaisena osana tuotantoeläimen elämään ja hyvinvointiin kuuluvat lopulta myös teuraskuljetus, tainnutus ja teurastus (tai lopetus). Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin uusimmassa osassa tarkastellaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehitystä viime vuosien tunnuslukujen valossa.

Eläintenpidon käytännöt nykyaikaistuneet

Tuotantoeläinten hyvinvoinnissa on tilastojen valossa tapahtunut viime vuosina monenlaista edistystä: esimerkiksi pihattonavetoissa elävien lehmien osuus on kasvanut ja kytkettynä pito vähentynyt. Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen lehmistä 69 % elää nyt pihatoissa, kun vielä vuonna 2013 yli puolet lehmistä eli parsinavetoissa. Vasikoiden nupoutus eläinlääkärin tekemänä, kivunlievityksessä ja rauhoituksessa, on yleistynyt nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan kuuluvilla tiloilla. Vain pari prosenttia nupoutuksista tapahtuu enää tuottajan itse tekeminä, ilman vasikoiden hyvinvointia edistävää kivunlievitystä. Vuonna 2012 näin tehtiin vielä 24 %:ssa nupoutuksista.

Emakoiden vapaa porsiminen ja imetys yleistyvät Suomessa nopeasti. Vapaaporsitukseen siirtymistä ovat edesauttaneet erilaiset viljelijätuet, kuten eläinten hyvinvointikorvaus ja korotettu investointituki vapaaporsitukseen siirryttäessä.

Broilerien terveys on kansainvälisesti katsoen hyvällä tolalla; esimerkiksi kansallinen salmonellavalvontaohjelma pitää huolen siitä, ettei salmonellaa meillä käytännössä juuri esiinny. Broilerien lakisääteisesti tehtävän jalkapohjien kuntopisteytyksen mukaan lintujen jalkapohjat ovat erinomaisessa kunnossa: vuonna 2020 lähes 99 % Suomessa teurastetuista broileriparvista pääsi alle erinomaisen pisterajan, 20 pistettä. Jalkapohjaindeksi perustuu koko EU:n kattavaan broilerien hyvinvointidirektiiviin. Kaikkiaan eläintautitilanne on Suomessa maailmanlaajuisesti erittäin hyvä. Meillä on esimerkiksi vähän yleisvaarallisiksi luokiteltavia tarttuvia eläintauteja, mikä vähentää lääkitystarvetta ja edistää eläinten hyvinvointia.

Samoina toistuvat ongelmakohdat kaipaavat ratkaisuja

Tuotantoeläinten pidossa riittää silti myös parannettavaa. Vasikkakuolleisuus ei ole viime vuosina toivotusti vähentynyt, eikä karjuporsaiden kirurgiselle kastraatiolle ole toistaiseksi löydetty toimivaa vaihtoehtoa. Myös hirvasporot kastroidaan yleisesti ilman kivunlievitystä. Emakot porsivat edelleen useimmiten häkeissä, jotka estävät emakon liikkumisen. Siat ja kanat tainnutetaan teurastamoissa yleisimmin hiilidioksidikaasulla, joka aiheuttaa eläimelle kivuliaan tukehtumisen tunteen. Broilerien kasvatuksessa käytetään lähes yksinomaan nopeasti kasvavaa eläinaineista, jolla on omat hyvinvointiriskinsä. Lypsylehmiä ja hiehoja pidetään yhä merkittävissä määrin kokoaikaisesti sisällä pihattonavetassa ilman, että ne pääsevät ulos jaloittelemaan tai laiduntamaan.

Raportin tuotantoeläinosa sisältää tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja ja tilastotietoja, kuten eläinten, eläintilojen ja teuraseläinten määriä sekä eläinkuljetusten kestoja. Lihantarkastuksen yhteydessä tehdyistä löydöksistä ja teuraseläinten ruhojen hylkäyksistä löytyy myös tilastotietoa. Tässä osassa kerrotaan lisäksi eläinten olosuhteista, terveydestä, tainnutuksesta, teurastuksesta ja lopetuksesta. Lajikohtaista perustietoa yleisimmistä tuotantoeläimistä sekä niiden hyvinvoinnista on tarjolla eläintieto.fi -sivujen laijosioissa (turkiseläimet, sika, nauta, lammas, kana ja kirjolohi). Eläintietosivustolta löytyvä Kuluttajan opas on tehty eläintuotteita käyttävän kuluttajan avuksi hahmottamaan, miten eläinten hyvinvointi toteutuu eri tavoin tuotetuissa kotimaisissa eläinperäisissä tuotteissa (kanamuna, maito ja jauheliha).

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Tuotantoeläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinsuojelurikostuomiot

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Koe-eläinten hyvinvointi 

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Opetus ja koulutus

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Politiikka ja talous

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin tutkimus

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Johdanto raporttiin

Aikaisemmat Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportit 2016 ja 2012

Kaikki Eläinten hyvinvointikeskuksen raportit löytyvät täältä

 

  •  
  •  
  •