Blogi

Useissa maissa on jo markkinoilla vapaaehtoisia eläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmiä eläinperäisille tuotteille. Kuluttajien mielenkiinnon kasvaessa hyvinvointia kohtaan järjestelmät ovat saaneet huomattavaakin jalansijaa markkinoilla. Osa järjestelmistä on portaittaisia, mikä auttaa tuottajia pääsemään järjestelmään mukaan pienilläkin hyvinvointiparannuksilla ja kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Vanhimmat hyvinvointimerkit ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia, kuten Tanskan luomutuotantoa edustava Friland (1992) ja Saksan Neuland (1988),…

Kaloilla, kananmunilla ja hyönteisillä tehtävät eläinkokeet sekä kokeiden tekijöiden koulutus olivat keskustelun kuumia perunoita, kun koe-eläinten suojelun neuvottelukunta kokoontui kuluneen talven kokouksiinsa. Oikealta nimeltään tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta (TOKES) päättää ensimmäisen toimikautensa tämän vuoden lopulla ja haluaa kauden päätteeksi nostaa esiin myös koe-eläintoiminnan tuntemattomampia puolia. Koekalojen kivunlievitystä halutaan parantaa Kalojen käyttö koe-eläiminä…

Kanat ja broilerit (eli nuoret kanat) ovat tuntevia yksilöitä. Kotikanalan pitäjä oppii tuntemaan ja käsittelemään kanojaan yksilöinä niitä hoitaessaan ja seuratessaan, mutta kymmenien tuhansien lintujen siipikarjaparvissa tuotantotiloilla yksilöiden tunnistaminen on mahdotonta. Harraste- tai kotitarvekanoja harkitessa on syytä miettiä kanojen kohtalonkysymykset: milloin, miten ja kuka kanat aikanaan lopettaa. Broilereita ei lopeteta kasvatustiloilla, vaan ne kuljetetaan siipikarjateurastamoille…

Lemmikkien jalostus ja sen aiheuttamat hyvinvointihaitat ovat puhuttaneet Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa useissa kokouksissa. Neuvottelukunta on kuullut asiantuntija-alustuksia niin kissojen, koirien, hevosten, kanien kuin eksoottisten lemmikkilajien jalostuksesta. Kaikkien lajien jalostuksessa yhteistä on se, että uusi lainsäädäntö tulee tiukentamaan sallitun jalostuksen rajoja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jalostukseen liittyvillä kysymyksillä tulee olemaan erityistä merkitystä seura- ja harrastuseläinten…

Eläimen hyvinvointi on eläimen oma kokemus olotilastaan. Hyvinvointia voidaan arvioida mittaamalla eläintä itseään tai sen elinympäristöä: esimerkiksi hedelmällisyysluvut tai karsinassa käytetyn kuivikkeen määrä antavat viitteitä hyvinvoinnin tasosta. Eläinten hyvinvointimerkkihankkeen ensimmäisessä osatyössä kartoitettiin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden mittausmahdollisuuksia tieteellisen kirjallisuuden perusteella. Hyvinvointi on eläimen oma kokemus Eläimen hyvinvointi tarkoittaa eläimen omaa kokemusta fyysisestä ja psyykkisestä…

Sähköpiiskan käyttö eläinten ohjailussa keskustelutti tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa. Sähköpiiskaa käytetään karjan ajoon esimerkiksi teurastamoilla, mutta sen rutiininomainen tai muuten liiallinen käyttö ei ole sallittua. Neuvottelukunnan mukaan sähköpiiska ei kuulu taitamattoman eläintenhoitajan käsiin. Sähköpiiskan käyttö eläinlääkärin valvonnan alle Keskustelu sähköpiiskoista nousi pintaan viime vuoden lopulla, kun sastamalalaisen teurastamon omistaja ja seitsemän työntekijää tuomittiin eläinsuojelurikoksesta päiväsakkoihin. Tuomitut…

Parsinavetat, emakoiden häkit, sallittujen eläinlajien positiivilista ja eläinjalostus uudessa eläinten hyvinvointilain luonnoksessa olivat tapetilla tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kevään kokouksissa. Lakiluonnokseen annettuja lausuntoja valotti alustavasti maa- ja metsätalousministeriön lainvalmistelija. Lain eduskuntakäsittelyn on tarkoitus alkaa heti eduskunnan kesälomien jälkeen. Lausunnot parsinavetoista ja emakoiden häkityksestä eriäviä Parsinavettoja ei uuden lain luonnoksen mukaan kiellettäisi, eikä siirtymäaikaa niistä luopumiseen siten…

Laki velvoittaa jokaista auttamaan sairasta tai loukkaantunutta eläintä, sillä vastuu eläinten hyvinvoinnista on meillä jokaisella. Joitakin muutoksia loukkaantuneiden luonnoneläinten hoitoon on kuitenkin luvassa uuden eläinten hyvinvointilain säädösten mukaan. Muutokset perustuvat ajatukseen, että myös villieläimiä on kunnioitettava. Kunnioittamisessa on kysymys eläimen edusta ja eettisesti kestävästä periaatteesta, eikä ihmisen halu auttaa saa ajaa eläimen edun edelle. Ihmisen…

Kysymys kalojen kyvystä tuntea kipua nousi pintaan, kun SM-pilkin sääntöjä muutettiin niin, että ne edellyttävät jatkossa saaliskalojen välitöntä lopettamista. Kalan kivuntunnosta ja nopean lopetuksen mahdollisuudesta pilkkikilpailujen tuoksinassa on nyt mediassa taitettu peistä suuntaan jos toiseenkin. Tarpeettoman kivun tuottaminen – myös kaloille – on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla kielletty. Helpoin tapa välttää tuottamasta turhaa kipua kalalle on…

Kalat tuntevat kipua, mutta kokevatko ne kivun tietoisena kärsimyksenä? Kalan kivusta on tässä blogissa kirjoitettu aiemminkin. Koska aihe on taas noussut pintaan, kerrataan, miltä tilanne tämänhetkisen tutkimustiedon valossa näyttää. Nosiseptiosta kivun tietoiseen kokemiseen Eläimille (mukaan lukien ihminen) on tyypillistä reagoida kipua aiheuttavaan ärsykkeeseen, sillä nopea reagointi auttaa välttämään kivun aiheuttajaa ja selviytymään hengissä. Kemiallisesti välittyvää,…